Mikä tekoälyratkaisuissa puhuttaa juuri nyt?

Tampereella tammikuun lopussa järjestetty Smart City Mindtrek 2020 kokosi yhteen älykaupunkien asiatuntijoita ympäri maailmaa. Yksi ajankohtaisista aiheista on tekoäly, jonka tuomiin mahdollisuuksiin, haasteisiin ja etiikkaan moni pirkanmaalaisyrityskin pureutuu parhaillaan.

Älyjärjestelmillä toimivat liikenneratkaisut, kielitaitoiset robottipoliisit ja aiempiin ostoksiin perustuvat mainokset ovat jo arkipäivää. Saatavilla olevan datan ja teknologian hyödyntäminen luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia tekoälyratkaisuille alasta riippumatta. Onko mitään rajaa sille, mikä edes on mahdollista? Entä millaisia haasteita tekoälyratkaisujen kehittämisessä nousee esiin? Smart City Mindtrekissa tarkasteltiin aihetta monesta näkökulmasta.

Uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia

Useissa Smart City Mindtrekin puheenvuoroissa todettiin, että tekoälyratkaisut luovat uusia työpaikkoja. Kun rutiininomaiset tehtävät siirtyvät älyjärjestelmien ja robottien hoidettaviksi, ihmisten aikaa vapautuu monimutkaista ongelmanratkaisukykyä, empatiaa ja sosiaalisia taitoja vaativiin asioihin.

Tekoälyratkaisut luovat myös kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Telian uusista dataan pohjautuvista tuotteista ja strategiasta vastaava Elin Allison käytti torstain Smart City Mindtrek -avauspuheessa vertauskohtana autoteollisuutta.

Kun henkilöautojen suosio vajaa sata vuotta sitten nousi, sen myötä syntyi tarve tuottaa renkaita, vakuutuksia ja huoltopalveluita. Vastaavia uusia tuotteita ja palveluita tarvitaan myös tekoälysovellusten kehittämisessä ja ylläpidossa.

”Auto on ohjelmistoalusta”

Autot olivat puheenaiheena myös Unikien toiminnoista vastaavan johtajan Petri Kalsken esityksessä. Hän totesi, että autoa voidaan nykyään ajatella ohjelmistoalustana. Ympäristön havainnointiin ja itseohjautuvien autojen kehittämiseen painottuvan kasvuyrityksen mietittävänä on monia ulottuvuuksia, koska tekoälyratkaisut ovat Kalsken mukaan vielä alkumetreillä. Tekoälyratkaisujen tutkiminen on synnyttänyt yllättäviä liittoutumia myös perinteisten yritysten parissa, kuten esimerkiksi BMW:n ja Daimlerin yhteistyön autonomisten autojen kehittämiseksi. Unikien näkemyksiä kuullaan lisää huhtikuussa Tampereella järjestettävässä AI Finland 2020 -tapahtumassa.

Itseohjautuvia ajoneuvoja nähdään lähitulevaisuudessa Pirkanmaalla muuallakin kuin Unikien testikampuksella. SHOW-nimisessä hankkeessa (Shared automation operating models for Worldwide adoption) kehitetään automaattiliikenteen liittämistä osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Tampereen kaupungin hankkeen tavoitteena on käynnistää automaattinen, sähkökäyttöisillä autonomisilla ajoneuvoilla toteutettu syöttöliikenne raitiotien alkuvaiheissa syksyllä 2021 Hervannassa ja Kaupin sairaala-alueella.

Yhteiskunta 3.0 – Ennakoivat palvelut elämää parantamassa

Miten saatavilla olevaa dataa voisi parhaiten käyttää palveluiden parantamiseen? Voisiko ihmisten tarpeet tunnistaa ennakoivasti? Goforen dataan ja analytiikkaan erikoistunut johdon konsultti Pasi Lehtimäki esitteli visioita tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa järjestelmät tarjoaisivat proaktiivisesti palveluita nykyisen, asiakkaan aktiivisuuteen perustuvan mallin sijaan. Voisiko esimerkiksi perheiden hyvinvointia parantaa tunnistamalla datan perusteella kriittiset elämänvaiheet, jolloin kriisitilanteisiin voisi tarjota apua ehkäisevästi jo ensimmäisten merkkien aikana? Lehtimäki painotti myös monien muiden puhujien tapaan sitä, että vision toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Siiloista pitää päästä eroon.

Tekoäly on työkalu, ei valmis ratkaisu

Milloin tekoälyratkaisut ovat valmiita? Koska älykaupungit ovat todellisuutta kaikkialla? Smart City Mindtrekissa painotettiin sitä, että tekoälyn hyödyntäminen on meistä itsestämme kiinni. Professori Albrecht Schmidt Münchenin Ludwig-Maximilianin yliopistosta vertasi tekoälyllä täydennettyä todellisuutta silmälasien ja kiikarien eroon. Hänen mukaansa parhaiten täydennetyt älytoteutukset auttavat meitä silloin, kun emme huomaa niiden olemassaoloa mutta ne ovat käyttäjien hallinnassa. Schmidt nosti esiin myös tärkeän kysymyksen:

Voidaanko luoda kaupunki, jossa asukkaat olisivat onnellisempia, ja ennen kaikkea, pitäisikö sellainen kaupunki luoda?

Palveluiden ja kaupunkilaisten elämän sujuvuutta voidaan parantaa tekoälyllä, mutta tekoälyä voidaan käyttää myös väärin. Eettiset kysymykset, turvallisuus ja yksityisyys ovat älykaupunkien isoja haasteita. Missä menee seurannan ja yksityisyyden raja? Paljonko asukkaiden elämään voidaan vaikuttaa, että ratkaisut ovat kestäviä ja arvoiltaan oikeutettuja?

Näitä kysymyksiä pohditaan esimerkiksi Tampere AI Hubin Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut (KITE) -hankkeessa. Siinä kehitetään tekoälysovelluksia ja sovellusten suunnittelumenetelmiä yhdessä pirkanmaalaisten yritysten kanssa. Ihmiskeskeisen teknologian tutkimusta soveltamalla halutaan luoda sovelluskehityksen osaamista siten, että tekoälysovellukset ovat tarkoituksenmukaisia, ymmärrettäviä ja eettisesti kestäviä.

Smart City Mindtrek on kansainvälinen konferenssi, joka järjestetään vuosittain Tampereella. Tapahtuman tuottavat yhteistyössä Smart Tampere ja COSS ry.