Jokakeväisessä pölisijässä voi piillä uusiokäytön mahdollisuus: pilottihanke tutkii hiekoitussepelin kestävää hyödyntämistä

Yhdyskuntasuunnitteluyritys Ramboll alkaa selvittää, miten hiekoitussepeli voi edistää kiertotaloutta ja kestävää materiaalien käyttöä. Suomen talviolosuhteissa hiekoitussepeliä kylvetään kulkuväylille paljon, mutta sen käytössä on vielä ratkaistavia toimia ympäristön kannalta. Business Tampere järjesti haastekilpailun käytetyn hiekoitussepelin uusiokäytöstä.

Laajasti infran ja kaupunkisuunnittelun parissa liiketoimintaansa tekevä Ramboll alkaa selvittää hiekoitussepelin käyttöä osana kiertotaloutta. Yritys voitti Business Tampereen järjestämän haastekilpailun, jossa on tarkoitus löytää uusiokäyttöä hiekoitussepelille. Kuluneen vuoden maaliskuuhun ajoittunut kilpailu on osa KIERTOTRE-yhteistyötä, jonka tehtävänä on löytää ratkaisuja Tampereen kiertotaloussuunnitelman teemoihin ja esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi.

– Käytännössä tutkimme käytetyn hiekoitussepelin tiivistymistä maarakennuskohteissa, mitä ei ole kovin laajasti selvitelty, kertoo Rambollin asiantuntija Antti Kalliainen.

Business Tampere tavoitti Kallaisen tuoreeltaan, sillä hän oli haastattelupäivänä juuri hakenut ennakkonäytteet hiekoitussepelistä, ja seuraavaksi ne menevät laboratorioon.

– Mikä on tiivein tila, mihin sen voi teoriassa saada, Kalliainen kertoo laboratoriotestien tavoitteista.

Hanke etenee joutuisasti. Kalliainen kertoo, että testauksen jälkeen yhteistyökumppanit Tampereen Infra ja Ramboll aloittavat koerakenteiden tekemisen.

– Tarkoitus on, että koeosuus saadaan juhannukseen mennessä kahden mittauskierroksen jälkeen valmiiksi, Kalliainen sanoo.

Vanhassa vara parempi?

Ramboll uutisoi voitostaan pari viikkoa sitten, ja kertoi, että tutkimuksella selvitetään, miten hiekoitussepeliä voitaisiin hyödyntää monipuolisemmin eri käyttötarkoituksissa, mikä edistäisi kiertotaloutta ja kestävää materiaalien käyttöä.

Kalliaisen mukaan käytetty hiekoitussepeli voisi toimia rakenteiden alaosassa varmistamaan riittävää routimattomuutta. Nykyään tähän tarkoitukseen käytetään luonnon hiekkoja. Käyttökohteita ovat esimerkiksi erilaiset täytöt, kevyen liikenteen väylät, hiljaiset kadut ja tonttikadut.

Kalliainen kertoo, että edellisten kymmenen vuoden aikana käytettyä hiekoitussepeliä on yritetty putsata mekaanisesti seulomalla. Silloin väistämättä osa materiaalista menee jätteeksi. Mekaanisesti putsattu hiekoitussepeli ei ole ollut käytössä yhtä hyvää kuin uusi tavara.

– Hinta on varmaankin syynä, miksi neitseellistä ainesta on käytetty. Mekaanisessa käsittelyssä suoritetaan seulonta, pesu ja kuivaus, mihin menee energiaa. Märkä käsitelty sepeli myös paakkuuntuu ja jäätyy, Kalliainen kertoo.

Uusiokäytettyä sepeliä on käytetty esimerkiksi Espoossa, mistä Yleisradio uutisoi joitakin vuosia sitten.

Hiekoitussepelin kierrättäminen on Ylen jutun mukaan kahdella tapaa ekoteko: kalliota säästyy aikaisempaa enemmän louhinnalta, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun sepelikuljetuksia tarvitaan vähemmän. Rambollin mukaan Tampereen kantakaupunkialueelta kerätään vuosittain talteen 10 000 tonnia sepeliä ja noin 3000–5000 tonnia päätyy poiskerättävien lumien mukana lumenkaatopaikoille. Ramboll arvioi, että pelkästään Tampereen alueella voisi vuosittain olla mahdollista hyödyntää lähelle rakentamiskohteita kertyvää, maarakentamiseen kelpaavaa materiaalia 500–700 kuorma-autollista.

Business Tampereessa lisätietoja antaa: