Älykkään kaupungin uudet ideat

Smart city -käsite on muuttumassa, sillä älykkäitä kaupunkeja kehitetään nykyään entistä asukaskeskeisemmistä lähtökohdista. Uudet ideat, ratkaisut ja visiot olivat esillä Smart City Mindtrek 2020 -tapahtumassa tammikuun lopulla Tampereella.

110 puhujaa teknologiayrityksistä, julkiselta sektorilta ja yliopistomaailmasta. Yli 80 esitystä, verkostoitumista yli toimialarajojen sekä kansainvälinen osallistujajoukko, jossa pohjoismaiset älykkäät kaupungit ja niiden osaaminen olivat erityisen hyvin edustettuina.

Kaikki tämä teki Smart City Mindtrek 2020 International Conference & Business Exposta tapahtuman, johon on pitää osallistua, kun älykaupungit kiinnostavat. Tai kuten avajaisten pääpuhuja Martin Brynskov asian ilmaisi:

Maailma katsoo tässä asiassa Pohjoismaita – ja Tamperetta.

Brynskov luonnehti Smart City Mindtrekiä yhdeksi niistä paikoista, joissa on hyvä keskustella tulevaisuudesta ja kaikesta siitä, mitä seuraavien 10 tai 20 vuoden aikana voi tapahtua. Visioita jaetaan rehdin yhteistyön hengessä.

Monet Smart City Mindtrekin esityksistä olivat perinteiseen tapaan painottuneita teknologiaan, mutta tänä vuonna Tampere näytti älykkäiden kaupunkien kehitykselle uutta suuntaa. Asukkaiden osallistuminen on nouseva teema älykkäiden kaupunkien kehitystyössä – kansalaisten ääni halutaan kuuluviin. Se on samalla tehokas tapa jalostaa älykaupungin ideat käytännön toimiksi, palveluiksi ja tuotteiksi, jotka ovat asukkaiden tarpeiden mukaisia.

Kun rakennamme älykästä kaupunkia, teemme sitä ihmisiä varten, tiivisti Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen tapahtumaa avatessaan.

Kansalaiset ovat nousemassa älykaupunkien kehittämisen keskiöön kaikkialla maailmassa. Smart City Mindtrekin avauspaneelissa todettiin, että yhteiskehittäminen kuuluu älykkäisiin kaupunkeihin ja niissä tarvitaan uusia älykkäitä välineitä, joilla asukkaiden osallistumista voidaan tukea ja pitää yllä. Luottamus on myös tärkeää: kansalaiset osallistuvat ja antavat omia tietojaan yhteiseen käyttöön innokkaammin, jos datan omistajuudesta on selkeät ja reilut säännöt.

Maailma muuttuu

Avajaisten paneelikeskustelijat siirsivät ajatukset hetkeksi kauemmas tulevaisuuteen, teemoihin jotka voisivat olla ajankohtaisia älykaupungeissa 20 tai 30 vuoden kuluttua. Alla lista, josta vaikkapa 2050-luvun Smart City Mindtrekin kävijät voivat tarkistaa, miten visiot ovat toteutuneet:

• Yhteistyötä tehdään virtuaalisesti. Esimerkiksi kaikki tapahtuman osallistujat eivät tule paikan päälle vaan pysyvät omissa kaupungeissaan ja osallistuvat virtuaalisesti.
• Työn luonne muuttuu, eikä työ ole enää paikka jonne mennään. Yrittäjämäisen työskentelyn osuus lisääntyy.
• Edellisten vastapainoksi ihmiset haluavat edelleen tavata toisiaan kasvokkain. Suuri kysymys on se, miten löydetään ja säilytetään sopiva inhimillisen ja digitaalisen kanssakäymisen tasapaino.
• Luovuus korostuu ja korkeatasoinen tieto on paremmin kaikkien ihmisten saatavilla.
• Kaupungeista tulee omavaraisia ja kestävästi kehittyviä.

Teknologia tuottaa hyödyllisiä ratkaisuja, mutta ennen kaikkea muokkaa uusiksi sen, miten maailma toimii ja asioita hoidetaan. Brynskovin mukaan tämä on ainoa tapa hyödyntää teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristökriisien hoidossa. 

Älykäs kaupunki ja bisnes

Älykkäät kaupungit mahdollistavat älykkään liiketoiminnan eli uudet bisnesmallit ja kansainvälisesti skaalautuvat älykaupungin ratkaisut, jotka puolestaan auttavat ihmisiä hyötymään uusista teknologioista. Open & Agile Smart Cities (OASC) -aloitteessa on mukana yli 140 kaupunkia, joten se on markkina, jota ei kannata aliarvioida. OASC:n puheenjohtajana Brynskov muistutti, että yritys, joka tekee älykaupungeille sopivan tuotteen tai palvelun, on varmasti kiinnostunut tästä globaalista yhteisöstä.

Yhteistyö on hyvä tapa saada muutoksia aikaan. Mukaan tarvitaan kaupungit, yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä asukkaat – kuten esimerkiksi Suomessa on jo tehty.

– Ottakaa oppia suomalaista ja 6Aika-stragiasta, kun haluatte luoda globaaleja älykaupunkimarkkinoita, jotka pohjautuvat kaupunkien ja yhteisöjen tarpeisiin, Brynskov kehottaa.

Kaupungit hyötyvät yhteisistä päämääristä

Älykaupunkimarkkinoiden luomiseen tarvitaan yhteisiä standardeja. OASC pyrkii saamaan laajaan käyttöön Minimal Interoperability Mechanisms (MIMs) -järjestelmän, jolla varmistetaan uusien älyratkaisujen yhteensopivuus. Järjestelmän avulla kaupungit voivat kirittää kehityksen vauhtia ja avoimuutta sekä kytkeytyä globaaliin digitalisaatiomurrokseen.

Kestävä kehitys on osa digitalisaatiota, ja sen suhteen Brynskovilla oli Smart City Mindtrekin yleisölle hyviä uutisia: kestävän digitalisaation tehostamiseksi on tehty Euroopan tason julkilausuma. Sen allekirjoittaneet kaupungit ja yhteisöt asettuvat osaksi eurooppalaista markkinaa ja samalla eurooppalaista kestävän digitalisaation mallia – sopivasti Smart City Mindtrek -hengessä. Tavoitteena on, että yhä useammista kaupungeista ja yhteisöistä tulee älykkäästi ja kestävästi kehittyviä paikkoja, joissa ihmisten on hyvä elää ja työskennellä.

Yli 60 EU:n kaupunkien, alueiden ja valtioiden edustajaa – Tampere muiden muassa – allekirjoitti Join, boost, sustain -julkilausuman Portossa heti Smart City Mindtrekin jälkeisenä päivänä.

Artikkeli pohjautuu Smart City Mindtrekissä esitettyihin ideoihin ja ajatuksiin:

– Kansainvälinen paneelikeskustelu: Älykkäät kaupungit muuttuvassa maailmassa. Panelisteina Gunnar Edwin Crawford, Stavanger Smart Cityn johtaja, Kaisa Spilling, kehityspäällikkö Forum Virium Helsingistä, Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen, digitalisaatiosta vastaava johtaja Pekka Sivonen Business Finlandista ja OASC:n puheenjohtaja Martin Brynskov.

– Martin Brynskovin keynote-puheenvuoro: ”Mitä kaupungit ja yhteisöt tarvitsevat”