Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Nuoret SIB -hanke otti sijoittajat tueksi nuorten koulutus- ja työllisyyspoluille

    Health
    Kuva: Visit Tampere, Laura Vanzo

    Nuoret SIB -hanke on ottanut Tampereella uusia keinoja käyttöön ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Hanke rahoitetaan vaikuttavuusinvestoinnilla, jossa sijoittajilta kerätään varoja SIB (Social Impact Bond) -rahastoon. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue maksavat hankkeessa vain toteutuneista tuloksista, joita ovat sijaishuollosta aikuistuvien nuorten nykyistä korkeampi opiskelu- ja työllistymisaste.

    Kyseessä on ensimmäinen Social Impact Bond -hankinta Tampereella. Social Impact Bond tarkoittaa tulosperusteista rahoitussopimusta, mikä on yksi vaikuttavuusinvestoinnin muoto. Siinä institutionaalisilta ja yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävää toimintaa.

    SIB-mallin perusta ovat kustannussäästöistä syntyvät hyödyt, ja se soveltuu siksi erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan. Tampereella työ keskittyy nuoriin. SIB-hankkeessa tuetaan vuosina 2003–2006 syntyneitä sijaishuollosta aikuistuvia tamperelaisnuoria. Tavoitteena on, että hankkeeseen mukaan lähteneistä nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.

    Tilastot kertovat, että keskimäärin vain noin puolet huostaanotetuista nuorista suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Kurottavaa tavoitteeseen on siis reilusti.

    Huostaanotettujen nuorten koulupudokkuus on yhteneväinen ilmiö eri Pohjoismaissa. Suomessa on lisäksi erityispiirteenä sijoitettuna olleiden nuorten heikompi kiinnittyminen työelämään​, taustoittaa Nuoret SIB Tampere -hankkeen erikoissuunnittelija Esko-Pekka Järvinen.

    Vuonna 2021 alkanut pitkäkestoinen hanke kestää vuoteen 2030. Nuorilla on mahdollisuus tulla mukaan toimintaan hankkeen edetessä.

    Oikea-aikainen tuki kumuloituu pitkälle

    SIB-mallissa julkinen sektori maksaa vain sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta. Eli kun tavoitteet toteutuvat ja kustannussäästöjä syntyy, kaupunki ja hyvinvointialue maksavat osan säästyneistä kuluista rahastolle.

    Kyse on vaikuttavuuden hankinnasta, kertoo Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Leena Viitasaari.

    Käytännön työstä vastaavat hankkeen toteuttajiksi valitut kumppanit, jotka ovat Nuoret SIB -hankkeessa Diakonissalaitoksen Vamos ja SOS-Lapsikylä. Ne tarjoavat muun muassa vertaistukea ja valmennuksia sekä rinnallakulkija -palvelua, joka on saanut nuorten keskuudessa erityisen hyvää palautetta. Palveluiden joustava saatavuus on hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää.

    Oikea-aikainen tuki säästää valtavasti kustannuksia. Esimerkiksi jos mielenterveyden haasteiden kanssa kipuileva nuori saa ilman viiveitä tukea opintojen paineisiin ja pystyy tuen avulla suorittamaan koulutuksen loppuun, vaikutukset voivat kumuloitua hyvin pitkälle tulevaisuuteen, Esko-Pekka Järvinen kertoo.

    Yhteiskunnallisia haasteita ratkomassa

    Vaikuttavuusinvestointi sopii sijoittajille, jotka ovat kiinnostuneita pitkäaikaisesta sijoittamisesta ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisesta. Nuoret SIB -hankkeen suurimmat sijoittajat ovat LähiTapiola, Sitra, Tradeka ja S-ryhmä. Hankerahastoa hallinnoi S-Pankki Pääomarahastot Oy.

    Koska rahoitusmuoto on Tampereella käytössä ensimmäistä kertaa, hanketta edelsi huolellinen suunnittelutyö. Siinä määriteltiin tarkasti hankkeen tavoitteet, seurattavat mittarit ja toteutustapa.

    Tulospalkkiomallin tulee olla kannattava ja kustannushyötyjä täytyy olla odotettavissa. Hankkeen on oltava vaikuttava sekä lisäksi sijoittajille houkutteleva, Viitasaari summaa.

    Hankkeessa seurattavia mittareita ovat toisen asteen tutkinnot sekä nuorten verotettavat työtulot 20–25-vuotiaana. Vaikuttavuuden arvioinnissa on myös keskeistä seurata toiminnan vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden käyttöön. Lisäksi seurataan nuorten omia arvioita heidän hyvinvoinnistaan. Kaikki seuranta tehdään nuorten luvalla. Tiedot kootaan THL:lle, joka tekee hankkeessa pitkäaikaistutkimusta. Valtakunnallisessa hankekokonaisuudessa on Tampereen lisäksi mukana kahdeksan muuta kuntaa.

    Hanke on vasta alkuvaiheessa ja kokonaistavoitteeseen on siksi matkaa. Nuorten elämässä tapahtuneet positiiviset muutokset ovat kuitenkin jo olleet hyvinkin suuria. Nuoret ovat kertoneet muun muassa tulevaisuudenuskonsa vahvistumisesta- Viimeisin havaittu isompi muutos liittyi riippuvuuskäyttäytymisen vähenemiseen, Esko-Pekka Järvinen iloitsee.

    Lisätietoa hankkeesta: https://www.tampere.fi/nuoret-sib

    Takaisin ylös