Kiinnostus harvinaisten maametallien kierrätykseen on herännyt uudelleen 2020-luvulla. Ylöjärveläinen Epse solmi syystalvella Keski-Aasiassa satojen miljoonien sopimukset. Keski-Aasiaan mielivä saa varautua käymään alueella pitkälle toistakymmentä kertaa, ja tuloksena voi olla jättipotti tai pettymys. Tasavallan presidentti selkänojana voi myös edistää kauppojen syntyä. Teksti, kuvat, video: Petri Kangas / Business Tampere ”Olenko valmis käymään siellä kahden vuoden aikana kymmenen kertaa, ja tuloksena ei välttämättä ole kaupan kauppaa”, syystalvella miljoonasopimukset hieronut toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen arvioi riskejä, joita ulkomaankaupassa voi kohdata. Pohdiskelunsa hän suuntaa erityisesti vientitoimia aloitteleville yrityksille. Jääskeläisen työpaikka on Epse, joka on erikoistunut käsittelemään teollisuuden raskasmetallipitoisia prosessi- ja jätevesiä. ”Minulle kaikki valittivat, että tämä on vaikeaa ja vie aikaa, etkä pääse koskaan valtio-omisteisen kaivoksen ovesta sisään.” Vesi on Jääskeläiselle tärkeä elementti myös töiden ulkopuolella. Hän kertoo, että innokkaan kalastajan vapaa-aika kuluu usein järvellä. Kuvaaja: Petri Kangas / Business Tampere. Marraskuussa Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat julkaisi reportaasin tasavallan presidentin Alexander Stubbin vienninedistämismatkasta Kazakstaniin ja Uzbekistaniin Epse-kärjellä ja otsikolla Ota xylitoli, sanoi Jääskeläinen. Uutisointiin oli 400 miljoonan euron syy. Kaivosvesien puhdistamisteknologian viennistä Uzbekistaniin ja Kazakstaniin syntyvät toteutuessaan sopimukset ovat kumpikin noin 200 miljoonan euron arvoisia. Kazakstanissa aiesopimus on valtio-omisteisen Samruk-Kazyna Ondeu LLP -yhtiön kanssa, ja Uzbekistanissa kuvio on vastaava. ”Olen työskennellyt koko ikäni yrittäjänä. On olemassa aika monta helpompaa taiteenlajia.” Jääskeläiselle reissu presidentin attaseassa oli pitkäjänteisen ahkeroinnin huipennus. Business Tampereen jututtama Jääskeläinen laskeskelee, että syystalven pariviikkoinen oli 16. tai 17. matka Keski-Aasiaan. ”Jos on niin sanotusti ujo, niin kannattaa panna matkaan joku muu. Aika monta kertaa olen repinyt siellä viimeisiä hiuksia päästäni. Tämä muuttaa Epsen koko jutun. Totta kai tuntuu hyvältä.” Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Epsen toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen. Tasavallan presidentti Stubb kävi virallisella vierailulla Uzbekistanissa 30.–31. lokakuuta 2025. Presidentti Stubb tapasi matkallaan Uzbekistanin presidentti Shavkat Mirzijojevin Taškentissa, kanslia tiedottaa. Kuva: Jouni Jääskeläinen / Epse Ei kukaan tule ovelle, että tule nyt ulos sieltä, ja lähdetään maailmalle. Tammerkosken maisemissa Epsen asiakas Almalyk Mining Group. He vierailivat syksyllä viimeistelemässä uutta allekirjoitettavaa sopimusta. Kuva: Yi Tang / Business Tampere Kuva: Yi Tang / Business Tampere Kuva: Yi Tang / Business Tampere Maisemia Uzbekistanin pääkaupungista Taškentistä. Kuva: Yi Tang / Business Tampere Tarkka koreografia ”En enää pysy laskuissa isännöimistämme vierasryhmistä, sillä otamme auliisti vastaan kävijöitä laboratorioomme. Isoa kalaa kannattaa pyytää, ja toisaalta siitä saa kokemusta sekä rohkeutta. Oma porukkakin viihtyy ja oppii. Käsikirjoitimme kemisteille ja laboranteille vuorosanat esittelykierroksille. Se oli kuin teatteria, ja nyt se menee kuin vettä vain.” HS:n havaintopuinti vientimatkasta saattoi antaa kuvan lievästi hassahtaneesta toimitusjohtajasta, jonka matkalaukku on turvoksissa namusista. Hammasterveyttä parantavat pastillit valikoituivat Jääskeläisen tuliaisiksi, koska hän oli pannut merkille, että erityisesti lasten suuhygieniassa voisi olla Uzbekistanissa ja Kazakstanissa kohennettavaa. Ja hänen mukaansa lapset ja perhe ovat alueen kulttuureissa etusijalla. Näennäisestä eksentrisyydestä huolimatta taustalla on ahkerasti kartutettua alueen tuntemusta ja suunnitelmallisuutta, joka Jääskeläisen, työtovereiden ja lähipiirin hiomana tuottaa tulosta. Pitkäjänteisyys osoittaa, ettei tulos synny itsestään, saati ole sattumaa. ”Hesarin jutun jälkeen minulta on kyselty, pahastuinko kaupparatsuksi kutsumisesta. Että toimitusjohtajahan on strategisti ja operatiivisen toiminnan johtaja, eikä mikään kaupparatsu. Meitä oli Keski-Aasiassa 16 yritystä, aikalailla Suomen suurimpia yrityksiä, ja toimitusjohtajat olivat siellä tehtävänään myydä suomalaista teknologiaa. Kyllä toimitusjohtaja jalkautuu itse kentälle. Tunnistin itseni artikkelista.” Otollinen ajankohta Patentoituun menetelmään perustuva vedenkäsittelyprosessi poistaa liuenneita metalleja jätevedestä. Yksityiskohdat jäävät salaisuudeksi, sillä kertomansa mukaan toimitusjohtaja ei itsekään osaa selittää, koska ei ole kemisti. Reseptin tuntee harvalukuinen joukko. ”Pääperiaate toimii näin: vasemmasta kulmasta tulee virtoja sisään, oikealta puolelta tulee harvinaisia maametalleja. Vesi kierrätetään prosessiin takaisin uudelleenkäyttöön. Loppu aines menee yhteistyökumppanin avulla vihreäksi sementiksi. Meillä on teknologia, jolla raskasmetallit saadaan pois, kierrätämme veden ja säästämme neitseelliset vesivarat ihmisten käyttöön.” Puhdistus tapahtuu Green Zone -yksiköissä, joiden kappalehinta on 35 miljoonaa euroa. Ensimmäinen laitos toteutetaan yhteistyössä Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden (EU CRM) -ohjelman kanssa ja sen tukemana. Green Zone -ohjelma on osa Keski-Aasian vihreää siirtymää. Aika on nyt otollinen Epsen kaltaiselle yritykselle, arvioi Jääskeläinen, sillä ilmastonmuutos ja planeetan resurssien riittämättömyys muuttivat rahoittajien kantaa. ”Ne eivät enää anna rahaa, ellei ole ESG kunnossa.” ESG tarkoittaa vastuullisuustoimia. ”Se oli meille kova tilaus, napsu parempaan Epsen kannalta.” Sitten tuli toinen iso napsu, kun valta vaihtui Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin tultua valtaan. Hän on ollut vuodesta 2025 Yhdysvaltain presidentti. Hän toimi myös presidenttinä 2017–2021. ”Strateginen merkitys muun teollisuuden lisäksi puolustuksessa. Kuka saa kriittiset mineraalit Keski-Aasiasta ja Afrikasta, kun Kiina hallitsee markkinaa?” Kiinnostus harvinaisten maametallien kierrätykseen on herännyt uudelleen 2020-luvulla, eikä niitä enää kannata kolata jätealueelle. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto kertoi, että kierrätykseen perustuvat tuotantolinjat oli lakkautettu silloisen maailmanmarkkinahinnan mataluuden vuoksi. Epsen laboratorioinsinööri Anette Anttonen näyttää, millaista lillinkiä yritys puhdistaa. Tämä kannu on galvanoidun teräksen tuottajalta. Kuvaaja: Petri Kangas / Business Tampere Joukkovoimaa Jääskeläinen muistelee, että Keski-Aasian rundaamisen alku oli vuonna 2022. Jääskeläinen luettelee sektoreita, joiden kannattaisi hänen mielestään tähyillä samoille samoille maantieteellisille suunnille: Koulutus, elintarvikkeet, kuten gluteenittomat ja laktoosittomat, kaivosteollisuus, energia, ympäristöteknologia. ”Ympäristö ja vesi, ilmansaasteet. Siellä on paljon tekemistä ja paljon parannettavaa. He haluavat oppia, kovaa vauhtia kasvaa eteen ja ylös päin.” Tilitoimistotaustainen Jääskeläinen sanoittaa, että hänen tehtävänään on auttaa yrityksiä. Apua on myös hyvä osata ottaa vastaan, ja Jääskeläinen luettelee lähetystöt, Business Finlandin, EastCham-kauppakamariyhdistyksen ja paikalliset pirkanmaalaiset toimijat. Englantia äidinkielenään puhuvat yrittäjät ja talousväki tuntevat ilmiöt: sunk cost fallacy ja escalation of commitment. Ne viittaavat luopumisen vaikeuteen, kun johonkin on käyttänyt paljon aikaa, rahaa ja energiaa. Eli point of no return. Hänen puheistaan, jos kohta ehkä tuoreiden miljoonauutisten myötävaikutuksesta, on aistittavissa, että jokainen käyntikerta tai saatu tuki olivat myös napsu eteenpäin. ”Ne ovat pieniä asioita, kuten tutuntuttu, aukeava ovi, ohjelma, pari hotelliyötä ja matkat. Ei kukaan tule ovelle, että tule nyt ulos sieltä, ja lähdetään maailmalle. Oma into ja sitoutuminen pitää olla, mennä kerran tai pari sinne. Hokata, että täällä on bisnestä, ja jaksaa jauhaa. Keski-Aasiassa on monelle mahdollisuudet.” Lisää tietoa Business Tampereessa: Yi Tang Projektijohtaja & asiakkuusvastaava, kansainvälinen liiketoiminta 045 2794 150 yi.tang@businesstampere.com https://www.linkedin.com/in/yitang0626/ 045 2794 150