Teiskon kokeilu – droonien käyttö laajan alueen valvonnassa

Laajan alueen valvonta on todettu yhdeksi miehittämättömien ilma-alusten kiinnostavimmista käyttötapauksista. Tampereen Teiskossa toteutettiin nopea kokeilu, jossa testattiin mahdollisuuksia ottaa droonit apuun valvonnassa ja tilannekuvan luomisessa. Kokeilussa olivat mukana Insta ja Business Tampere sekä edustettuina useat viranomaiset.

Varikot, varastot ja kaupan alan kiinteistöt – tällaisia kohteita valvotaan yleensä perinteisillä menetelmillä: kiinteillä valvontalaitteilla kuten kameroilla ja liiketunnistimilla. Kun tarvitaan lisähavaintoja, ihminen hyppää autoon ja ajaa paikan päälle.

Teiskon nopean kokeilun ideana oli testata, voisiko droonilla tarkastaa tämäntyyppiset kohteet. Droonien avulla tarve ihmisen läsnäololle voisi keventyä, kun droonit olisivat tukena laajojen alueiden valvonnassa. 

– Droonilla voisi suorittaa myös laajan alueen sisäistä valvontaa tai alueen rajojen ja lähiympäristön seurantaa, esimerkiksi laittomien tunkeutujien tai salakatselun varalta, sanoo turvallisuuden asiakkuusvastaava Petri Koskinen Business Tampereesta.

Keskeistä Teiskon nopeassa kokeilussa oli tilannekuvan luominen, sen esittäminen ja jakaminen tietoa tarvitseville tahoille. Kokeilussa kerättiin myös kokemuksia siitä, miten droonivalvonta ja tilannekuvan tuottaminen toimisivat palvelutuotantona.

– Halusimme kokeilla ja demonstroida UAS-järjestelmien yhteiskäyttöä. Kokeilun aikana meillä oli kaksi ilma-alusta yhtä aikaa toiminnassa. Demosimme tiedon tuomista eri lähteistä tilannekuvajärjestelmään ja esittämistä siellä, kertoo Insta ILS:n miehittämättömästä ilmailusta vastaava kehityspäällikkö Ari Nissinen.

Tarkoitus oli lisäksi kerätä kokemuksia pohjustamaan tulevaa, laajempaa kokeilua, joka järjestettäisiin mahdollisesti kaupunkialueella. Insta keräsi myös asiakaspalautetta tuotekehityksensä tueksi.

Teiskon lentopaikka oli luonteva valinta

Nopea kokeilu järjestettiin Tampereen kaupungin omistamalla Teiskon lentopaikalla, koska se on sijainniltaan sopivan syrjäinen. Se muistuttaa ympäristöltään laajaa varastoaluetta, jossa on valvottavana pitkä ulkoraja.

Kokeiluun kuului näköyhteyden ulkopuolella lennättäminen, ja sitä koskeva sääntely on erityisen tiukkaa. Insta kuitenkin testaa droonejaan Teiskon lentopaikalla, joten aluetta koskevat miehittämättömän ilmailun toimiluvat olivat yrityksellä jo valmiiksi järjestyksessä. Tämä sopi hyvin nopean kokeilun aikatauluun ja luonteeseen.

– Meillä on Teiskossa yksityinen LTE-privaattiverkko ja siinä toimiva suorituskykyinen multikopterijärjestelmä, joka mahdollisti kokeilun tekemisen, Nissinen kertoo.

Instan lentotoiminta alkaa aina turvallisuusarviolla, joten tässäkin kokeilussa käytiin läpi toiminnan laatu, toimintaympäristö, kalusto ja kokeiluun osallistuva henkilöstö. Skenaarioon osallistuvat ja niissä kuvattavat henkilöt antoivat suoraan suostumuksensa tietojensa käsittelyyn, joten GDPR-vaatimukset olivat suoraviivaisemmin täytettävissä kuin esimerkiksi Särkänniemen nopeassa kokeilussa.

Nopean kokeilun ohjelma

Nopean kokeilun ohjelma oli jaettu kahteen osaan: yrityksille suunnattuun aamupäivään ja viranomaisille tarkoitettuun iltapäivään. Näin järjestäjät pääsivät luontevasti keskustelemaan kummankin osallistujaryhmän erityistarpeista.

– Viranomaiset osallistuivat kokeiluun mielestäni jopa yllättävän isolla joukolla, paikalla oli edustajia esimerkiksi  poliisista, ensihoidosta ja Puolustusvoimista, Nissinen sanoo.

Kokeilun ohjelmassa esiteltiin Nokia Drone Networks -ilma-alusjärjestelmä, joka toimii yksityisessä LTE-verkossa, sekä kevyempi DJI-valmistajan ilma-alusjärjestelmä. Kokeilussa käytettiin myös Instan tuottamaa Insta Blue -tuoteperhettä: IBA-tilannekuvajärjestelmää ja sitä täydentäviä ohjelmistoja. 

Skenaario: miten alueelle tunkeutuva henkilö saadaan seurantaan

Käytännön tasolla droonivalvonnan mahdollisuuksia esiteltiin skenaariossa, jonka lähtökohtana oli yhdestä alueen rakennuksesta saatu hälytysjärjestelmän ilmoitus. Tilanteesta haluttiin nopeasti lisätietoja, joten paikalle lähetettiin drooni.

– Droonin avulla nähtiin henkilö, joka lähti poistumaan alueelta autolla, ja häntä voitiin ilma-alusjärjestelmän avulla myös seurata useiden kilometrien matka, Nissinen kertoo.

Skenaarioon kuului että kohdehenkilö meni metsäiselle alueelle ja piilotti sinne jotain. Sen jälkeen demoon kuuluva partio kävi paikalla katsomassa kätkön ja välitti tästä live-videokuvaa simuloituun tilannekeskukseen. 

– Tilannekuvajärjestelmässä nähtiin sekä partion että ilma-alusten sijainnit ja niiden tuottamat tiedot reaaliaikaisesti, Nissinen sanoo. 

Yhteinen tilannekuva kiinnostaa viranomaisia

Droonien käyttö on Tampereen seudun viranomaisille jo tuttua, mutta tiedon tuottaminen, rikastaminen ja jakaminen Instan tilannekuvajärjestelmän avulla herätti suurta kiinnostusta. Viranomaisten omat järjestelmät ovat turvallisuus- ja tietoturvasyistä suljettuja, joten tiedon jakaminen niiden kautta olisi hankalasti järjestettävissä. 

– Instan IBA-järjestelmä sen sijaan oli esimerkiksi Ruisrockissa järjestämässämme kokeilussa yhteisenä alustana tapahtumanjärjestäjän ja viranomaisten välillä. Tällöin kaikilla oli yhteinen tilannekuva käytössä, ja sen merkitys oli myös Teiskon kokeilun tärkeimpiä havaintoja, Nissinen kertoo.

Miehittämättömästä ilmailusta vastaava kehityspäällikkö Ari Nissinen on sitä mieltä, että nopeat kokeilut ovat hyödyllisiä. Vaikka Insta ILS on avioniikan, miehittämättömän ilmailun ja teknologian asiantuntija, se hyötyy kokeiluissa saadusta asiakaspalautteesta ja droonien käyttäjien kehitystarpeiden tarkastelusta.

– Kokeiluissa nousee aina esille näkökulmia, joita ei kokouspöydän ääressä havaitse, Nissinen tiivistää. 

Insta ILS:n liiketoimintajohtaja Alex Lassila muistuttaa, että kokeiluista voi syntyä myös uusia yhteistyökuvioita. Drooni on sikäli erinomainen yhteistyöalusta, että se voi kantaa monenlaista hyötykuormaa; erilaisia sensoreita, toimilaitteita ja kuljetettavia tavaroita.

– Droonin monikäyttöisyys on sen vahvuus. Yhteistyötä tarvitaan, jotta jokainen kumppani voisi tuoda drooniin omaa osaamistaan. Siten lopputulema on merkittävästi parempi kuin jos jokainen yritys lähtisi sitä yksinään tavoittelemaan, Lassila sanoo.

Droonien tulevaisuus

Koko EU:n droonilennättämisen yhtenäistävä asetus tuli voimaan 31.12.2020 ja se edellyttää kokeilujen lennätystoiminnasta vastaavilta rautaista kokemusta sääntelystä. Instassa seurataan kiinnostuneina sääntelyn kehitystä ja sitä, millaiset drooniratkaisut ovat tulevaisuudessa mahdollisia.

– Siinä me haluamme olla täysillä mukana, koska meillä on osaavaa ja innostunutta jengiä tekemässä droonien tulevaisuutta, Lassila toteaa.

– Toivon mukaan lainsäädäntö kehittyy, kun myös lentolaitteiden sertifiointi lisääntyy ja sen myötä niiden turvallisuus. Tällainen kehitys mahdollistaisi droonien vapaamman lennättämisen kaupunkialueilla, pohtii Business Tampereen Koskinen.

Moniasiakaskäytön konsepti on työn alla

Hankkeen lähtökohtana on ollut selvittää nimenomaan droonien moniasiakaskäyttöä ja sen avaamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Moniasiakaskäytössä useampi toimija voisi käyttää samoja laitteita. Droonien lentotilauksia voisivat tehdä esimerkiksi tapahtumanjärjestäjät, kaupungin liikennesuunnittelijat ja pelastusviranomaiset.

– Lopullisena tavoitteena on suunnitella konsepti, jolla voitaisiin toteuttaa näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvaa lennättämistä keskitetystä lennonvalvonnasta. Konseptiin kuuluisivat yhteiskäyttöiset droonien lataus- ja lentoonlähtöalustat, Koskinen visioi.

Hankkeessa on kartoitettu moniasiakasdroonipalvelun lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia mahdollisuuksia ja todettu myös, että soveltuvia laitteita kehitetään kovaa vauhtia. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta nopeat kokeilut vievät suunnitelmia eteenpäin.

– Kun puhutaan moniasiakasdroonipalvelusta, on tärkeää löytää ne sovellusalueet ja palvelumallit, jotka mahdollistavat kaupallisesti kannattavan palvelun pyörittämisen, Nissinen sanoo.

– Moniasiakaskäytön mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Olemme nyt siinä vaiheessa, että mitä enemmän teemme erilaisia kokeiluita, sitä enemmän opimme. Sitten vain pyrimme jatkokehittämään elinvoimaisimpia konsepteja, toteaa Lassila.

Hanke: Automaattisen moniasiakasdrone-palvelun mahdollistamat uudet liiketoimintamuodot 1.1.2022–31.10.2023, toteutetaan Pirkanmaan liiton AKKE-rahoituksella.

Teksti: Päivi Stenroos