Materiaalikierto vaatii älynväläyksiä ja yhteistyörakenteita

Kiertotaloudessa kaikki käytössä oleva materiaali, kuten puu, muovi tai teräs, säilytetään hyötykäytössä mahdollisimman pitkään. Kun yksi käyttötapa loppuu, ei materiaalia hävitetä, vaan sille etsitään uusia käyttötapoja, neitseellisiä raaka-aineita korvaten.

Materiaalikierto pienentää raaka-aineiden keräämisen, jalostamisen ja hävittämisen hiilipäästöjä ja luo uutta paikallista liiketoimintaa. Kierto on mahdollista, kun raaka-aineista ja materiaaleista tiedetään riittävästi ja tieto kulkee materiaalien mukana uusiin käyttökohteisiin. Tieto voi liittyä esimerkiksi puumateriaalin kyllästeaineisiin, jotka määrittelevät mahdollisia uudelleenkäyttötapoja. Materiaalikiertoja suunnitellaan huolellisesti jo tuotteiden ja palveluiden konseptointivaiheessa.

Toimivien verkostojen rakentaminen on materiaalikierron kannalta merkittävä haaste, sillä kiertotalous ei pyöri yksin. Yritysten kiertotalouskehityksen tueksi Business Tampereella on nimetty kiertotalousasiantuntija, jonka puoleen voi kääntyä materiaalikiertoasioissa. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartassa on mukana materiaalikiertoajattelua, joskin rajattuna jätehuoltoon. Myös Verte Oy:n PirkaCirc -hankkeessa (https://www.verte.fi/palvelut/pirkacirc-hanke/) kehitetään parhaillaan maakunnallista bio- ja kiertotalouden toimintamallia Pirkanmaalle.

Kiertotaloustoimia edistetään myös Ilmastokumppanuus -hankkeessa (lmastokumppanuus.fi), jossa osa yritysten asettamista tavoitteista koskee materiaalikiertoa.

Rotvallin reunalta kiertotalousguruksi

Karoliina Tuukkanen työskentelee sekä Tampereen kaupungille  että Nokian kaupungin omistamassa Verte Oy:ssä, joka kehittää bio- ja kiertotalouteen erikoistunutta ECO3-kiertotalouskeskittymää.

Kuinka pitkällä Tampereella yleisesti ollaan materiaalikiertoajattelussa?

”Meillä on Suomessa, ja Tampereella, paljon kansainvälisesti toimivia yrityksiä, jotka saavat jo pääkonttoreistaan materiaalikiertoon liittyviä tiukkoja ohjeistuksia. Monilta pienemmiltä yrityksiltä puuttuu kuitenkin vielä ymmärrystä siitä, mitä materiaalikierto, ja laajemmin kiertotalous, voisi merkitä omassa toiminnassa. Osa taas tekee näitä asioita täyttä päätä, mutta ei osaa vielä sanoittaa tekemistään”, Tuukkanen arvioi.

Karoliina toimi myös syksyllä 2021 päättyneessä uusien kaupunginosien kiertotalouden kehittämiseen keskittyneessä Kieppi-projektissa. Yksi projektin teemoista oli infra-alan kiertotalouden mukainen kehittäminen.

”Infra-alan yrityksiä haastatellessa kävi ilmi, että kiertotalousosaamista löytyy, mutta ala on käytännössä kokonaan julkisen tilaajan käsissä, eikä hankinnoissa vielä ole kriteerejä kiertotaloustoiminnalle”, kuvailee Tuukkanen.

Kierrätysraaka-aineiden kilpailukyvyssä tekemistä

Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio on aitiopaikalla todistamassa kiertotalouteen liittyvän systeemisen ajattelun kehittymistä Pirkanmaalla. Puhetta on kuitenkin toistaiseksi enemmän kuin tekijöitä. Jätteiden keräys alkaa olla kunnossa ja kerättyjen materiaalien jalostusta kehitetään innokkaasti, mutta kierrätysraaka-aineet eivät vielä ole kilpailukykyisiä neitseellisten raaka-aineiden kanssa.

”Teollisuuden puolelle tarvitaan lisää imua esimerkiksi neitseellisten ja kierrätysmateriaalien sekoitevelvoitteen kautta, kuten meillä jo toimitaan laajasti uusiutuvien polttoaineiden suhteen.

Jätehuollon rooli on nyt, ja tulevissa kuvioissa, hoitaa jätteiden keräyksen ja kuljetuksen tehtävä kustannustehokkaasti. Jätehuollolla voi kuitenkin olla merkittävä rooli kiertotalouden mahdollistajana, sillä osaaminen ja rakenteet ovat valmiina.

Roolin pitää kuitenkin olla selkeä, jotta toimintaa voi suunnitella pitkällä tähtäimellä. Me olemme julkinen toimija ja tavoitteemme on aina tuottaa yhteistä hyvää. Mitä paremmin materiaalit kiertävät, sitä paremmin yhteinen hyvä toteutuu”, toimitusjohtaja Harri Kallio linjaa.

Tampereella kaivataan siis lisää tekijöitä jalostamaan jätteistä liiketoimintaa. Rohkaisevia esimerkkejä löytyy kuitenkin jo kymmenittäin. Tutustutaan kolmeen tarkemmin.

Hyvin suunniteltu on sadaksi vuodeksi tehty

Kiertotalousasioiden ytimessä toimii suunnittelu- ja kehitystoimisto Aiwoods. Globaalisti verkostoitunut asiantuntijayritys luo luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, prosesseja ja palveluita sinne missä niitä tarvitaan.

Tampereen kaupungin Ilmastokumppanina yritys on kirjannut Ilmastoteokseen vuodelle 2021 kierrätetyn ristiinliimatun massiivipuun eli CLT:n (cross laminated timber) uudelleenkäytön konseptoinnin. Ydinosaamistamme on datan hyödyntäminen ja siltojen luominen toimijoiden ja tarpeiden välille. Datan avulla voidaan hallita ja ohjata materiaalivirtoja.

Tässä tapauksessa ylijäämämateriaali hyödynnetään uudelleen penkkeinä, puiden istutusaltaina tai aurinkosähkön latauspisteinä viihtyisää kaupunkiympäristöä ja ihmisten hyvinvointia samalla luoden. Data näyttää meille puumateriaalien elinkaaren, käyttötarpeet muualla ja sen, miten tämä materiaalivirta kytkeytyy muihin tarpeisiin. Perinteisesti ylijäämämateriaali on prosessoitu puupelleteiksi. Luomamme konsepti pelastaa massiivipuun elementeiksi, jotka voi uusiokäyttää seitsemään kertaan hiiltä koko ajan sitoen”, kertoo toimitusjohtaja Jari Saukko.

Tampere on mainio alusta tehdä globaalia kiertotalousliiketoimintaa.

”Tampere on etunojassa, sillä meillä on täällä asetettu oma ilmastobudjetti, jonka puitteissa kaupunki asettaa yrityksille tavoitteita. Meidän globaaleissa verkostoissamme Tampereen ilmastobudjetti herättää keskustelua ja näyttäytyy kansainvälisesti hyvin edistyksellisenä.”

Lasivillaakin lajitellaan

Korjausrakentamiseen ja sisäilmaan erikoistunut rakennusyritys Asua Group pilotoi parhaillaan omilla työmaillaan jätteiden kierrätyksen tehostamisesta pienillä rakennustyömailla. Konseptiin kuuluu sekajätelavan korvaaminen omilla jäteastioilla metallille, lasille, kipsilevylle ja villalle; jäteastioiden toimitus työmaalle ja keräys pois kuorma-autolla sekä Vammalan Hyötykeräyksen toimittamat laskelmat jätteiden käsittelyn hiilijalanjäljestä. Kirsikkana kakun päällä hiilijalanjälki kompensoidaan Reforest-hankkeen kautta.

”Järkevä, kustannustehokas tapa kerätä työmailla lajitellut jätteet talteen ja toimittaa ne eteenpäin puuttuu. Suuri osa rakennusfirmoista on jumissa tämän asian edessä ja me haluamme luoda ratkaisun.

Nyt homma toimii siten, että rakentaja maksaa jätemaksua 1000–2000 euroa sekajäte

lavaa kohti ja jätefirma sitten koneellisesti setvii sieltä lajiteltavaa. Meidän konseptissamme jätemaksu tippuu heti puoleen entisestä, ja muovista, jota voi olla reippaasti materiaalien kääreissä, voi saada jopa hyvitystä. Lajittelu tulee kokonaisuudessaan halvemmaksi kuin ennen, ja materiaalit saadaan tehokkaasti ja puhtaana kerättyä uusiokäyttöön”, kertoo Asua Groupin toimitusjohtaja Jarno Hämäläinen.

Ratapaalu sopii alustaksi myös aurinkovoimalalle

Myös aurinkovoimaloita rakentavassa Solarigo Oy:ssä on oltu luovia ja ryhdytty hyödyntämään käytöstä poistuneita ratapaaluja. Kehitysinsinööri Roope Raisio kertoo.

”Työskentelemme suurten aurinkovoimaloiden parissa ja Suomen tuulisissa ja lumisissa olosuhteissa on voimaloilla erityisen mittavat perustustarpeet. Tyypillisesti voimalat on ankkuroitu maahan suurilla betonipalkeilla, mutta olemme alkaneet käyttää tässä käytöstä poistettuja betonisia ratapaaluja. Muokkasimme telineitä siten, että ne saadaan suoraan kiinni ratapaaluihin. Täten aiemmin suuren hiilijalanjäljen omaava betoni, tai tarkemmin sementti, voidaan uusiokäytössä laskea hiilineutraaliksi.”

Vaihtamalla materiaalin toiseen on Solarigo saanut laskettua hiilidioksidipäästöjään 63 000 kiloa kesän aikana. Pilottiprojekti toteutettiin keväällä Seepsulan kiviainetehtaan aurinkovoimalalla ja kokemukset ovat hyviä.

”Pilotti oli meille vaivaton, eikä aiheuttanut lisäkustannuksia, ja hiilikädenjälki on merkittävä. Tästä rohkaistuneina olemme ottaneet kattoasennuksissamme käyttöön vanhoista auton renkaista tehdyt kumimatot, joilla suojataan katon pintaa. Hiilisäästöä ei ole vielä laskettu, mutta käyttöikä kumimatoille on katoilla hyvin pitkä. Toki koko liiketoimintamme on yhtä ilmastotekoa – autamme asiakkaitamme saavuttamaan päästötavoitteensa, ja tällaisin teoin osoitamme, että olemme myös itse asian äärellä”, Myyntijohtaja Olli Pekka Purhonen kertoo.

Kunnat virittävät kierroksia kiertotalouteen

Kiertotalousperusteinen liiketoiminta lisääntyy kokoa ajan, mutta ilmasto ei odota ja toimintaan pitäisi saada entistä enemmän volyymia. Keinoja on kaksi: keppi ja porkkana.

”Kiertotaloutta vahvistava lainsäädäntö eli keppi, tulee vain ja ainoastaan vahvistumaan. Niin kuntien ja kaupunkien hankinnassa kuin EU:n suunnastakin. Porkkanana toimii se, että rahoitusta on hyvin tarjolla ja liiketoimintapotentiaali on valtava.

Kuntien rooli on tässä kokonaisuudessa todella tärkeä, sillä kunnat voivat suurina hankkijoina ottaa disruptiivisen roolin ja ravistella totuttuja asetelmia. Sekä Kolmenkulma että ECO3-kiertotalousalue ovat Pirkanmaalla tästä hyviä esimerkkejä. Kunnat tuovat yhteen tahoja, jotka pystyvät löytämään lisäarvoa toisistaan”, summaa Karoliina Tuukkanen.