Unbroken auttaa sodan runtelemat ihmiset takaisin arkeen Ukrainassa

Unbroken-keskuksessa Lvivissä on hoidettu sodan aikana jo yli 25 000 potilasta. Heidän joukossaan on aikuisia ja lapsia, vakavista palovammoista kärsiviä, amputoituja sekä ihmisiä, joilla on syviä henkisiä traumoja.

Teksti: Jarkko Anbrusin
Kuvat Andriy Tymoshchuk

Ukrainalainen Andrey opettelee arjen askareita alusta asti Unbroken-keskuksessa. Haastatteluhetkellä hän on ollut keskuksessa jo kahdeksan kuukautta.

Loukkaannuin rintamalla astuessani miinaan etsiessäni joukkojemme droonia, Andrey kertoo.

Andrey sai räjähdyksessä muun muassa aivovamman. Nyt hänen kuntoutuksensa tähtää siihen, että hän oppii jälleen liikkumaan ja saa voimaa lihaksiinsa.

Hän on osastolla, jonka on lahjoittanut ruotsalainen huonekalujätti Ikea. Osastolla harjoitellaan itsenäistä elämää: ruoanlaittoa, peseytymistä, tietokoneen käyttöä ja muita arjen perustaitoja.

Kognitiivista kuntoutusta teknologian avulla. Digitaalisia harjoitteita käytetään muun muassa muistin, keskittymisen ja motoriikan palauttamiseen.

– Meillä on paljon potilaita, jotka eivät voi istua itse tai syödä itsenäisesti, kertoo Unbrokenin viestintäjohtaja Khrystyna Dvoretska.

Länsi-Ukrainan Lvivissa sijaitseva Unbroken-keskus ei ole pelkästään sairaala, vaan kokonaisvaltainen kuntoutuskeskus. Siellä harjoitellaan paluuta arkeen sodan kauhuista – askel kerrallaan.

Unbrokenin mallit leviävät koko Ukrainaan

Keskuksen tilat on uudistettu sodan aikana perusteellisesti: vielä muutama vuosi sitten ne vastasivat tyypillistä neuvostoaikaista sairaalaa, nyt hoitoympäristö on moderni ja vastaa kansainvälisiä vaatimuksia.

Kuntoutuskeskuksen terapiatiloissa seinät ovat täynnä maalauksia ja piirroksia. Monet traumatisoituneet potilaat alkavat maalata, ennen kuin he pystyvät edes puhumaan.

Potilaiden tekemiä piirroksia Unbroken-keskuksen terapiatiloissa. Taideterapia on monille ensimmäinen keino ilmaista kokemuksiaan silloin, kun puhuminen ei vielä ole mahdollista.

– Taideterapia on yksi voimakkaimmista tavoista kommunikoida ihmisten kanssa, jotka eivät kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, Dvoretska kertoo.

Kommunikaatiota tuetaan myös teknologian avulla. Esimerkiksi katseohjaimet auttavat potilaita ilmaisemaan itseään ja harjoittamaan muistia ja keskittymistä silloin, kun puhe ei vielä ole mahdollista.

Tässä huoneessa näkyvä työ ei jää yhden keskuksen sisälle. Tavoitteena on varmistaa, että sodan aiheuttamien vammojen ja traumojen hoito ei ole yhden kaupungin tai yhden sairaalan varassa, vaan että parhaat käytännöt leviävät koko maahan.

Erityisesti traumaterapian, kuntoutuksen ja vankikokemuksista toipumisen hoitomallit jaetaan laajasti Ukrainan terveydenhuollon verkostossa.

Vapautueet sotavangit ja syvä trauma

Unbroken hoitaa myös ihmisiä, jotka ovat vapautuneet sotavankeudesta. Heidän kanssaan työskentelevä psykoterapeutti sekä vapautettuihin sotavankeihin liittyvien asioiden koordinaattori Mariana Mamonova kuvaa hoitopolkua monivaiheiseksi ja äärimmäisen vaativaksi. Hän on myös kokemusammattilainen: hän oli itse vangittuna sodan alussa Mariupolissa.

Vapautumisen jälkeen ihmiset ohjataan ensin neurokirurgiseen arvioon, sen jälkeen traumaosastolle ja lopulta psykiatriseen hoitoon. Suurimmalla osalla diagnosoidaan posttraumaattinen stressihäiriö, PTSD.

Kyse ei ole yhdestä hoidosta, vaan kokonaisuudesta. Tarvitaan traumaan erikoistunutta terapiaa, kuten taideterapiaa ja kosketusterapiaa, Mariana kertoo.

Lääkärit eivät saa kysyä suoraan vankeudessa koetuista asioista. Sen tekevät vain koulutetut traumaspesialistit, sillä väärin ajoitetut kysymykset voivat pahentaa traumaa. Kokemukset sisältävät usein fyysistä, henkistä ja seksuaalista kidutusta.

Marianan mukaan vakavasti traumatisoituneiden käytös asettuu usein kolmeen ääripäähän: mania, aggressiivisuus tai syvä apatia.

– Vankeutta on mahdoton unohtaa. Ihmiset oppivat elämään kokemustensa kanssa, mutta ne kulkevat mukana koko loppuelämän, hän sanoo.

Pitkittynyt sota kasvattaa hoidon pullonkauloja

Tällä hetkellä suurin akuutti pullonkaula Unbrokenissa on tila. Haavoittuneita evakuoidaan rintamalta ja iskujen kohteena olevista kaupungeista viikoittain, eikä kaikkia pystytä ottamaan hoitoon heti.

– Meillä ei ole valitettavasti paikkoja kaikille, Dvoretska sanoo.

Unbroken-keskuksen viestintäjohtajana toimi haastatteluhetkellä **Khrystyna Dvoretska**. Hänen vastuullaan on keskuksen viestintä sekä kansainvälinen yhteistyö sodan keskellä.

Tilanpuutetta pyritään ratkaisemaan laajentamalla nykyistä kuntoutuskeskusta. Olemassa oleva rakennus peruskorjataan ja sen yhteyteen rakennetaan uusia tiloja, minkä myötä keskuksen kokonaispinta-ala kasvaa noin 5 100 neliömetristä yli 9 100 neliömetriin. Uusi kokonaisuus rakennetaan nykyisen keskuksen välittömään läheisyyteen.

Myös välineistä on jatkuva puute: tarvetta on muun muassa hengityskoneille, mittauslaitteille ja potilasmonitoreille. Sodan alussa kansainvälinen auttamishalu oli laajaa, mutta sodan pitkittyessä varainhankinta on vaikeutunut.

– Monet silloin käynnistetyt avustusohjelmat ovat jo päättyneet. Tarve ei ole vähentynyt – päinvastoin, Dvoretska sanoo.

Vaikka tila ja rahoitus ovat akuutteja ongelmia, pidemmällä aikavälillä suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen. Sodan ja sotavammojen hoito on alue, johon ei ole valmista tutkimusperinnettä tai vakiintuneita hoitomalleja. Monet menetelmät on jouduttu kehittämään käytännössä sodan aikana.

Unbrokenin lääkärit ja hoitajat ovat kouluttautuneet eri puolilla maailmaa ja tuoneet opit takaisin Ukrainaan. Ulkomaiset asiantuntijat vierailevat keskuksessa kouluttamassa ja tekemässä vaativia toimenpiteitä yhdessä ukrainalaisten kollegoiden kanssa, mutta vastuu hoidosta on paikallisilla ammattilaisilla.

Pitkittynyt sota kuormittaa myös hoitohenkilökuntaa. Siksi työntekijöille tarjotaan psykoterapiaa, ryhmäkuntoutusta ja yhteisiä vapaa-ajan aktiviteetteja.

– Tämä työ muuttaa ihmisen käsitystä kehosta, kivusta ja normaalista. Siksi myös hoitajien ja lääkäreiden hyvinvointi on kriittistä.

Unbroken on elämää sodan jälkeen

Unbrokenissa kuntoutus tähtää siihen, että ihmiset pääsevät takaisin kiinni elämään. Keskuksen apulaisjohtajan ja fysiatrian erikoislääkäri Yaroslav Zelizkon mukaan sodan aiheuttamat vammat haastavat ihmisen käsityksen omasta kehostaan ja arjesta.

Vaikka ihminen ymmärtää järjellä, mitä on tapahtunut, keho ja mieli eivät aina seuraa mukana. Siksi kuntoutus nähdään ennen kaikkea paluuna arjen toimintoihin – siihen, että ihminen löytää uudelleen paikkansa ja rytminsä yhteiskunnassa.

Ihmiset, jotka ovat menettäneet näkönsä tai raajansa, urheilevat, opiskelevat ja toimivat mentoreina toisille. Keskuksessa järjestetään urheilutapahtumia, taidenäyttelyitä ja muuta yhteistä toimintaa.

– Eräs neliraaja-amputoitu potilaamme ajaa nyt autoa ja toimii mentorina toisille, Khrystyna Dvoretska kertoo.

Unbrokenissa katse ei jää siihen, mitä on menetetty, vaan siihen, mitä on vielä mahdollista rakentaa.

Unbroken on elämää sodan jälkeen. Se on paluuta ihmisarvoon, arkeen ja yhteiskuntaan, Dvoretska sanoo.

Unbroken tekee yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja myös yritykset ja asiantuntijat, joilla on ratkaisuja akuutteihin tarpeisiin, voivat olla yhteydessä keskuksen verkoston kautta.

Unbroken lyhyesti:

Sijainti: Lviv, Länsi-Ukraina
Perustettu: Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen
Hoidettuja potilaita: yli 25 000.
Toiminta: akuuttihoito, kuntoutus, mielenterveys, sosiaalinen kuntoutus
Laajennus: kuntoutuskeskus kasvaa tänä vuonna 5 100 neliömetristä 9 100 neliömetriin.
Henkilöstö: pääosin ukrainalaisia, kansainvälinen tuki koulutuksessa ja välineistössä.
https://unbroken.org.ua