Tavoitteena loputon vihreä aalto ja miellyttävämmät kyydit – VTT kehittää Tampereella automatisoituja kulkuneuvoja, joiden tiedot hyödyttävät kaikkia tienkäyttäjiä

Tehdasalueet, kaivokset, satamat, lentokentät  ja Hervanta ovat automatisoitujen ajoneuvojen nollapisteitä, mistä ne kulkeutuvat pikkuhiljaa muualle liikenteeseen. Mitä tarkoittaa automaatioajamisen kehityksessä keskeinen käsite CCAM?

Automaattisten ja autonomisten ajoneuvojen tutkimus on murroksessa. 

– Vielä muutama vuosi sitten kehitettiin pelkkää automaatioajamista, itsenäisiä toimijoita liikenteessä. Nyt ajatuksena on, että liikenteessä olevat automaattiajoneuvot hyödyttävät muita liikkujia ja liikenteenhallintaa, kuvailee VTT:n erikoistutkija Mikko Tarkiainen. 

Hän on mukana soveltavassa tutkimuksessa, joka käsittelee liikenteen automatisointia. Tarkiainen työskentelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Tampereen yksikössä. 

Tarkiaisen ja kolmentoista muun tutkijan työ tiivistyy hankkeessa CCAM-käsitteeseen. Se on lyhenne englannin sanoista connected, cooperative and automated mobility. Suomeksi lyhenne viittaa liikenneteknologioihin ja -järjestelmiin, jotka hyödyntävät älykkäitä verkkoja, yhteistoimintaa ja automaatiota parantaakseen liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. 

– CCAM on keskeinen termi, joka yhdistelee konnektiviteettiä, automaattiajamista ja erilaisia palveluita ajoneuvojen ja infran välillä, Tarkiainen kertoo. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että erilaisilla antureilla, tiedonsiirtomahdollisuuksilla ja laskentakapasiteettia hyödyntämällä sekä ihmiskuljettajat että robottiautot tietävät ja kommunikoivat keskenään, että esimerkiksi Hervannan valtaväylällä on iljanteisia tieosuuksia, mihin tienkäyttäjien on syytä varautua. 

Tarkiaisen mukaan, ennen kuin robottiautoja alkaa huristella liikenteessä, automaattiajoneuvot yleistyvät ensiksi suljetuilla alueilla, kuten tehdasalueilla, kaivoksissa, satamissa ja lentokentillä sekä julkisessa syöttöliikenteessä. Niissä automaatiolle voidaan laskea takaisinmaksuaika. 

– Automaattiajoon tarvittavien sensorien ja järjestelmien hinta voi olla kymppitoneissa, kuten LIDAR-lasertutkat, ja joitain osia ja laskentayksiköitä tarvitaan useampia. Auton hinnassa se on toinen mokoma, Tarkiainen hahmottelee. 

Puolimatkassa

VTT:n tutkimusryhmä on osa IN2CCAM-hanketta, joka on kymmenen valtion, kuuden tutkimuskeskuksen ja parinkymmenen yhteistyökumppanin muodostama kolmivuotinen projekti. Business Tampere on mukana EU-hankkeessa, joka on nyt puolitiessään. Vuonna 2022 alkanut hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. Tampereella on kesäkuussa kaksipäiväinen tapahtuma, jossa osallistujat käyvät läpi prototyyppejä. VTT:llä on Tarkiaisen mukaan näytillä kolme eri kokonaisuutta Tampereen labrasta.

– Liikennevalotieto välitettynä automaatioajoneuvoille, ratikkavaroitus ja automaattisten ajoneuvojen tilanteentunnistus tien päältä, Tarkiainen listaa.

Liikennevalotietoon kuuluu Tarkiaisen mukaan GLOSA-osa-alue (Green light optimal speed advisory). Se tarkoittaa erikoistutkijan mukaan opasteita, joilla autoilijat voivat säätää liikennenopeutensa ihanteelliseksi niin, että seuraavista liikennevaloista pääsee ajamaan läpi vihreillä pysähtymättä. Autokoulussakin opetetaan, että täysin pysähdyksistä lähteminen kuluttaa eniten.

– Ympäristönäkökulma korostuu raskaan kaluston kohdalla, kuten myös esimerkiksi bussien matkustajamukavuus. Kyytiläisestä ei tunnu kivalta, jos linja-auto jarruttelee ja kiihdyttelee jatkuvasti, Tarkiainen sanoo.

Ensiluokkainen toimintaympäristö

Tampereella on erittäin hyvin tarjolla avointa dataa, kiittelee Tarkiainen. Tampereen kaupungin julkisen liikenteen keräämää tietoa on käytettävissä tutkimuksen tueksi, ja pitkän historian ansiosta puolivalmista aineistoa on erikoistutkijan mukaan saatavilla, eli aiempien hankkeiden päälle on hyvä rakentaa.

– Oikein mukava ympäristö toimia, yhteistyö toimii julkisten, firmojen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Yksin VTT:n resursseilla tämä ei onnistuisi, Tarkiainen kiittelee.

Business Tampereen asiakkuusvastaava Jari Ikonen  kertoo, että hankkeen päätavoite on autonomisen ajoneuvoliikenteen integroiminen osaksi joukkoliikennettä, osaksi syöttöliikennettä.

Business Tampere hallinnoi yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Hervannan kaupunginosan testialuetta, jossa toissa talvena tietoa keräsivät kahdella reitillä kulkeneet autonomiset sähköiset pienet ajoneuvot.  Lisäksi hankkeessa rakennettiin digikaksoset, jotka toisintavat tosielämän reaaliaikaisia liikennevalotietoja, ajoneuvojen sijantitietoja ja keräsivät dataa liikenteen tilanteesta laskemalla.

– IN2CCAM-hanke on yksi askel autonomisen syöttöliikenteen tutkimuksessa ja kehityksessä tuotantokäyttöön saamisessa. Pystymme hankkeen ansiosta osoittamaan, että Tampereen seutu on uskottava toimija älyliikenteessä ja siinä Euroopan kärkeä, Ikonen sanoo.

Hankkeessa työskentelvät Ikosen lisäksi myös EU-asiantuntija Jari Ahola ja hankejohtaja Markku Niemi.

VTT:n IN2CAMM Awareness and social event 12.6.2024.

Lisätietoa Business Tampereessa antavat: