Pahvilavoja valmistava KraftPal valitsi Tampereen seudun – suunnitelmissa vähintään miljoona lavaa vuodessa

KraftPal aloittaa pahvilavojen valmistuksen Lempäälän Marjamäen alueella tänä vuonna. Täysautomaattinen linjasto tuottaa aaltopahvista lavoja, jotka ovat kestäviä, kevyitä, kierrätettäviä ja pantittomia.

KraftPal Finland Oy valitsi tuotantolaitoksensa sijoituspaikaksi Tampereen seudun, koska suuri osa yhtiön asiakkaista on 250 kilometrin säteellä Tampereelta. Lempäälän Marjamäen alue taas valikoitui houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi, sillä Marjamäkeen on kasvanut kiinnostava yrityskeskittymä. Marjamäki sopii KraftPalin ajatusmaailmaan myös ympäristöarvoiltaan.

– Meidän tuotteemme on ympäristöystävällinen ja täysin kierrätettävä, Marjamäen tavoitteena taas on olla ns. nollapäästöalue, joka tuottaa sähkönsä aurinkokennoilla ja biokaasulla, sanoo KraftPal Nordicsin operatiivinen johtaja Jarmo Palukka.

– On hienoa, että KraftPal valitsi Lempäälän Marjamäen yritysalueen. Alue on kehittynyt viime vuosina merkittävästi; Marjamäessä sijaitsee jo noin 400 yritystä ja yli 2000 työpaikkaa, toteaa Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Löytty.

– Tampereen seutu kiilasi kärkeen, kun yritys teki perusteellista analyysia Suomen parhaasta sijaintipaikasta, josta löytyvät hyvien yhteyksien lisäksi myös osaavat tekijät. Tervetuloa sijoittumaan ja kasvamaan Lempäälään! toivottaa teollisuuden asiakasvastaava Jouni Myllymäki Business Tampereesta. 

Tuotantolinjasto saapuu tänä vuonna

KraftPalin tilat valmistuivat Marjamäkeen helmikuun lopulla ja pahvilavoja valmistava täysautomatisoitu kone saapuu sinne Sloveniasta tänä vuonna. Sen jälkeen Lempäälässä käynnistyy tuotanto, jossa valmistetaan miljoona pahvilavaa vuodessa.

– Meillä on jo nyt varastossa Itävallan tehtaalla tuotettuja pahvilavoja. Olemme aloittaneet niillä asiakastoimitukset Suomessa ja Pohjolassa. Kun saamme oman koneen käyntiin Lempäälässä, pystymme tuottamaan myös erikoismittaisia lavoja, Palukka sanoo.

KraftPal työllistää alkuvaiheessa noin 10 henkeä. Keskeisimmät rekrytoinnit on jo tehty ja osaajat löydetty.

Marjamäessä on tilaa kasvulle

KraftPal Nordics hallitsee oikeuksia pahvilavojen valmistukseen alueella, johon kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Kanada. Nordics-projektia ovat olleet kehittämässä Jarmo Palukka ja Martin Wichmann, joka on KraftPal Nordicsin toimitusjohtaja.

– Martin tapasi aikoinaan pahvilavan keksijän ja oivalsi heti, että innovaatiolla voisi olla pian kysyntää. Minä puolestani tajusin – erinäisten yhteensattumien ansiosta – saman asian vähän myöhemmin. Niin päädyimme Martinin kanssa kolme ja puoli vuotta sitten miettimään, miten toimintaa voisi viedä eteenpäin, Palukka kertoo.

– KraftPal on loistava esimerkki kestävän kehityksen pohjalta rakennetusta liikeideasta, toteaa Business Tampereen Jouni Myllymäki. 

Pahvilavojen ja niiden tuotantoprosessin oikeudet omistava KraftPal Technologies julkisti helmikuussa saamansa huomattavan pääomasijoituksen, joka nopeuttaa pahvilavojen maailmanvalloitusta. Nordics-projektin tavoitteena on saada 3–5 vuodessa sijoitettua yhteensä 10–15 tuotantolinjastoa Pohjolaan ja Kanadaan. Lempäälässäkin on varauduttu kasvuun.

– Nykyiseen tilaamme mahtuu toinen linjasto ja tontilla on vielä tilaa rakentaa, jos tulee tarvetta. Olemme seuranneet markkinaa useita vuosia ja olleet mukana monessa tuotekehityshankkeessa, joten uskon että toinen kone voisi tulla Lempäälään kohtuullisen nopeasti, Palukka arvioi.

Suomessa tarvitaan arviolta 65–70 miljoonaa kuormalavaa vuodessa, ja lavoista on yleisesti pulaa. Globaalin tarpeen arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 5,8 miljardia; tästä määrästä noin 70 prosenttia on uusia. Puulavoja kierrätetään ja korjataan, mutta esimerkiksi lääke- ja elintarviketeollisuus käyttävät tuotteidensa suojaamiseksi mieluiten ennen käyttämättömiä lavoja.

– Miksipä se ei siis voisi olla uusi pahvilava, joka etuna on myös pantittomuus, Palukka sanoo.

Pahvilava on kestävä ja kierrätettävä

Miten pahvista tehty lava voi olla kestävä? Palukka ja Wichmann ovat kuulleet tämän kysymyksen lähes jokaisen asiakkaansa suusta. Niinpä he päättivät ajaa henkilöauton pahvilavalle ja videoida sen asiakkaille näytettäväksi. 

– Lava kestää 2,2 tonnin painon, ja entistä vahvempia ratkaisuja kehitetään, jotta pääsisimme kisaamaan puulavojen kanssa painavammistakin kuormista, Palukka sanoo.

Toinen usein toistuva pohdinta on kosteuden kesto. Palukka kertoo, että lavan jalkoihin voidaan asiakkaan tilauksesta lisätä vaha, jonka ansiosta lava ei kärsi kosteudesta. Tänä keväänä julkistettiin myös mahdollisuus käyttää Boxonin kehittämää ainetta, joka voidaan ruiskuttaa lavan pintaan estämään korroosiota ja kosteutta.

Pahvilavoissa käytetään kaksiaaltoista aaltopahvia, jonka raaka-aine on toistaiseksi suurimmalta osin neitseellistä. Kun kierrätys pääsee vauhtiin, kierrätysmateriaalin osuus voi nousta ehkä kolmannekseen ilman, että lavan kantokykyä juurikaan menetetään. Puulavaan verrattuna pahvilavojen käyttö säästää metsiä merkittävästi – yhteen puulavaan tarvittavasta materiaalista saa viisi pahvilavaa.

Teksti: Päivi Stenroos