Digitaalisista ratkaisuista tukea aktiivisempaan arkeen

Miten digitaaliset ratkaisut voivat tukea kuntoutumista, ehkäistä terveysongelmia ja lisätä liian vähän liikkuvien arjen aktiivisuutta? Tampereella järjestetyssä yhteiskehittämisen työpajassa pohdittiin, miten tutkimustieto ja teknologia muutetaan ihmisten arkea tukeviksi palveluiksi.

Video ja kuvat: Tapio Yliaho

Digitaalisen terveyden ja liikunnan edistämisen ratkaisuihin keskittynyt työpaja järjestettiin 6. lokakuuta Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella. Tilaisuus kokosi yritykset ja tutkimusorganisaatiot pohtimaan yhteisiä kehittämistarpeita, löytämään kumppaneita ja rakentamaan pohjaa uusille tutkimus- ja kehityshankkeille.

Tapahtuman työpajat keskittyivät kolmeen teemaan: kuntoutuksen ja etäseurannan mahdollisuuksiin, lasten ylipainon ja liikkumattomuuden globaaliin haasteeseen sekä liikkumisen ja terveyden mittaamiseen.

Etäseurannasta tukea kuntoutumiseen

Tampereen yliopiston anturitekniikan ja biomittauksen professori Antti Vehkaojan alustamassa ja fasilitoimassa työpajassa tarkasteltiin, miten digitaaliset ja teknologiset ratkaisut voivat auttaa seuraamaan toimintakyvyn palautumista ja tukemaan kuntoutumista. Yksi keskeinen kehittämiskohde on ongelmien varhainen tunnistaminen hoidon tai toimenpiteen jälkeen.

Etäseuranta voi tarjota tietoa kuntoutumisen etenemisestä myös vastaanottokäyntien välillä. Olennaista on kuitenkin se, miten seurannasta saatua tietoa käytetään: miten muutokset tunnistetaan, millaista tukea niiden perusteella tarjotaan ja miten ratkaisu palvelee sekä potilasta että ammattilaista?

Yhteiskehittämisen lähtökohdaksi nostettiin yritysten kiinnostuksen, osaamisen ja valmiuksien kartoittaminen. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka parantavat kuntoutuksen vaikuttavuutta ja avaavat samalla uusia tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Lasten hyvinvointi rakentuu arjessa

Ylipaino lapsuudessa lisää riskiä moniin terveysongelmiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mielenterveyden haasteisiin, ja nämä vaikutukset voivat jatkua aikuisikään saakka.

Lastenlääkäri Sauli Palmun ohjaamassa työpajassa tarkasteltiin lasten ylipainoa ja liikkumattomuutta lapsen, perheen ja yhteiskunnan näkökulmista. Ratkaisujen on sovittava ympäristöön, jossa lapset kasvavat, ja niiden on tuettava koko perheen arkea.

Palmu korosti varhaisen ja konkreettisen tuen merkitystä. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa seurataan lasten kasvua ja tunnistetaan muutoksia, mutta pelkkä mittaaminen tai kehoitus liikkua enemmän ei riitä muuttamaan tottumuksia. Tarvitaan tutkimusta ja uusia toimintatapoja siihen, miten terveellisiä valintoja voidaan helpottaa jo ennen terveysongelmien kehittymistä.

Digitaaliset työkalut voisivat auttaa tunnistamaan tuen tarpeita ja kohdentamaan palveluja. Myös lapsille ja nuorille tutut sovellukset ja sosiaalinen media voivat tarjota keinoja liikkumisen kannustamiseen, liikuntataitojen harjoitteluun ja mielekkään tekemisen löytämiseen.

Teknologian rinnalla tarvitaan arkisia mahdollisuuksia liikkeeseen: kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla, pihaleikkejä ja yhdessä tekemistä. Kehittämisen keskeinen kysymys on, miten ratkaisuista tulee luonteva osa perheiden elämää.

Kaikkea ei tarvitse mitata, oman kehon kuuntelulle on jätettävä tilaa

Kuvassa UKK-instituutin Pauliina Husu ja Ilkka Heinonen

UKK-instituutin tutkijan Pauliina Husun ja tutkimusjohtajan Ilkka Heinosen fasilitoimassa työpajassa pohdittiin mittaamisen mahdollisuuksia urheilussa, liikunnassa ja omaehtoisessa terveyden edistämisessä. Älykellot, puhelimet ja muut laitteet tuottavat meille runsaasti tietoa, mutta sen hyöty riippuu siitä, miten tieto tulkitaan ja muutetaan käytännön tueksi.

Heinosen mukaan merkittäviä edistysaskelia voidaan saavuttaa hyödyntämällä paremmin jo olemassa olevilla laitteilla kerättyä tietoa. Tekoäly voisi auttaa tunnistamaan pitkän aikavälin muutoksia ja havaitsemaan poikkeamia ihmisen tavanomaisesta lähtötasosta.

Tulkinnassa tarvitaan silti ymmärrystä ihmisen tilanteesta ja tavoitteista. Esimerkiksi liikunnan määrän väheneminen voi kertoa ongelmasta, mutta se voi olla myös suunniteltu osa urheilijan palautumista. Mittaustieto ja tekoälyn havainnot tarvitsevat rinnalleen asiantuntemusta ja asiayhteyden tuntemista.

Samalla Heinonen muistuttaa, ettei kaikkea tarvitse mitata. Kävely tukee hyvinvointia, vaikka siitä ei tallentuisi tietoa sovellukseen. Teknologian tehtävänä on auttaa ihmistä, ja myös oman kehon kuuntelemiselle on jätettävä tilaa.

Miten aktivoidaan liian vähän liikkuvat?

Työpajan teemoja yhdisti kysymys siitä, miten digitaaliset palvelut tavoittavat myös ihmiset, jotka eivät vielä liiku riittävästi tai seuraa terveyttään aktiivisesti.

Ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan ymmärrystä liikkumisen esteistä sekä siitä, mikä tekee liikkeelle lähtemisestä helpompaa ja mielekkäämpää. Mittaamisen lisäksi on pohdittava, mitä käyttäjälle tapahtuu seuraavaksi: saako hän ymmärrettävää palautetta, sopivaa kannustusta tai konkreettista apua arkeensa?

Yritysten, tutkijoiden ja terveydenhuollon yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden yhdistää käyttäjien tarpeet, tutkimustieto ja palvelujen kehittäminen. Yhteisenä tavoitteena on rakentaa ratkaisuja, joiden hyöty näkyy ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Yhteisistä tarpeista kohti hankkeita

Business Finlandin Co-Innovation-rahoitusta käsitelleessä osuudessa korostuivat tiivis hankeyhteistyö, yritysten riittävä panos ja kansainvälisen yhteistyön laatu. Valmistelu kannattaa aloittaa yhteisen ongelman ja tavoitteiden määrittelystä sekä ottaa Business Finlandin asiantuntijat mukaan keskusteluun varhaisessa vaiheessa.

Tutkimusorganisaatiot tuovat yhteistyöhön syvällistä asiantuntemusta ja tutkimusosaamista. Yritykset puolestaan kehittävät käytännön ratkaisuja ja rakentavat edellytyksiä niiden kaupallistamiselle. Kansainvälisiä mahdollisuuksia syntyy erityisesti silloin, kun ratkaistava terveyshaaste on yhteinen myös Suomen ulkopuolella.

Työpaja loi pohjaa uusille kumppanuuksille ja hankeideoille. Keskeiseksi nousi tarve päästävä mittaamisesta kohti ymmärrystä ja käytännön tukea. Näin digitaaliset ratkaisut voivat auttaa kuntoutumaan, ehkäistä ongelmia ja tehdä aktiivisemmasta arjesta mahdollisen yhä useammalle.

Tapahtuma järjestettiin osana Tampere Health -ekosysteemiä yhteistyössä Business Finlandin, Business Tampereen, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen yliopiston koordinoiman Tomorrow’s Sports and Health Campus -hankkeen kanssa.