Ympäristö- ja paikkatiedon sovellukset skaalautuvat paikallistasolta suurkaupunkeihin – Mikä toimii Suomessa, voi toimia myös ulkomailla

Datataloudessa on kasvunvaraa, sanoo Business Finlandin ohjelmajohtaja Kari Klossner. Paikka- ja ympäristötietoa hyödyntävillä yrityksillä ja sovelluksilla on mahdollisuus skaalautua radikaalisti. Kasvunälkää voisi Klossnerin mukaan suunnata Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille. Kasvotusten kohtaamisen tärkeyttä ei ole syytä väheksyä: verkostotapahtumassa syntyi uusia yhteistyöavauksia.

Business Finland ja Business Tampere järjestivät yhteistyössä paikka- ja ympäristötietoa ruotineen tapahtuman kuluneen viikon tiistaina 23.1.2024 Tampere-talossa. Yhteen kokoontuneet yritykset, julkiset organisaatiot ja akateemikot hakivat vastausta siihen, miten datatalous jalostuu kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Tapahtuman vetäjänä toiminut Business Finlandin ohjelmajohtaja Kari Klossner näkee toimialassa paljon kasvunvaraa.

– Länsi-Euroopan maat, jotka ovat EU:n tukemina kehittäneet niin sanottuja data-avaruuksia, voivat luoda yhteisiä pelisääntöjä, miten dataa jaetaan organisaatioiden välillä. Lähdemme myös siitä faktasta, että Pohjois-Amerikasta löytyvät maailman suurimmat alustatalouden toimijat ja pelinjohtajat, kuten Meta, Yahoo, Amazon ja Apple, Klossner kertoo datatalouden maantieteellisistä polttopisteistä.

Paikka- ja ympäristötiedolla tarkoitetaan sähköisessä muodossa olevia kartta- ja rekisteritietoja, jotka kuvaavat kirjaimellisesti kaikkea maan ja taivaan väliltä: luonnonvaroja, pinnanmuotoja, maanomistusta ja -käyttöä, asutusta, elinkeinoja, liikenneoloja ja kulkijoiden määrää. Näitä tietoja voi käyttää tilastointiin ja tutkimukseen sekä liiketoimintaan. Sovelluskirjo on niin ikään lavea. Käytännön sovellus voi olla kaduntallaajia joukkoistava ja osallistava kännykkäappi tai ohjelmisto, jonka avulla luodaan rakennuksen kolmiulotteinen malli, millä tilaaja ja urakoitsija voivat vauhdittaa työnkulkua.

– Datataloudessa skaalautuvuus voi olla radikaalia ja kasvu kansainvälistä. Se, mikä toimii suomalaisessa kaupungissa, voi toimia hyvin myös Barcelonassa, Klossner sanoo.

Datataloudessa skaalautuvuus voi olla radikaalia ja kasvu kansainvälistä.

Business Finland toimii laajasti kansallisissa verkostoissa, valtion hallinnon ja ministeriöiden kanssa sekä erilaisten elinkeinoelämän etujärjestöjen kanssa, Klossner sanoo. Data Economy -ohjelman tavoitteena on kannustaa suomalaisia yrityksiä kehittämään datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Ohjelma jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka. Sen tavoitteena on vauhdittaa datatalouteen liittyviä kehityshankkeita 135 miljoonalla eurolla.

– Toimimme siemenrahoittajana, jotta yritykset pääsevät alkuun, ja voivat lopulta kehittää toimintaansa itse ja muiden kumppaneiden kanssa. Vuosi on käynnistynyt hyvin ja maaliskuussa alkanut hakkeemme on onnistunut rahoittamaan yrityksiä yli odotusten, Klossner sanoo.

Klossner sanoo, että työ on pitkävaikutteista, ja että on syytä pitää jalat maassa aikataulutusten suhteen.

– Viisivuotisen ohjelman tulokset voivat näkyä vasta vuosikymmenen päästä. Olemme sitoutuneet siihen, että panostamme digitalisaatioon teemana kymmenen vuoden ajan, selvästi 2030-luvulle, Klossner kertoo.

Tapahtuma aktivoi monialaisesti

Tampere-talossa esityksiä pitivät Pekka Pellinen ja Andrew Rebeiro-Hargrave Helsingin yliopistosta, Wapice-ohjelmistoyrityksen Jari Kuusisto, Olli Rossi liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita toteuttavasta Fintrafficista. Tapahtumassa kertoivat yrityksistään toimitusjohtajat Teemu Joensuu Zoneatlaksesta ja Toni Paju Crowdsorsasta, jotka ovat tamperelaisia. Business Tampereelta tapahtuman yhteyshenkilönä toimi Älykaupunkikehitys-ohjelmajohtaja Markku Niemi.

Niin ikään lavalle noussut Vektor.io-ohjelmistoyrityksen operatiivinen johtaja Matti Turunen tuntee paikallisen toimintaympäristön erinomaisesti: suurin osa yrityksen työvoimasta toimii Tampereella. He toimittavat yhteistoiminta-alustaa infrarakentamiseen, mikä yhdistelee paikka- ja ympäristötietoa.

– Haluamme tuoda datan kaikkien sidosryhmien käyttöön infrarakentamisessa. Erikoisuutenamme on tiedon visualisointi, Turunen kertoo.

Leimallista datataloudelle on sekä Klossnerin että Turusen mukaan se, että datan on liikuttava mahdollisimman saumattomasti erilaisten organisaatioiden välillä. Infrahankkeissa voi olla hyvinkin lukuisa joukko erilaisia toimijoita, Turunen kertoo ja listaa: tilaajaorganisaatiot, kuten Väylävirasto ja kaupungit, suunnittelu- ja konsulttifirmat, urakoitsijat, jotka varsinaisesti rakentavat sekä operointia ja ylläpitoa, kuten liikenteenohjausta.

– Meidän sovelluksemme käyttäjät voivat olla hyvin monenlaisista lähtökohdista, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelmiston on oltava helppokäyttöinen, Turunen tiivistää.

Business Tampereen Markku Niemi oli tapahtumassa erityisen tyytyväinen siihen, että uusia tuttavuuksia syntyi ja yhteistyön ituja aidosti istutettiin.

– Sain ilokseni kuulla tuoreeltaan, että työpajoissa oli jo sovittu mahdollisista uusista avauksista. Tähän pyrimme, ja varsinkin pandemian jälkeisessä ajassa kasvotusten tapaamisen merkitys korostuu. Kiitokset Business Finlandille, osallistujille ja muille tapahtumasta kiinnostuneille, Niemi summaa.

Tästä klikkaamalla voit tutustua Business Finlandin datatalousohjelmaan.

Lisää datatalouden mahdollisuuksista kertoo Business Tampereessa: