Tampereen yliopiston Kaupin kampuksen ilmapiiri oli odottava, kun suuri joukko terveysalan toimijoita kokoontui MET Research Days -tapahtuman yrityksille järjestettyyn ennakkotilaisuuteen 29.10.2025. Business Tampereen ja Tampereen yliopiston järjestämä HealthAI & Digital Twins -tilaisuus toi yhteen tutkijoita, yrittäjiä ja teollisuuden johtajia pohtimaan, miten data, tekoäly ja yhteistyö muokkaavat terveydenhuoltoa.Yksi tilaisuuden pääpuhujista oli AbbVie Finland Oy:n toimitusjohtaja Baedr Kayali. Tapahtuman jälkeen Kayali jakoi lisää näkemyksiään siitä, miten lääkeala voi vauhdittaa innovaatioita ja talouskasvua Euroopan laajuisesti. – Lääkeala edistää innovaatioita merkittävillä tutkimus- ja kehitysinvestoinneilla, sen tutkimus- ja kehitysintensiteetti on Euroopan korkein. Kayali korosti. ”Lääkealan tutkimus ja kehitys synnyttää innovatiivisia ratkaisuja potilaiden hoitoon, avaa uusia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon ja luo huomattavaa taloudellista arvoa”. Kayalin mukaan lääkealan innovaatio ei muokkaa pelkästään terveydenhuollon tuloksia, vaan myös vahvistaa Euroopan kilpailukykyä.”Jos Eurooppa haluaa säilyttää kilpailukykynsä, meidän on kyettävä muuttamaan tutkimustieto tehokkaammin uusiksi lääkkeiksi. Yhdysvallat ja Kiina ovat usein nopeampia tutkimuksen kaupallistamisessa. Vaikka Euroopalla on osaamista ja infrastruktuuria, kilpailukyky heikkenee pitkien lupaprosessien, monimutkaisten menettelyjen ja rajallisten innovaatiokannustimien vuoksi”. Tiede potilaan hyväksi – innovaatiokuilun kaventaminen Euroopassa tehdään maailmanluokan tiedettä, mutta sen muuttaminen tuotteiksi ja potilaiden hyödyksi on usein hitaampaa. Ongelma ei ole tiede vaan järjestelmä.”Tie tutkimuslöydöksestä potilaalle on pitkä ja epävarma. Jokaisella maalla on omat hyväksyntä- ja korvausjärjestelmänsä, mikä hidastaa etenemistä ja heikentää investointihalukkuutta. Tarvitsemme selkeämpiä ja ennustettavampia toimintatapoja, jotta tutkimus voisi muuttua potilaiden hyödyksi nykyistä nopeammin”. Kayali korostaa myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä.”Yliopistot tuovat ideat, biotekniikkayritykset ketteryyden ja lääkeyhtiöt mittakaavan ja kokemuksen. Kun teemme yhteistyötä alusta alkaen, vältämme päällekkäisyyksiä ja etenemme nopeammin. Suomella on vahvaa dataa, hyvät biopankit ja tutkimukseen luottava kulttuuri. Näitä vahvuuksia hyödyntämällä voimme kaventaa kuilua tieteen ja potilashoidon välillä”. Yhteistyö innovaation ytimessä AbbVien toiminnassa kumppanuus on innovaatioiden keskiössä. Kayalin mukaan hyvä kumppanuus rakentuu luottamukselle ja selkeälle tavoitteelle. ”Kummallakin osapuolella on oma roolinsa ja tarpeensa. Teemme yhteistyötä yliopistosairaaloiden kanssa tutkiaksemme, miten lääkkeet toimivat todellisessa elämässä, eivät vain kliinisissä tutkimuksissa. Se auttaa lääkäreitä ja potilaita saamaan enemmän hyötyä innovaatiosta. Onnistunut kumppanuus jatkuu pidemmälle kuin yhden projektin verran”. Tekoäly ja digitaaliset työkalut muuttavat tutkimusta Tekoäly, digitaaliset kaksoset ja data-analytiikka mullistavat lääkkeiden löytämistä ja kehittämistä. Tekoäly on jo kiinteä osa lääkekehitystä. Se auttaa tunnistamaan uusia lääkekohteita ja tutkimaan älykkäämmin, Kayali kertoo, Digitaaliset kaksoset ja laajat tietoaineistot näyttävät, miten sairaudet käyttäytyvät todellisessa elämässä. Nämä työkalut nopeuttavat tutkimusta ja tarkentavat hoitoja. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta suunta on selvä: data ja tiede kulkevat yhdessä. Kayalin mukaan tekoäly tekee tutkimuksesta myös tehokkaampaa ja potilaslähtöisempää.”Työläiden laaturekisterien sijaan voimme käyttää tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä, jotka keräävät ja käsittelevät rekisteritietoa automaattisesti. Se säästää aikaa ja parantaa tutkimusten tarkkuutta. Sama pätee genetiikkaan, tekoäly voi analysoida monimutkaista geneettistä dataa minuuteissa viikkojen sijaan, mikä auttaa löytämään potilaalle sopivan hoidon nopeammin”. Euroopan on pysyttävä vahvana innovaatio-ympäristönä Sääntelyn monimutkaisuus ja hidas markkinoille pääsy hidastavat yhä Euroopan potentiaalia.”Investoinnit suuntautuvat sinne, missä tulevaisuus on ennustettavissa. Kun aikataulut ja säännöt ovat selkeitä, yritykset investoivat enemmän. Pitkät ja monimutkaiset lupaprosessit saattavat siirtää innovaatiotoimintaa muualle. Tarvitaan siis nopeampia ja johdonmukaisempia päätöksiä sekä tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja yritysten välillä”. ”Suomessa on osaavaa työvoimaa ja erinomaista terveysdataa. Julkisten investointien lisääminen lääkealan innovaatioihin vahvistaisi näitä etuja entisestään. Vakaalla politiikalla ja T&K-toiminnan tukemisella voimme säilyttää asemamme houkuttelevana investointikohteena”, Kayali toteaa. Luottamusta eurooppalaiseen tieteeseen Kayalin näkemys tulevasta vuosikymmenestä oli sekä kunnianhimoinen että optimistinen: ”Haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä terveydenhuoltojärjestelmien ja kumppaneiden kanssa, jotta hoito olisi kestävällä pohjalla. Toivon, että tulevan vuosikymmenen aikana innovaatioiden saatavuus kasvaa ja mahdollisuudet ovat kaikkialla tasapuoliset.’” ”Toivon, että tästä ajanjaksosta muodostuu kestävä perusta tutkimukselle ja luottamukselle. Kun ihmiset myöhemmin katsovat taaksepäin, toivon heidän näkevän, että juuri tämä oli hetki, jolloin Eurooppa palautti uskonsa tieteeseen ja käänsi sen todelliseksi edistykseksi potilaille.””, Kayali sanoo. Ilona Raitakari Asiakkuusvastaava, Tampere Health 040 124 4956 ilona.raitakari@businesstampere.com 040 124 4956 Abbvie innovaatio lääkeala terveysteknologia