PRESICE-tutkimusryhmä edistää yksilöllisiä ja ennakoivia terveysratkaisuja

Tampereen korkeakoulukonsernin työelämäprofessorina vuoden 2026 alussa aloittanut Arja Halkoaho luotsaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. monitieteistä PRECISE-tutkimusryhmää.

PRECISE tulee sanoista ennakoiva ehkäisevä, yksilöllinen ja osallistava terveys (P4-terveys). Tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää malleja, joilla genomitietoa, dataa ja tekoälyä hyödynnetään eettisesti ja vaikuttavasti sekä hoitotyössä että koulutuksessa. Työ perustuu monitieteiseen yhteistyöhön ja keskittyy erityisesti kansansairauksiin kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit sekä aivosairaudet sekä ammattilaisten osaamisen ja osallistavien toimintamallien kehittämiseen.

Uuden tiedon tuottaminen terveydenhuoltoon edellyttää sekä kansalaisten äänen kuulemista että terveydenhuollon henkilöstön osaamisen vahvistamista.

P4-terveydenhuollon pohja-ajatuksena korostuu ihmisten aktiivinen rooli oman terveytensä edistäjinä sekä hoidon laadun parantaminen, mikä tukee myös pitkän aikavälin kustannustehokkuutta. Lähtökohtana on siirtyä ongelmien hoitamisesta niiden ennakointiin ja ehkäisyyn sekä tarjota yhdenmukaisten ratkaisujen sijaan yksilöllisiä palveluja.

Kansalaisten terveydenlukutaito on äärettömän tärkeätä. Yksilön on hyvä ymmärtää mistä kaikesta oma terveys koostuu ja miten sitä voi ennakoivasti ylläpitää.

”On kuitenkin tärkeää huomioida, että tämä ei tarkoita ihmisten jättämistä yksin, vaan päinvastoin heidän parempaa tukemistaan. Kun terveydenhuollon henkilöstön osaamista vahvistetaan, he pystyvät tukemaan kansalaisia entistä paremmin. Osaaminen on siis keskeisessä roolissa.

Samalla ratkaisevaa on yhteistyö hyvinvointialueiden, korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuksen välillä, jotta uusi tieto saadaan käytäntöön. Siksi osaamisen kehittäminen ei rajoitu pelkästään terveydenhuollon henkilöstöön, vaan sen tulee ulottua koko yhteiskunnan rakenteisiin. Ajatuksena on, että pienetkin teot voivat merkittävästi edistää yksilön hyvinvointia, kun tukirakenteet ovat kunnossa”, toteaa Halkoaho ja jatkaa:

Myös medialukutaito on tärkeää: miten löydetään tutkittu tieto terveyden tueksi. Aihe herättää paljon keskustelua ja erilaisia näkemyksiä. Yksi keskeinen näkökulma liittyy myös tutkimusnäyttöön riskitiedon ymmärtämisestä. Esimerkiksi Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Elisa Airikkala on tarkastellut tyypin 2 diabetesta sairastavien riskitiedon hahmottamista, ja tulokset osoittavat, että numeerinen riskiviestintä voi olla kansalaisille haastavaa. Tämä korostaa terveydenhuollon ammattilaisten roolia tiedon kansantajuisessa tulkinnassa ja yhteisessä käsittelyssä potilaiden kanssa”, Halkoaho summaa.

Haaste korostuu genomitiedon yleistyessä, erityisesti itse hankittavien geenitestien kohdalla. Näiden testien luotettavuus ja tulosten tulkinta eivät ole käyttäjille välttämättä selkeitä, eikä terveydenhuollossa ole vakiintuneita käytäntöjä niiden arviointiin. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, lisäävätkö tällaiset testit ensisijaisesti huolta vai voivatko ne toimia terveyttä edistävänä motivaatiotekijänä.

”Osaamista tulisi vahvistaa kaikilla tasoilla, erityisesti siellä, missä palveluja rakennetaan.

Nykyinen sote-keskustelu painottuu kuitenkin vahvasti leikkauksiin, mikä voi lisätä ihmisten kokemusta siitä, että he jäävät yksin ja se herättää ymmärrettävästi huolta”, Halkoaho sanoo.

Eettinen herkkyys on keskeinen osa potilaskohtaamisia

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa omat arvonsa ja asenteensa ennen ohjaustilanteita, jotta kohtaaminen on aidosti potilaslähtöinen ja kunnioittava. Tämä korostuu erityisesti digitaalisissa palveluissa, joissa lyhyetkin vuorovaikutustilanteet voivat vaikuttaa merkittävästi potilaan kokemukseen.

Eettisyys ja tietosuoja ovat keskeisiä teemoja myös tutkimuksessa ja teknologian hyödyntämisessä. Henkilöstöä koulutetaan ymmärtämään tekoälyn ja digitaalisten palveluiden tietosuojakysymyksiä, jotta potilasturvallisuus ja luottamus säilyvät.

Tutkimustyössä eettiset toimikunnat ovat tärkeässä roolissa. Halkoaho toimii valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan tukijana ja Tampereen yliopiston eettisen toimikunnan jäsenenä, sekä on ollut perustamassa TAMKin tutkimuseettistä toimikuntaa. Tutkimusetiikka kiinnostaa häntä myös tutkimuksellisesti ja hän ohjaakin nuorempia tutkijoita eettisyyden tutkimuksessa.

Eettisyyden merkitys korostuu entisestään, koska lainsäädäntö ei aina pysy teknologian kehityksen mukana. Tällöin eettiset periaatteet ovat ratkaisevia oikeudenmukaisuuden ja potilaan itsemääräämisoikeuden turvaamisessa.

Ennakoimalla enemmän terveitä vuosia

Ennakoiva terveydenhuolto on tärkeää, koska jo pelkästään sairauden puhkeamisen siirtäminen esimerkiksi kymmenellä vuodella on merkittävä asia sekä yhteiskunnalle että ennen kaikkea yksilölle. Se parantaa elämänlaatua ja pidentää terveitä elinvuosia. Merkitys ulottuu myös perheisiin: vanhemmat voivat pohtia omia valintojaan ja niiden vaikutusta lastensa tulevaan terveyteen, vaikka nuoret eivät itse vielä ajattelisi asiaa.

Terveydenhuollon ratkaisujen kehittäminen vaatii monialaista yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua — kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista ja ajatella ennakkoluulottomasti. Digitaaliset palvelut ja tekoäly tulevat tulevaisuudessa lisääntymään ja tarjoamaan uusia ratkaisuja, ja myös kaupalliset toimijat tuovat omia innovaatioitaan osaksi terveydenhuoltoa.

Innovaatiot syntyvät tieteiden rajapinnoilla, eivät yksittäisten alojen sisällä. Siksi tarvitaan erilaisia ajattelutapoja ja vahvaa yhteistyötä, toteaa Halkoaho.

Tavoitteena on tunnistaa eri toimijoiden vahvuudet tutkimusryhmässä sekä vahvistaa yhteistyötä yritysten ja potilasjärjestöjen kanssa.

”Kannustan yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä uusien innovaatioiden kehittämiseksi yhdessä” ”Halkoaho summaa.

Arja Halkoaho on terveystieteen tohtori (PhD), työelämäprofessori Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa ja dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Hän on erikoistunut terveydenhuollon eettisiin kysymyksiin sekä genomitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa.

PRECISE on monitieteinen tutkimusryhmä, joka keskittyy genomitiedon, synteettisen datan ja tekoälyn hyödyntämiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusryhmän tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta terveydenhuollosta kohti ennakoivaa, ehkäisevää, yksilöllistä ja osallistavaa (P4) mallia, joka parantaa hoidon laatua ja kustannustehokkuutta. Lue lisää tutkimusryhmästä: https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/precise