Ennakoinnista on hyötyä, kun sen tekee oikein

Tulevaisuusajattelu on käännetty Pirkanmaalla kiihdytysvaihteelle, sillä Business Tampere, TAMK ja Pirkanmaan liitto ovat ryhtyneet luotsaamaan ennakointityötä. Ennakointiosaaminen parantaa yritysten kannattavuutta ja liikevaihtoa ja toisaalta mahdollistaa osuvampien ja tehokkaampien julkisen palveluiden kehittämisen.

Ne yritykset, jotka tekevät tulevaisuuden ennakointia systemaattisesti ja pitkällä aikavälillä, kasvavat 200 % kilpailijoitaan nopeammin ja ovat 33 % kannattavampia. Näin kertoo tutkimustieto.

Ennakoinnilla yritykset pystyvät tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia sen perusteella, millaisia muutoksia niiden toimintaympäristössä tapahtuu. Kun trendejä ja signaaleja tutkitaan kunnolla, yritykset pystyvät reagoimaan ajoissa esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen muutoksiin. Toimet on myös helpompi ajoittaa oikein. 

– Ennakoinnin hyödyt eivät yleensä realisoidu lyhyellä aikavälillä. Puhutaan esimerkiksi kymmenestä vuodesta: mitä yrityksen kannattaa ottaa huomioon, että se pystyy palvelemaan asiakkaitaan ja tarjoamaan oikeita tuotteita myös tulevaisuudessa, sanoo ekosysteemikehityksen analyytikko Johanna Kirjavainen Business Tampereesta.

Ennakointi voi olla myös yksi vastaus osaajapulaan. On helpompaa opettaa ihmisille tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja, kun tiedetään mitä ne ovat.

Tulevaisuustyön tavoitteena ei kuitenkaan ole pyrkiä arvaamaan aina oikein. Ikean aluejohtaja Vesa Haapalahti pitää ennakoinnin kannalta tärkeänä yrityskulttuuria, joka suhtautuu sallivasti virheisiin. Isojen muutosten kanssa on vaikea pärjätä, jos ei uskalla tehdä kokeiluja.

– Meillä aikanaan epäonnistunut autokaistakokeilu kääntyi pandemian alettua pieneksi voitoksi, sillä juuri kokeilun ansiosta saimme toimivan click&drive -prosessin nopeasti käyttöön, Haapalahti kertoo.

Ennakoinnilla hallitaan riskejä

Usein ennakointi yhdistetään riskienhallintaan, ja se tosiaan mahdollistaa vaihtoehtoisten suunnitelmien ottamisen käyttöön yllättävissä tilanteissa. Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo, että koronapandemian alkuvaiheessa elämyspuistossa oli kirjaimellisesti kaikki pelissä. Ei ollut mitenkään itsestään selvää, että Särkänniemi selviäisi läpi korona-ajan.

Niinpä Särkänniemessä lähdettiin keräämään tietoa ja laatimaan skenaarioita, jotka selvensivät, mitä seuraavina vuosina olisi mahdollisesti odotettavissa – ja miten pitäisi kussakin tapauksessa toimia. Kesällä 2020 Särkänniemi joutui muuttamaan toimintatapojaan 128 kertaa, koska määräykset ja rajoitukset muuttuivat.

– Yksi skenaariotyön parhaista oivalluksista onkin ollut se, että jokaisesta hahmotellusta skenaariosta toteutui jotain, mutta yksikään ei kokonaan. Mutta kun on valmistautunut, on helpompi reagoida, Seppälä toteaa.

Pandemia ei tullut täysin yllätyksenä IKEA-organisaatiolle, sillä ennakointi ja riskikartoitukset ovat sen perusprosesseja. Tiedossa oli, että pandemia on mahdollinen ennemmin tai myöhemmin. Niinpä Ikea-tavaratalot olivat varautuneet tarttuvaan tautiin pandemiapaketilla, joka sisältää muun muassa maskeja.

Ennakointi lisää henkilöstön luottamusta

Vexve Oy on maailman johtaja kaukoenergiaventtiileiden valmistaja. Myynti- ja markkinointijohtaja Maria Kalli on sitä mieltä, että tulevaisuuden ennakointi on osa systemaattista johtamista ja kuuluu yrityksen strategisen johdon tärkeimpiin tehtäviin.

– Ennakoinnilla johto antaa työrauhan henkilöstölle. Pidän todella tärkeänä henkilöstön luottoa siihen, että johto tietää mihin suuntaan yritystä tulee viedä, Kalli sanoo.

Vexve on puhtaasti valmistavan teollisuuden yritys, jolla on noin 55 vuoden perheyritystausta. Vuonna 2017 kehityssijoitusyhtiö DevCo Partners osti Vexven, ja siitä alkoi mielenkiintoinen ja mittava tulevaisuusajattelun strategiatyö, joka kesti puolisen vuotta.  

– Haastattelimme asiakkaita, oman yrityksen väkeä ja samalla alalla, esimerkiksi kaukolämmön ja talotekniikan parissa toimivia yrityksiä. Haastatteluissa pyrittiin hahmottamaan, mihin maailma on menossa, Kalli kertoo.

Tämän jälkeen tulevaisuusajattelu on vakiintunut säännölliseksi osaksi Vexven strategiatyötä. Viime vuodet ovat olleet erinomainen esimerkki siitä, miten ennakoinnista huolimatta tapahtuu odottamattomia kriisejä. Ukrainan kriisi vaikuttaa energia-alaan valtavasti, joten Vexve teki nopean strategiapäivityksen selvittääkseen, miten kriisi vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen.

– Skenariointi varmistaa, että yritys kykenee toimimaan kriisitilanteessa. Olemme kokeneet, että tiedotus ja nopea päätöksentekokyky ovat tärkeitä, Kalli toteaa.

TJANSSI kartoittaa ennakoinnin tietolähteitä

Keväällä 2022 pirkanmaalaisille yrityksille tehdyn ennakointikyselyn vastaukset kertovat, että suuri osa ennakoinnin potentiaalista jää vielä hyödyntämättä. Moni yritys ei ehdi edes tarttua ennakointiin tai sitten ennakoinnin avulla saatu ymmärrys jää tuomatta yritykseen arkeen. Toisaalta koronapandemia ja Ukrainan kriisi ovat herättäneet huomaamaan ennakoinnin tärkeyden. 

TJANSSI-hanke haluaa madaltaa ennakointiin ryhtymisen kynnystä. Hankkeessa on muun muassa etsitty tietolähteitä, joita pystytään käyttämään ennakointityön tukena valmistavassa teollisuudessa (toinen hankkeen pilottitoimialoista). Tuloksena on valtava määrä lähteitä.

– Tarkoitus on viedä tämä data sille tasolle, että voimme tuoda sen yrityksille hyödynnettäväksi valmiiksi analysoituna. Tietopalvelua pilotoidaan todennäköisesti helmi-maaliskuussa 2023 yhdessä yritysten kanssa, Kirjavainen kertoo.

Artikkeli pohjautuu kahden Tampereella järjestetyn tilaisuuden alustuksiin:

– TJANSSI-hankkeen ennakointityöpaja 31.8.2022, alustajina ennakointiasiantuntija Terhi Ylikoski Sitrasta sekä myynti- ja markkinointijohtaja Maria Kalli Vexve Oy:stä. 

– Tampere Business Campus TBC ry:n ja Business Tampereen kutsuvierasverkostotapaaminen 4.11.2022, alustajina analyytikko Johanna Kirjavainen Business Tampereesta, toimitusjohtaja Miikka Seppälä Särkänniemestä, aluejohtaja Vesa Haapalahti Ikeasta ja Design Director Mia Muurimäki Futuricesta.

Teksti: Päivi Stenroos