Akkukierrätys uhkaa jäädä tavoitteista – Tamperelainen yritys mukana ratkaisussa

Eurooppa kaipaa ripeämpiä toimia akkujen kierrätykseen. Tampereen seudulla yritykset tarjoavat ratkaisuja, joilla akkujen elinkaari kehittyy. Cellife pääsi kymmenen sakkiin startup-kilpailussa.

Kierrätysmateriaalien avulla voitaisiin rakentaa 1,3–2,4 miljoonaa sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, ja jopa 10 miljoonaa vuonna 2035, kertoo raportti.

EU:ssa, Britanniassa ja EFTA-vapaakauppajärjestöön kuuluvissa maissa rekisteröitiin 12,8 miljoonaa henkilöautoa. Varovaisimmankin arvion mukaan kierrätysmateriaaleja hyödyntävä autokanta vastaisi kymmentä prosenttia uusista autoista.

Liikenteen ympäristövaikutuksia selvittänyt Transport & Environment (T&E) julkaisi tutkimuksen viime joulukuussa. Kierrätetty litium, nikkeli, koboltti ja mangaani voisivat kattaa merkittävän osan EU:n ja Britannian tarpeesta, mutta kierrätyskyky on tällä hetkellä vain kymmenesosa, mitä tarvittaisiin vuoden 2030 tavoitteisiin. Asiasta kertoi tuoreeltaan uutistoimisto Reuters.

From waste to value: the potential for battery recycling in Europe -raportti epäilee, riittävätkö toimet.

”Noin 44 prosenttia Euroopassa ilmoitetuista materiaalinkäsittelykapasiteeteista on merkittävissä riskeissä tai jo pysäytetty projektien monimutkaisuuden sekä korkeiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi kehittymässä olevilla markkinoilla”, raportissa lukee.

Toimia EU:ssa ja toimijoita Tampereella

Kerroimme äskettäin (ke 18.6.2025), että Horisontti Euroopan uudet työohjelmat ovat julki. Luvassa on mahdollisuuksia akkualan toimijoille, ja yhteensä tarjolla on 7,2 miljardia euroa.

”Nyt on täydellinen hetki tarttua tilaisuuteen ja hyödyntää Horisontti Euroopan tarjoamat mahdollisuudet. Pirkanmaalaisia yrityksiä työskentelee akkuteknologioiden, niiden valmistukseen ja elinkaareen liittyvien aktiviteettien parissa varsinaisten loppukäyttäjien lisäksi”, arvioi Business Tampereen EU-rahoitusasiantuntija Jari Ahola.

Tampereen seudulla akkuteollisuuden tarpeisiin diagnostiikkaa tarjoava Cellife pyrkii akkujen uusiokäyttöön.

”Pystymme optimoimaan akun käyttöä koko sen elinkaaren aikana valmistuksesta käyttöön, huoltoon ja kierrätykseen sekä uusiokäyttöön. Tekoälyä hyödyntävällä menetelmällä voi testata millaisia akkuja tahansa ja missä sijainnissa tai käyttökohteessa tahansa”, kertoo Cellifen toimitusjohtaja Roni Luhtala. Luhtala on tekniikan tohtori ja yksi kolmesta perustajasta.

Cellife on edennyt kevätkesällä parhaan kymmenen joukkoon EU-taustaisessa kiihdytys- ja sijoitusohjelmassa. Roni Luhtala pitelee viidenkymmenen sakkiin pääsystä annettua pokaalia. Kuvaaja: Petri Kangas

Eurooppa on vastaanottavainen

EU-taustainen kiihdytys- ja sijoitusohjelma European Startup Prize for Mobility (EUSP) valitsi Cellifen 50 lupaavan kestävää liikkumista edistävän startupin joukkoon keväällä 2025. Yritys on edennyt kisassa kymmenen sakkiin. Tieto tuli kesäkuun alussa.

Luhtala kertoo, että Cellife on valittu niin ikään mukaan Horisontti Eurooppa -hankkeeseen, jonka tarkoitus on tutkia akkukemioita.

Akkujen testaukseen on monia konsteja. Luhtala esitelmöi kahden kuulakärkikynän avulla, miten diagnostiikkalaitteisto tunnustelee akun toimintakykyä. Cellifen menetelmä on verraten nopea, siinä menee 2–5 sekuntia, ja se tuottaa toimitusjohtajan mukaan valtavan määrän tietoa akun tilasta. Luhtalan mukaan CT-tietokonetomografiakuvantamismenetelmällä on mahdollista testata vain promille tuotannosta, ”ovatko hitsaukset kunnossa”. Syklaustesti eli lataus, tyhjennys, lataus on reilusti hitaampaa.

”Meidän roolimme on laadunvalvojana. Kun tuotetaan uudenlaisia akkukennoja, ne menevät meidän diagnostiikkamme läpi. Onko vikaa valmistuksessa, onko käypää tavaraa, kakkoslaatua vai kierrätykseen menevää. Olemme ainoa, joka tuottaa koko paketin: laitteiston, ohjelmiston, diagnostiikan ja data-alustan”, Luhtala sanoo.

Kelpo alue kehitykselle

”Olemme nuori yritys, liikevaihtoluvuilla ei ole vielä kehumista. Nyt keskitymme kasvuun”, Luhtala kertoo.

Tampereella ja lähialueilla on hyvä perusta, Luhtala arvioi. Muutamia yrityksiä on, vaikka Luhtala näkee, ettei akkuteollisuutta ole toistaiseksi laajasti.

”Laajamittainen tuotanto on hankalaa, emme ole meren äärellä. Tutkimus ja osaaminen ylipäätään ovat alueen etuja, tämä on loistava paikka tuotekehitykselle ja rekryille. Korkeakoulut ovat loistavia, ja suurin osa kolmestatoista työntekijästämme on käynyt koulunsa täällä”, Luhtala sanoo.

Luhtala tiivistää, että laatu ja laadunvalvonta ovat tärkeimmät arvot, kun tarkoituksena on käyttää luonnonvaroja kestävältä pohjalta.

”Euroopalle tämä on vielä aika uutta, joka kolmas akkukenno joudutaan heittämään pois. Juuri kukaan ei uskalla ostaa paljon ajettua käytettyä sähköautoa. Autossa voi olla tuhat kennoa, ja yksi pilalla, mikä tuhoaa koko akuston suorituskyvyn. Kun näistä laatuongelmista päästään yli, niin sitten ei ole väliä onko autolla ajettu satatonnia”, Luhtala sanoo.