Avointa, älykästä ja elinvoimaista Tamperetta rakentamassa

Tampereen älykaupunkikehitys jatkuu Data-driven City for Citizens -ohjelmalla, jossa data ja tekoäly laitetaan töihin ihmisten ja yritysten hyväksi. Edeltävän Smart Tampere Ekosysteemiohjelman ohjelmajohtaja Seppo Haataja on jäämässä eläkkeelle, joten on sopiva aika katsastaa jo saavutettuja tuloksia ja toisaalta odotuksia tulevan älykaupunkikehityksen suhteen.

Seppo Haataja on uransa aikana päässyt tarkkailemaan Tamperetta monesta näkökulmasta: valtion tutkimuslaitoksen, yksityisen pörssiyhtiön ja seudullisen elinkeinoyhtiön vinkkelistä. Haatajalla on takanaan 11 vuotta VTT:llä, päivälleen 17 vuotta Nokian palveluksessa ja melkein kymmenen vuotta Business Tampereessa avointa ja smarttia Tamperetta tekemässä.

Haatajan uraan mahtuu myös aika Kanadassa vaihtotutkijana ja paljon aktiivista toimintaa EU-hankkeissa eri aikoina. Vuonna 2015 perustettu Open & Agile Smart Cities -verkosto (OASC) on erinomainen osoitus kansainvälisestä yhteistyöstä, jota älykaupunkien kehittämisen ympärille on luotu – ja jota se ehdottomasti myös vaatii.

– OASC-verkostosta on tullut lyhyessä ajassa Euroopan komission tärkeä neuvottelukumppani. Sepon ansiota on se, että Tampere on vahvassa asemassa siellä ja haluttu yhteistyökumppani, aivan kuten seudun elinkeinostrategiassa on linjattu, sanoo Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen.

– Tampereesta on tullut yhteistyökumppanina jopa niin kysytty, että kaupunki pääsee valitsemaan, mihin hankkeisiin haluaa osallistua. Tässä kannattaa olla terveesti itsekäs ja valita hankkeet, joista on aidosti hyötyä ja vaikuttavuutta, Haataja sanoo.

Tampere on onnistunut kansainvälisyydessä hienosti. Kansainvälisten hankkeiden kokonaisbudjetti on 75 miljoona euroa. Tästä yli puolet on osoitettu liikkumiseen liittyville hankkeille, neljännes energiahankkeille sekä pienempiä osuuksia muun muassa turvallisuuteen, yhteyksiin ja tekoälyyn.

Elinvoima syntyy yrityksistä

Haataja kertoo tottuneensa ajattelemaan liiketoimintalähtöisesti: seudun elinvoima syntyy yrityksistä, vetureina erityisesti ne yritykset, jotka pärjäävät kansainvälisesti. Siinä missä innovaatiot ennen luotiin pääosin tietyissä yksityisissä yrityksessä, niitä tuotetaan nykyään kokonaisten ekosysteemien voimalla. 

Ekosysteemit taas eivät synny itsestään. Business Tampereen keskeisin tehtävä älykaupunkiasioissa on yritysyhteistyö ja toimivan ekosysteemin rakentaminen. Tämä tuli selväksi jo Smart Tampere -ohjelman aikana (2017–2021) ja sama jatkuu uudella kaudella. Ohjelma on saanut nimekseen Data-driven City for Citizens. 

Uusi kausi lähtee siitä mihin edellisellä kaudella päädyttiin: hankkeet jatkuvat, uusia valmistellaan ja rekrytointeja on tehty. Tekoälyyn liittyvät teemat nousevat Business Tampereessa keskeisemmiksi.

– Strateginen hankeportfolio, jota Seppo on aina korostanut, tukee meidän ekosysteemiemme kehitystä. Yhteistyötä tehdään yritysten ja tutkimuslaitosten kesken. Tampereen kaupunki taas toimii, paitsi yhtenä osapuolena yhteistyössä, myös alustana kokeiluille, Airaksinen sanoo.

Smart Tampereen aikana tehtiin miltei sata tarvelähtöistä yhteiskehityshanketta. Samalla onnistuttiin juurruttamaan Pirkanmaalle uudenlainen kokeilukulttuuri, jossa julkinen puoli, yritykset ja muut tahot pääsevät tekemään hedelmällistä yhteistyötä. 

– Tästä on hyvä jatkaa konkreettisia kokeiluja älykaupungin kehittämiseksi edelleen. Digitaalisuuden ja datan hyödyntämisen ikkuna on auki nyt, ja siihen on saatavissa sekä kansallista että EU-rahoitusta, Haataja sanoo.

Älykaupunki on asukkaitaan varten

Älykaupungin idea on sen asukkaiden hyvä ja sujuva elämä, ja  kansalaisnäkökulma vielä korostuu tänä vuonna alkaneessa Data-driven City for Citizens -ohjelmassa. Yritykset ovat älykaupungin rakentamisessa välttämättömiä, sillä niiltä löytyy tuorein teknologinen osaaminen, jota älykkäissä järjestelmissä tarvitaan. 

– Kaikki kiteytyy sen ympärille, että kaupunkilaisille saadaan parempia, tehokkaampia ja kestävämpiä palveluja, Haataja toteaa.

Kun avointa dataa hyödynnetään taiten, palvelut ovat personoituja ja niitä on tarjolla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Myös kaupungin ilmastotavoitteet – Hiilineutraali Tampere 2030 – hyötyvät monessa kohdin avoimesta datasta, esimerkkinä vaikkapa energiankulutuksen hallinta rakennuksissa ja liikenteessä.

Tampere ja positiivinen kierre

Tampere on kasvava ja kehittyvä kaupunki – tutkimusten mukaan Suomen suosituin opiskelu-, vierailu- ja asuinpaikkakunta. Tampere on positiivisessa kierteessä, joka ei suinkaan ole syntynyt itsestään eikä jatku ilman yhteistyötä, muistuttaa Haataja.

– Vaikka sattumallakin on osuutensa Tampereen seudun hyvään maineeseen, aktiivinen samaan suuntaan tekemisen meininki on ollut niin valtava voima, että sitä ei kannata tulevaisuudessakaan hukata, Haataja painottaa.

Tampere on monessa yhteydessä todettu sopivan kokoiseksi kaupungiksi. Toisaalta se on sen verran pieni, että ihmiset tietävät kuka kukin on ja keneltä kannattaa kysyä mitäkin asiaa.

– Pystymme toimimaan Tampereella ketterästi. Toisaalta olemme myös riittävän suuri kaupunki, jotta meillä on kapasiteettia tehdä mittavia, tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, Haataja sanoo.

Teksti: Päivi Stenroos

Sepon seuraajana älykaupunkikehityksen ohjaimissa Business Tampereen puolella jatkaa Markku Niemi. Markun ja muut älykkäiden ratkaisujen parissa toimivat Business Tampereen asiantuntijat tapaat älykaupunkikehityksen konferenssissa ja expossa Nokia Arenalla 14.-15. kesäkuuta 2022.

Tampere Smart City Weekin huipennuksena järjestettävän tapahtuman teemoja ovat esimerkiksi liikkumisen kestävät ratkaisut, älykäs teollisuus, terveysteknologia, kestävä ruuantuotanto, kiertotalous ja digitaaliset teknologiset ratkaisut kaupunkikehityksessä. Teemoja alustavat alojensa huippupuhujat. 

Tule mukaan, ilmoittautuminen on avoinna!
Tapahtuman pääjärjestäjä on Tampereen kaupunki.