Rahoitusta koronan aikaan - Business Tampere Magazine
Siirry sisältöön Siirry sisältöön

Rahoitusta koronan aikaan

Moni startup-yrittäjä varmasti pohtii, kuinka kansainvälinen koronakriisi vaikuttaa rahoitusmarkkinoilla, jota varten Business Tampere keräsi pääomasijoittajilta kommentteja aiheesta tähän artikkeliin. Asiakkuusvastaava ja rahoitusasiantuntija Tapio Siik kiteyttää, että hyville ja ajankohtaisille ideoille löytyy aina kysyntää, mutta tietynlaista varovaisuutta voi olla ilmassa. Tärkeintä on keskittyä perusasioihin ja pitää kassa kunnossa. Tutustu tähän artikkeliin ja katso linkit videotallenteisiin sen lopusta paneelikeskusteluun, jossa Butterfly VC, Inventure, Maki VC, Superhero Capital, FiBAN and TESI vastaavat kysymyksiin aiheesta.

Siikin mukaan tilanne on toistaiseksi edennyt rauhallisesti, eikä lähtökohtaisesti sijoitusstrategioita ole juurikaan muutettu. Päälinjaukset ovat pitäneet, eikä enkeli- tai rahastosijoittajien suunnalta ole heijastunut suuria äkkikäännöksiä.
”Operatiivisessa tekemisessä varovaisuus on kuitenkin lisääntynyt”, Siik täsmentää.

”Ihmiset ovat huolellisempia sen suhteen, minkä tyyppisiin rahoitusratkaisuihin lähdetään mukaan. Varsinainen perustekeminen on kuitenkin edelleen uomissaan.”

Siik muistuttaa, ettei maailmanlaajuiseen tilanteeseen voi ottaa yhtä näkökulmaa, vaan parhaat ratkaisut on punnittava aina tapauskohtaisesti. ”Jokainen rahasto ja sijoittaja on aina yksilötapaus, joka toimii omalla tavallaan. Ei siis ole tarjolla yhtä vasaraa, jolla voisi lyödä kaikkia nauloja”, hän toteaa. ”Panikointia ei ole näköpiirissä, mutta toki täytyy huomioida myös riskit, jos tilanne jatkuu pitkään. Pahimmassa skenaariossa vaikutukset iskevät rahastoihin, jolloin tulee alaskirjauksia ja rahastoja kaatuu. Siitä ei kuitenkaan vielä ole merkkejä.”
Aikaisen vaiheen startup-yhtiöiden kehittämiseen ja niihin sijoittavien pääomasijoitusrahastojen hallinnointiin erikoistuneen oululaisen Butterfly Ventures Oy:n Juho Risku näkee tilanteen pitkälti Siikin tavoin.
”Peruspalaset ovat edelleen paikallaan. Seuraavien kuukausien aikana tietysti katsotaan vähän tarkemmin, minne markkina kehittyy”, Risku kertoo. ”Jos kuoppa on iso ja pitkä, niin sitten todennäköisesti vältellään toimialoja, jotka ovat enemmän riippuvaisia kulutuskysynnästä.”
Myöskään varhaisen vaiheen teknologiayrityksiin sijoittavan Inventure Oy:n Tuomas Kosonen ei näe tilanteessa radikaaleja suunnanmuutoksia, mutta tiedostaa, että muuttuneet toimintatavat ja -mallit on hyvä ottaa huomioon. ”Tavoitteenamme on jatkossakin rakentaa ja tukea yrityksiä, jotka pärjäävät syklien läpi. Teemme tiiviisti töitä olemassa olevan portfoliomme kanssa ja tuemme yrityksiä muuttuvassa tilanteessa.”

Varovaisuus näkyy, mutta markkina voi olla myös houkutteleva

Uusiin yrityksiin investoimisen suhteen yritykset ovat Tapio Siikin mukaan selkeästi varovaisempia. Pääfokus on omissa portfolioyrityksissä, joihin on jo sitouduttu. Siik lisää kuitenkin, että jos kiinnostava kohde tulee eteen, sijoituksia tehdään myös pandemian aikana.

”Jos rahasto on siinä vaiheessa, että investointikykyä riittää, on nykyinen markkina jopa houkutteleva tiettyjen alojen yritysten osalta, sillä valuaatiot ovat matalalla”, Siik toteaa.

”Kaikki toimii siis periaatteessa normaalisti, mutta käsittelyaika voi olla pidempi ja päätösten teko varovaisempaa.”
Tuomas Kososen mukaan Inventuren sijoittamiseen koronakriisi ei ole ainakaan vielä vaikuttanut negatiivisesti. ”Yksi uusi sijoitus on jo tehty ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja tavoitteena olisi toteuttaa yksi tai kaksi lisää ennen kesää”, Kosonen kertoo. Myös Superhero Capitalin Juha Ruohonen toteaa, että uusia sijoituksia tehdään. Toki hän korostaa samalla, että rima on luonnollisesti nostettu korkealle.

Maailma koronakriisin jälkeen

Tapio Siik uskoo, että poikkeustilanteen hellitettyä maailma ei tule palaamaan täysin entisenlaiseksi. Tilannetta on verrattu jopa nettikuplan puhkeamiseen vuonna 2000 tai vuoden 2008 rahoituskriisiin, jotka molemmat jättivät ison jäljen toimintamalleihin. Siikin mukaan samanlaisia oireita tai enteitä on näkyvillä nytkin. Rahoitusmaailmassa tilanteen normalisoitumisesta on kuitenkin monenlaisia ennusteita.
”Yhä enemmän ja enemmän viesti tuntuu olevan, että kesän yli mennään”, Siik summaa.

”Alaraja-arvio on neljässä kuukaudessa, jos asiat eivät yllättäen mene huonompaan suuntaan. Jossain on puhuttu myös yhdeksästä kuukaudesta tai jopa vuodesta, mutta totta kai vaikutusten normalisoituminen on kiinni romahduksen mittaluokasta. Käyrä lähtee optimistisimmillaan kääntymään jo kesällä, mutta kestää ainakin kuukauden tai pari, että sen vaikutukset alkavat oikeasti näkyä.”

Myös sijoitusyhtiöissä on varauduttu siihen, että markkinat alkaisivat palautua kuluvan vuoden jälkipuoliskolla.
”Tämän hetken arviot kriisin kestosta vaihtelevat puolesta puoleentoista vuoteen. Tällä hetkellä suunnittelemme tulevaa siitä lähtökohdasta, että markkinan palautuminen alkaisi kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä”, Juho Risku Burtterfly Venturesista kertoo. Inventuren Tuomas Kosonen uskoo, että tilanne alkaa rauhoittua kesällä, ja vuoden jälkipuolisko tulisi olemaan nopean palautumisen aikaa, jolloin aktiviteettia nähdään joka rintamalla.

Tapio Siik pitää selvänä, että kriisi tulee tietyllä tavalla muuttamaan yritysten sijoitusstrategiaa. Jatkossa etsitään konkreettisempia liiketoimintamalleja ja tuotteita.
”Veikkaan, että IT-kupla-ajan Kaksi kalvoa ja mies -firmat eivät tule saamaan rahoitusta helpolla”, Siik tokaisee. Teknisiä, liiketoiminnallisia ja muitakin riskejä pyritään minimoimaan. Se vaikuttaa varmasti siihen, mille alueille investoinnit painottuvat.

”Startupit, joilla on jotain tarjottavaa tämäntyyppisen epidemian ratkaisuun tai siinä toimimiseen ovat kiinnostavia kohteita. Pika- ja etädiagnostiikka, massatestaukset sekä vastaavat ratkaisut ovat sellaisia, joihin investointihalukkuutta on varmasti jonoksi saakka. Toisaalta samalla ne ideat, joilla ei ole niin suurta yhteiskunnallista vaikuttavuutta, voivat jäädä pienemälle huomiolle, sillä ihmiset ovat heränneet vastuullisuuteen.”

Siik ei kuitenkaan ole varma, kuinka pitkälle pandemian herättämät arvomaailmojen muutokset vaikuttavat. Hän korostaa, että monet hätäkeinot ovat sellaisia, joiden olisi hyvä pysyä ainoastaan kriisiajan ilmiöinä. Rahastoasioissa niiden roolia voidaan taustalla nostaa, mutta tilanteen normalisoituessa asiat etenevät lopulta kaupallisten tekijöiden ehdoilla.
Risku ja Ruohonen ovat yhtä mieltä siitä, että valuaatiot tulevat alas, mutta vaikutukset ja muutokset eivät ainakaan suuremmassa mittakaavassa ole pysyviä. Poikkeustilanne pakottaa startup-yhtiöt palaamaan perusasioiden äärelle. Myös sijoitusrahalla paisutettujen yhtiöiden ajan uskotaan olevan ohi. Tuomas Kosonen lisää, että niin sanotut FOMO- eli Fear of missing out -sijoitukset unohdetaan, ja houkutteleviakin hankkeita arvioidaan jatkossa varovaisemmin, jolloin rahoituksen kerääminen saattaa jatkossa kestää pidempään.

Fokus kannattaa kiinnittää perusasioihin

Yhteinen neuvo kaikilta asiantuntijoilta on se, että poikkeustilanteen vallitessa startup-yrityksen kassan täytyy olla kunnossa. Tapio Siik kehottaa minimoimaan kaikki menot, jotka eivät ole toiminnan säilyttämisen kannalta välttämättömiä. Hän muistuttaa kuitenkin pitämään kiinni asiakkaista, jotka käyttävät yrityksen tuotteita ja maksavat sen palveluista.
Myöskään rahoituskierrosta ei kannata aloittaa ennen kuin tilanne osoittaa normalisoitumisen merkkejä. Siik toteaa, että uusia sijoituskohteita katsellaan jatkuvasti, ja asioita voi alustaa sekä markkinoida. Varisnaisen prosessin aloittamista kannattaa kuitenkin lykätä kesän yli, jos se on mahdollista. Hänen mukaansa tällä hetkellä tärkeintä on keskittyä perusasioihin, jotta kassassa on rahaa selvitä hankalimman vaiheen läpi.
Jos rahoituskierros on jo käynnissä, Siik suosittelee paketoimaan prosessin mahdollisimman nopeasti.
”Nyt kannattaa ottaa rahat äkkiä tilille, jos se on vaihtoehto”, hän toteaa.

”Yritys voi toteuttaa suunniteltua pienemmän rahoituskierroksen, jonka avulla päästään syksyyn asti. Kesän jälkeen voi sitten jatkaa rahoituksen keräämistä.”

Myös Juho Risku huomauttaa, että tässä markkinatilanteessa kassan riittävyys on valuaatiota tärkeämpää. Tuomas Kosonen kehottaa lisäksi keskittymään sellaisiin rahoittajiin, joiden kanssa dialogi on ollut käynnissä jo ennen kriisitilannetta.
”Suhteen rakentaminen etäyhteyksien välityksillä on kuitenkin aina paljon haastavampaa”, hän muistuttaa.

Lopuksi Tapio Siik toteaa, että kaikki poikkeustilanteen vaikutukset eivät suinkaan ole negatiivisia. Esimerkiksi paikallisuuden arvostuksen korostuminen rahoitusmarkkinoilla riippuu tulevaisuudessa pitkälti siitä, kuinka yhtenäiseksi paikalliset ekosysteemit kasvavat palvellakseen kysyntää.
”Tampereella on tällä hetkellä hyvä momentum”, hän kertoo. ”Syksyllä valmistuva startup-talo Platform 6 on tulossa kreivin aikaan, sillä yhteisöllisyys, paikallinen tuki ja kollektiivinen tekeminen tulevat olemaan tärkeitä arvoja.”
Siik muistuttaa kuitenkin, että lopulta rahoituspäätökset tehdään aina kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Tampere Game Hubin kaltaiset paikalliset esimerkit keräävät joka tapauksessa ympärilleen tärkeää kriittistä massaa, jossa yhteinen osaaminen ruokkii kilpailukykyä.
”Tietysti olisi hienoa, jos pro bono -tyyppinen mentorointi ja muu yhteiskuntavastuullinen toiminta lisääntyisivät myös normaalioloissa”, Siik pohtii. ”Kenellekään tuskin on haittaa siitä, jos autetaan jatkossakin toisiamme pyyteettömämmin yhteisen edun nimissä.”

Videomateriaalit sijoitusrahoitus koronakriisissä -webinaarista

6Aika – Kasvun ekosysteemit: yritysten kasvun mahdollistaminen kuutoskaupunkien yhteistyössä

Hankkeessa tuetaan kasvuhakuisia yrityksiä kiinnittymään niille sopiviin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tukeviin verkostoihin ja palveluihin. Hanketta toteuttavat kuusi Suomen suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu sekä Pirkanmaan liitto. Hanke perustuu ajatukseen kaupunkien aktiivisesta roolista yritysten innovaatiotoiminnan ja niitä edistävien verkostojen tukemisessa.

Takaisin ylös