Vetyteollisuus pyrkii lisäämään Suomen energiaomavaraisuutta ja luomaan talouskasvua

Tampereelle Tarastenjärven jätekeskuksen yhteyteen tuleva Ren-Gasin laitos tekee vedystä e-metaania. Toimitusjohtaja Saara Kujala löytää ainakin kolme yhteiskunnallista ulottuvuutta: päästöjen vähentämisen, energiaomavaraisuuden ja talouskasvun. Tämä artikkeli avaa juttusarjan, joka kytkeytyy Tampereen kaupunkiseudun uuteen elinkeinostrategiaan vuosiksi 2026–2030.

Vetyteollisuudesta voi olla usealla tasolla hyötyjä Suomelle ja Tampereen seudulle, arvioi vihreän vedyn ja e-metaanin hankekehittäjän Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala. Kujala näkee ainakin kolme vaikutusta: energiaomavaraisuuden, talouskasvun ja päästöjen vähentämisen.

”Mielestäni on osa meidän hankkeittemme hienoutta, että ne pystyvät tuomaan moniuloitteisia hyötyjä Suomelle. Tärkein ajuri on siinä, että maailman kokonaisuudessaan täytyy päästä fossiilisista polttoaineista”, Kujala sanoo.

Tampereen Energia ja Ren-Gas sopivat Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen hiilidioksidin johtamisesta Ren-Gasin Tarastenjärvelle rakennettavaan e-metaanin tuotantolaitokseen. E-metaani on synteettistä, uusiutuvaa kaasua, jota voidaan käyttää maa- ja meriliikenteessä. Ren-Gasin suunnitelmien mukaan e-metaanilaitos tuottaa vuosittain 170 GWh uusiutuvaa metaania ja 180 GWh hiilidioksidivapaata kaukolämpöä.

”Tampereen laitoksen tuotantomäärä on riittävä noin 300 rekalle, se on tosi merkittävä määrä. Toisaalta Suomen teillä on noin satatuhatta kuorma-autoa, eli meillä on paljon potentiaalia ja työtä tehtävänä, että saamme kaikki Suomen rekat ajamaan uusiutuvilla polttoaineilla tulevaisuudessa. Siihen kun laitamme päälle muiden Euroopan maiden ja laiva- sekä lentoliikenteen kysynnän, niin saamme esimakua tehtävästä työstä ilmastonpäästöjen vähentämiseksi”, Kujala laskeskelee vety- ja metaanitalouden kasvunvaraa ja missä fossiilisia polttoaineita voisi jättää käyttämättä.

Vedyn ja e-metaanin kehitysyhtiö Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala. Kuvaaja: Petri Kangas / Business Tampere

Talouskasvu

Kujalan mukaan vetyalan toimijoiden näkökulmasta Suomen tekee houkuttelevaksi edullisen uudistuvan sähkön saatavuus. Hänen mukaansa vahva sähköverkko, toimintaympäristö ja eurooppalaisessa mittakaavassa luvituskäytäntöjen suoraviivaus sekä nopeus ovat valtteja.

Tampereen seutu on osa tanakkaa 400 kV:n sähkönsiirtoverkkoa ja kaasun siirron kannalta sijaitsemme järkevässä pohjois–eteläsuunnan risteyksessä. Alle kahden tunnin ajomatkan sisällä Tampereen kaupunkiseudusta toimii 80 prosenttia Suomen teollisuudesta. Tampereen seudun vetyteollisuutta vauhdittaa Hydrogen Hills -yhteistyökokonaisuus.

Ren-Gasin lisäksi norjalainen energiayhtiö Freija suunnittelee Euroopan suurimpiin lukeutuvan polttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista Nokialle.

Kujala kertoo, että Tampereen Tarastenjärvi on Ren-Gasin suunnittelemista kuudesta hankkeesta ensimmäinen. Erityisen tärkeä se on yritykselle tänne tulevan keskusvalvomon vuoksi. Tällä hetkellä on käynnissä simulaatiovaihe, jossa Ren-Gas harjoittelee laitoksen sujuvaa ja turvallista käyttöä, hän kertoo. Simulaattoriympäristö on toteutettu yhdessä paperi- ja energiayhtiö Valmetin kanssa.

”Aivan erityisesti, nyt kun aloitamme toimintaa, saamme oppilaitos-yliopistoyhteistyön myötä osaavia operaattoreita ja henkilökuntaa. Heidän koulutuksensa täytyy aloittaa hyvissä ajoin”, Kujala kertoo alueen yhteistyökuvioista ja syntyviä työpaikkoja.

Päästöjen vähentäminen

Kujalan mukaan ympäristöhyödyt ovat kaksipykäläiset.

Yhtäältä mainitut toimet pyrkivät suoraan fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen. Toisaalta laitoksen käytön yhteydessä syntyy hukkalämpöä, joka on mahdollista ohjata lämmittämään tamperelaisten koteja, kertoo Kujala.

”Tampere on edelläkävijä päästövähennystavoitteissaan, ja uusiutuvalle kaukolämmölle on tarvetta. Me pystymme tuottamaan sitä kilpailukykyisesti, koska prosessissa syntyy hukkalämpöä. Ja sen sijaan, että sitä päästettäisiin taivaalle, pystymme ottamaan sen talteen”, Kujala luonnehtii.

Keskuskunta-Tamperetta Kujala kehuu kasvavaksi ja innovoivaksi kaupungiksi, mikä luo myös yritykselle varmuutta.

”Tekemämme panostukset, olivatpa ne sitten erilaiseen yhteiseen kehitystyöhön tai koulutukseen, hyödyntävät toimintaa ja tuovat nimenomaan pitkäaikaisia oppeja”, Kujala summaa.