Työ on kovaa, jotta yritykset saisivat väyliä Ukrainaan

Toimijat yrittävät löytää ja luoda reittejä suomalaisille ja Pirkanmaalaisille yrityksille Ukrainaan. Täyteen varatussa Ukraina-aiheisessa tapahtumassamme ilmeni, että yritykset ovat erittäin kiinnostuneita. Ukrainan-markkinat jakautuvat karkeasti nykyisiin sodanajan tarpeisiin ja jo käynnistyneeseen tulevaisuuteen tähyilevään uudelleen- ja jälleenrakennukseen.

”Niin ikävää kuin se onkin, siellä on tarpeita tuotteillemme”, aloittaa myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Petri Latva-Rasku. Hän työskentelee nokialaisessa Quha-yrityksessä, joka myy tietokoneen käytön apuvälinettä ja lääkinnällistä laitetta, päähiirtä, joka muuttaa pään liikkeet tietokoneen tai älylaitteen osoittimen liikkeiksi.

Nytkään Ukrainassa ei ole sinänsä yrityksen toimintalogiikan kannalta erityistä. Vientimäärä on 98 prosenttia tuotannosta.

”Teemme tuotteita, joita ei myydä valtavia volyymeita, ja Suomi on pieni markkina-alue. Toimimme kaikilla mantereilla maissa, joissa on yhteensä yli miljardi asukasta. Maat ovat tyypillisesti korkealle kehittyneitä, niissä on paljon asukkaita, ja jokin mekanismi, kuten sairaus- tai liikennevakuutus, millä ostos tehdään”, Latva-Rasku sanoo.

Latva-Rasku selventää, miten valikoi maita, jotka yritystä kiinnostavat. Hän kertoo, ettei Ukraina ole sillä logiikalla poikkeustapaus.

”Arvioimme kartalta, laskeskelemme bruttokansantuotetta, selvitämme internetin ja tietokoneenkäytön penetraatiota, terveydenhuoltoa, ja maat ovat tyypillisesti korkealle kehittyneitä. Lääkinnälliset diagnoosit ja tarpeet ovat suunnilleen samanlaiset joka maassa. Ukraina on lähellä”, hän sanoo.

Latva-Rasku kertoo, että yritys on itse asiassa menneen vuosikymmenen taitteen tienoilla myynytkin jokusen päähiiren Ukrainaan.

”Ukraina kiinnostaa meitä. Tulin tilaisuuteen selvittämään käytännön kanavia, miten tuotteitamme voi sinne saada. Haluan kuulla myös rahoitusmekanismeista”, hän kertoo.

Harri Ojala, toimitusjohtaja, Business Tampere

Läsnäolo on olennaista

Business Tampere järjesti Ukrainan jälleenrakennus – yhteistyön väylät suomalaisyrityksille -tapahtuman eilen keskiviikkona (5.11.) Tampereella Technopolis Yliopistonrinteen kokoustiloissa. Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Ojala ajankohtaisti tietoja avauspuheenvuorossaan.

”Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulee pian vuodenvaihteen jälkeen täyteen neljä vuotta. Arjen ja elämän on jatkuttava, ja sellainen olo siellä tulee. Pääkaupungista Kiovasta länteen tilannetta voi kuvailla olosuhteet huomioiden melko normaaliksi. Pidän Ukrainan-markkinoilla läsnäoloa tärkeänä”, Ojala sanoo. Hän kannusti sotatilasta huolimatta Ukrainan-vientitoimien aloittamista. Vastikään Ukrainassa käynyt Ojala ryyditti avaustaan tuoreilla valokuvilla alueelta.

Tampereen sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntien apulaispormestari Anne-Mari Jussila (kok.) jatkoi Ojalan jälkeen. Hänkin arvioi, miten tilanne on sotavuosien aikana muuttunut.

”Näen, että nopeasti alkaneet Ukraina-toimet alkoivat solidaarisuudesta. Nyt on tullut mahdollisuus rakentaa kestävää Eurooppaa, solidaarisuutta unohtamatta”, Jussila sanoi. Hän on yksi kolmesta Tampereen apulaispormestarista. Tampereen pormestari on kesäkuussa aloittanut Ilmari Nurminen (sd.). Jussila kiitteli Nurmisen edeltäjää Kalervo Kummolaa (kok.) Ukraina-työn aloittamisesta, ja kertoi yleisölle, että nykyisen yhteistyön toimivuudesta.

Täyteen varatussa tapahtumassa oli kuutisenkymmentä osallistujaa. Kuvaaja: Petri Kangas / Business Tampere.

Mutta ei vain fyysinen läsnäolo

Paikalle menemisen tärkeyttä korostivat myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Pro Ukraina -hankkeesta puhunut projektinjohtaja Lauri Veijalainen ja kauppakamariyhdistys EastCham Finlandin toimitusjohtaja toimitusjohtaja Jaana Rekolainen. Rekolainen korosti, että keskustelukumppani on hyvinkin voinut viettää edellisen yön suojatiloissa.

”Jutustelu on hirvittävän tärkeää. Kannattaa kysyä, mitä kuuluu, ja kuunnella. Ei ole varmaankaan paras strategia aloittaa, että ’minulla on tässä hieno moottori, ostatko?”, Rekolainen sanoo.

Tottuneet Ukrainan-kävijät Veijalainen ja Rekolainen jakoivat muitakin käytännön toimintaohjeita lähtijälle: Vakuutuksia on saatavilla, virallisissa yhteyksissä käytettävät kielet (englanti ja ukraina, yksityisesti jotkut puhuvat venäjää), ulkonaliikkumiskiellon noudattaminen, mahdolliset viranomaistarkastukset kaupunkikeskustoissa, matkustusilmoitus ja -asiakirjat, he luettelivat.

Järjestöjen edustajien listaamat yritysten toimialat olivat rakentaminen, energiasektori, väestönsuojelu, oppiminen. Turvallisuutta, puolustusta ja kaksikäyttöteknologioita sivuttiin keskusteluissa, mutta ne eivät tässä tapahtumassa korostuneet.

Puheenvuorossaan rahoitusmahdollisuuksista Ukrainan markkinoille pyrkiville ELY-keskuksen kansainvälistymisasiantuntija kertoi Jukka Kohonen. Ukrainan-markkinoilla toimimisesta kertoi Thermidas. Yritys kehittää lämpökuvantamisratkaisuja muun muassa sairaaloihin, hoivakoteihin ja eläinten terveydenhuoltoon. Julkaisimme taannoin ajankohtaisissamme reportaasin Thermidaksesta, jutun voit lukea klikkaamalla tästä.