Huomio scaleup-yrityksiin – voimakkaasti kasvavat kansainvälistyjät tarvitsevat täsmäpalveluja - Business Tampere Magazine
Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Huomio scaleup-yrityksiin – voimakkaasti kasvavat kansainvälistyjät tarvitsevat täsmäpalveluja

    sofia viertola businesstampere 4190023
    Kuva: Sofia Viertola, Visit Tampere

    Business Tampere on rakentamassa palveluja scaleup-yrityksille. Töitä tehdään yhdessä Platform6:n, Dimeccin, Demolan ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kattaa koko startup-kasvupolku niin, että Tampereen seudulla on palveluja tarjolla yrityksen perustamisesta aina kansainväliseen menestykseen asti.

    Tampereen seudun scaleup-palvelut on tarkoitettu yrityksille, jotka tähtäävät voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun. Business Tampereen määritelmän mukaan scaleup-yritys on yksinkertaisesti pidemmälle ehtinyt startup, joka on kansainvälistymisen kynnyksellä. 

    Yrityksen iästä ei voi välttämättä päätellä sen kasvuvaihetta. Toiset saapuvat scaleup-vaiheeseen parissa vuodessa, jotkut viidessätoista. On myös yrityksiä, jotka lähtevät suoraan kansainvälisille markkinoille, jos kotimaassa ei esimerkiksi ole sopivia asiakkaita.

    – Me pyrimme keskittymään sellaisiin startup-taustaisiin yrityksiin, joilla on jo vähintään miljoonan verran liikevaihtoa. Palvelusettimme tavoitteena on auttaa niitä kasvamaan 10 miljoonan liikevaihtoon, sanoo Tapio Siik, rahoituksen asiakkuusvastaava Business Tampereesta.

    – Scaleup-yrityksellä on hyvän idean ja pohjan lisäksi oltava näyttöjä siitä, että homma toimii ja yrityksellä on asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan sen tuotteesta tai palvelusta, toteaa Sami Puttonen, Business Tampereen asiakkuusvastaava ja Scaleup Launchpadin projektipäällikkö.

    Scaleup-yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Siksi myös niille suunnattujen palvelujen pitää olla kunkin yrityksen tarpeiden ja tilanteen mukaan räätälöityjä. 

    Mikä scaleup-yrityksiä haastaa?

    Tampereella käynnistyvän kansainvälisen Scaleup Launchpad -ohjelman valmistelussa havaittiin, että scaleup-yritysten haasteet voidaan jakaa neljään teemaan: rahoitus, kansainvälisten markkinoiden avaaminen, tiimin rakentaminen ja strategia.

    – Kun yritys on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja tarvitsee uusia ihmisiä perustajien lisäksi, miten rakennetaan tiimi ja kulttuuri järkevästi? Tai miten pystytään näkemään strategian pitkä kaari niin, että toiminta ei ole vain tästä päivästä selviytymistä, Puttonen listaa esimerkkejä.

    – Ulkopuolinen apu saattaa olla tarpeen scaleup-yrityksen fokuksen kirkastamisessa: mitä yritys on oikeasti tekemässä ja mitä se haluaa tehdä. Tai millaisia rahoitusinstrumentteja ja kiihdyttämöpalveluita olisi tarjolla, kertoo Tero Kyckling, kansainvälisten suhteiden ja startup-ekosysteemin asiakkuusvastaava Business Tampereesta.

    Business Tampereen scaleup-asiantuntijoiden mukaan rahoituksen hankkiminen on iso vedenjakaja yritykselle, kun se lähtee kansainvälistymään. Oma kassavirta ja orgaaninen kasvu voivat kyllä olla ihan hyvää bisnestä ja kelpo tapa mennä eteenpäin, mutta…

    – Olisi silti hyvä katsoa, saadaanko siihen tilanteeseen isompi ulkopuolinen rahoitus, jolla pystyttäisiin räjäyttämään pankki ja tekemään asioita todella isosti, Siik toteaa.

    Kansainvälisille markkinoille menossa tarvitaan tyypillisesti useamman miljoonan rahoitus. Asiantuntijat lähtevätkin aina rakentamaan yksityisen ja julkisen rahoituksen kokonaispakettia.

    Työkaluja scaleup-yritysten avuksi

    Tampereen seudulla on juuri otettu käyttöön HippoMeter-niminen analyysityökalu. Siinä kysytään yrityksen keskeisiltä henkilöiltä tietoja seitsemästä yrityksen liiketoiminnan eri osa-alueesta. Lopputuloksena on pisteytys, joka kuvaa yrityksen tilannetta ja kehitystarpeita.

    – Työkalun tavoite on antaa yleiskuva yrityksen rahoitettavuudesta rahoittajille. Vielä tärkeämpää on paljastaa kohdat, joita yrityksessä pitäisi kehittää, jotta se olisi vielä houkuttelevampi rahoituskohde, Siik sanoo.

    HippoMeter tulee olemaan keskeinen väline, kun asiantuntijat tekevät Tampereen seudun scaleup-yritysten kanssa töitä. Se auttaa osaltaan kohdentamaan palvelut oikein.

    Toinen uutuus Tampereen seudulla on Miro Boardiin koostettu kuvaus siitä, mitä yrityksiä seudun startup- ja scaleup -kentällä on ja missä vaiheessa ne ovat menossa. Kuvausta päivitetään säännöllisesti.

    – Startup funnel -kuva on uusi konsepti Suomessa. Se tekee yrityksiä näkyväksi, jotta esimerkiksi rahoittajat pääsevät seuraamaan, mitä kiinnostavia kohteita on olemassa tai tulossa, Kyckling sanoo.

    – Yksi Business Tampereen scaleup-toiminnan tavoite on, että mikään yritys ei jäisi ilman rahoitusta vain sen takia, että rahoittajat eivät ole löytäneet sitä, Siik lisää.

    Tampereella on aloittanut kevään aikana toimintansa Scaleup-klubi, jossa tietyn vaiheen saavuttaneet startup-yritykset pääsevät kokoontumaan yrittäjiä kiinnostavien teemojen äärelle, jakamaan kokemuksia ja kuuntelemaan asiantuntijapuhujia. Ensimmäisenä aiheena olivat USAn markkinat, sillä siellä kiinnostus Suomea kohtaan on nousussa NATO-jäsenyyden ja hävittäjäkauppojen ansiosta.

    sofia viertola businesstampere 4190005 2
    Kuva: Sofia Viertola, Visit Tampere

    Kasvuohjelmia kansainvälistyjille

    Scaleup Launchpad toteuttaa kaksi kansainvälistä kasvuohjelmaa Business Tampereen, Tartu Science Parkin ja Norrköping Science Parkin yhteistyössä. Ohjelmiin valitaan yhteensä noin 20 yritystä, jotka kehittävät ratkaisuja älykaupunkien toimintaympäristöön edistääkseen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Noin 10 kuukauden ohjelmissa tarjotaan käytännönläheistä apua yritysten haasteisiin.

    – Scaleup Launchpad -kasvuohjelma tuo erityispiirteenä mukaansa kaupungit toimintaympäristöinä ja alustoina, ja avaa ovia innovatiivisille yrityksille. Tavoitteena on siis päästä nopeammin asiakaspintaan kiinni, Puttonen toteaa.

    Teollisuus- ja tutkimusosaamisen innovaatioalusta DIMECC on puolestaan käynnistämässä teknologia-alan scaleup-yrityksille suunnattua hanketta yhdessä virolaisen ja latvialaisen kumppanin kanssa. ESCALTECH-hankkeen tavoitteena on rakentaa tukiohjelma, jonka kautta voidaan tarjota  yrityksille apua skaalautumiseen Suomen ja Baltian alueella. 

    – Tampereen seudulla pyrimme tukemaan mahdollisimman montaa osallistumiskriteerit täyttävää yritystä niiden skaalautumisessa tarjoamalla yritysten tarpeiden pohjalta räätälöityjä palveluita ja koulutuksia. Osallistumalla ESCALTECH-toimintaan yritykset saavat lisäksi mahdollisuuden tutustua DIMECCin laajaan asiantuntija- ja yritysverkostoon, kertoo DIMECCin EU-toiminnoista vastaava Doris Pryjma.

    Pryjman mukaan sekä Scaleup Launchpad että ESCALTECH antavat yrityksille hyvän lähtökohdan panostaa omaan skaalautumiseensa luotettavien toimijoiden kanssa. Samalla ne pystyvät pienentämään riskiä ja kustannuksia ohjelmien mahdollistamalla tavalla.

    – Jos vertaa vuoden takaiseen tilanteeseen, seudun scaleup-tekeminen on lisääntynyt selkeästi. On klubi, kiihdyttämö, Launchpad, Dimeccin hanke – asioita tapahtuu, jokaisella on oma kulmansa ja ne tukevat toisiaan, Puttonen sanoo.

    Scaleup-yritysten vahvistuminen lisää seudun elinvoimaa

    Pääkaupunkiseutu on Suomen ehdottomasti vahvinta startup-aluetta. Startupeja pitääkin olla runsaasti, jotta saadaan yrityksiä scaleup-vaiheeseen. Pelin henki on kaikkialla maailmassa se, että kymmenestä startupista yksi pääsee scaleup-tasolle.

    – Jos katsotaan tilannetta Tampereen seudun sisällä, scaleup-vaiheessa ja meidän pääfokuksessamme on nykyään vajaa 40 yritystä, esimerkiksi peli- ja terveysteknologia-aloilta, Siik kertoo.

    Scaleup-yritysten palvelut koituvat ajan mittaan koko seudun hyödyksi, sillä jokainen yritys, joka onnistuu nousemaan miljoonan liikevaihdosta kymmeneen miljoonaan, on alueella merkittävä toimija, houkutteleva työllistäjä ja veronmaksaja. 

    Laadukkaat scaleup-palvelut ovat omiaan myös houkuttelemaan uusia startup-yritysten perustajia seudulle – ja mitä enemmän syntyy startupeja, sitä enemmän on potentiaalisia kasvajia ja kansainvälistyjiä.

    Teksti: Päivi Stenroos

    Lisätietoja

    Takaisin ylös