Suuria kansainvälisiä tuotantoja ja kiinnostavia kotimaisia uutuuksia

Mutkaton ilmapiiri, osaavan työvoiman saatavuus, Film Tampereen hallinnoima tuotantokannustin – tässä syitä, joiden takia yhä useampi tuotanto hakeutuu Tampereen seudulle. Tähän juttuun on koottu muutamia esimerkkejä siitä, millaista toimintaa Tampereen seutu on parin viime vuoden aikana houkuttanut.

Kerma – valitut pirkanmaalaiskohteet Helsinkinä

Rikosdraamasarja Kerma tapahtuu Helsingissä, mutta se on kuvattu pääosin Pirkanmaalla. Tuotantoyhtiö Fire Monkey Productions totesi jo varhaisessa vaiheessa, että sarja olisi taloudellisesti ja tuotannollisesti järkevää kuvata Tampereen seudulla. Osin tämä johtui Film Tampereen tuotantokannustimesta, mutta myös seudun suosiollisista logistisista oloista.

– Kuvausten toteuttaminen on Tampereen seudulla huomattavasti helpompaa, kun välimatkat ovat sekä matkan että ajan puolesta vain kolmannes siitä mitä pääkaupunkiseudulla, kertoo Fire Monkey Productionsin toimitusjohtaja Hannu Kalliolahti, toinen Kerman vastaavista tuottajista.

Seuraavaksi selvitettiin, olisiko Tampereen seudusta Helsingiksi. Saisiko esimerkiksi paikalliset järvet näyttämään merimaisemalta, löytyisikö sopiva Itä-Helsinki? Kun vastaus oli myönteinen, tuloksena oli että sarjaa kuvattiin yhden päivän ajan Helsingissä ja 47 päivää Pirkanmaalla.

– Fire Monkey Productions tekee pelkästään kansainväliseen levitykseen meneviä sarjoja. Meidän 6–8-osaisissa sarjoissamme on aina useamman miljoonan euron budjetti, Kalliolahti kertoo.

Fire Monkey Productions kuvasi kesällä 2021 Tampereella draamasarjan Kansan vihollinen. Se on jo myynyt hyvin kansainvälisesti, esimerkiksi moneen Euroopan maahan.

Lahti 2001 – Tampereen seutu hiihtodraamassa

Lahti 2001 -draamasarja on parhaillaan nähtävissä Ruutu+ -suoratoistopalvelussa. Nimensä mukaisesti tarina sijoittuu lähes kokonaisuudessaan Lahteen ja vuoden 2001 MM-kisojen tapahtumiin. Tuotanto painottuu silti vahvasti Tampereen seudulle.

– Tampere on meidän pääkuvauspaikkamme, kaksi kolmasosaa kuvauksista tehtiin Tampereen seudulla ja loput Lahdessa. Tiimi oli pääosin tamperelainen ja kalusto Tampereelta, kertoo tuottaja Sara Norberg Take Two Studiosilta.

Norberg luonnehtii Lahti 2001 -sarjan budjettia ’ehkä keskimääräistä hiukan korkeammaksi’, koska sarjassa tehtiin myös epookkia. Lahti 2001 valmistui kotimaisella rahoituksella, mutta sillä tähdätään kansainväliseen levitykseen. 

Norberg toteaa, että kuvauspaikkojen suhteen ei tarvinnut tehdä kompromisseja: Tampereen seudulta löytyivät niin Helsinki-Vantaan lentokenttä, presidentin työhuone kuin erilaiset urheiluun liittyvät tilat.

– Tampereella on erittäin ammattitaitoisia kuvauspaikkajärjestäjiä, jotka kuuntelivat toiveitamme ja etsivät meille vaihtoehtoja, Norberg kertoo.

Heinähattu, Vilttitossu ja kana Nokialla

Helmikuussa 2024 Tampereella saa maailmanensi-iltansa lastenelokuva Heinähattu, Vilttitossu ja kana. Yellow Film & TV kuvasi sitä viime kesänä Tampereen seudulla, pääosan ajasta Nokialla.

– Tampereen seudulle on aina tosi kiva tulla tekemään tuotantoja. Ilmapiiri on välitön ja mutkaton, ja toivottavasti se säilyy tulevaisuudessakin sellaisena, sanoo elokuvan tuottaja Anni Pänkäälä.

Pänkäälä tuntee Tampereen seudulla tekemisen. Yellow Film & TV:n ensimmäinen Tampere-tuotanto oli Juice (2018), seuraavaksi tehtiin Punttikomedia (2022). 

– Teemme elokuvasarjan kolmatta elokuvaa, joten brändi on jo aika vahva, Pänkäälä kertoo.

Paikallisen työvoiman saatavuus 

Tampereen seudun av-alalla on tapahtunut isoja muutoksia muutaman viime vuoden aikana. Tuotantojen määrä ja koko ovat kasvaneet, kansainvälisiä tuotantoja on tullut lisää, samoin osaamista. 

– Juicen tuotantoa varten toimme vielä muualta aika paljon tekijöitä, mutta nyt heitä löytyi Tampereelta. Meidän viime kesän työryhmästämme suuri osa oli Tampereen seudulta, ja jälkituotannossakin työskentelee useita henkilöitä Tampereelta, Pänkäälä kertoo.

Lahti 2001 -tuotannon taiteelliseen ja toteuttavaan työryhmään pyrittiin rekrytoimaan mahdollisimman paljon työntekijöitä Tampereen seudulta.

– Se jäi erityisesti mieleen, että homma lähti sujumaan ihan ensimmäisestä kuvauspäivästä lähtien. Useimmat tiimiläiset nimittäin tunsivat toisensa ja toistensa toimintatavat jo aiemmista tuotannoista, Norberg sanoo.

Kaikki kolme haastateltua tuottajaa arvioivat, että Tampereen seudulta löytyy nykyään huippuammattilaisia – ainakin yhteen tuotantoon kerrallaan. Jos samanaikaisesti on käynnissä useampia kuvauksia, osaajia joudutaan edelleen tuomaan seudun ulkopuolelta. 

Kalliolahti kaipaa seudulle myös yritystä, joka keskittyisi pelkästään ammattimaisiin tuotantopalveluihin.

– Väittäisin, että tässä olisi selkeä markkinarako yhdelle yritykselle, joka hakisi työryhmää yhteistyössä tuotantoyhtiön kanssa ja ottaisi siitä taloudellisen ja tuotannollisen vastuun, Kalliolahti sanoo.

Panostus studiotiloihin tukee työllistymistä

Film Tampere on tunnistanut sesonkiluonteisuuden yhdeksi seudun av-liiketoiminnan haasteista: vuoden kiireisin aika on toukokuusta syyskuuhun. Sesongin ulkopuolelle pyritään saamaan helpotusta panostamalla studioinfraan. 

– Jos töitä on tasaisemmin ympäri vuoden, osaava työvoima ei pirstaloidu maailmalle. Studiotilaa tarvitaan siis lisää, jotta voidaan houkutella tuotantoja ja työtä sesongin ulkopuolelle, sanoo Film Tampereen ohjelmajohtaja Fanny Heinonen. 

Film Tampere on tehnyt myös voimakasta yhteistyötä av-alan oppilaitosten kanssa, jotta kouluista valmistuisi osaajia työelämän todellisiin ja ajankohtaisiin tarpeisiin. Valmiiden ammattilaisten houkuttelu Tampereen seudulle on Heinosen mukaan mahdollista, mutta myös varsin monisyinen kokonaisuus.

– Näen että vetovoima syntyy pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jolla Tampere profiloituu elämysten kaupungiksi niin, että huippuammattilaiset perheineen haluavat olla osa sitä, Heinonen sanoo.

Film Tampereen vuosi 2023:

• 15 hankepäätöstä eli Film Tampereen tukemaa tuotantoa
• sisältää sarjamuotoisia tuotantoja, elokuvia ja dokumentteja
• vuoden 2023  raportoitu suora aluetaloudellinen hyöty on tähän mennessä 4,5 miljoonaa euroa
• ennuste koko vuodelle on 8,6 miljoonaa euroa (raportointi painottuu loppuvuodelle)
• tuotantokannustin päivittyy vuoden 2024 alussa

Kansainväliset kohokohdat:

• Svalta, elokuva perheen lomasta saarella, jonne on päätynyt myös karkuteillä oleva sarjamurhaaja
• fantasiakauhukomedia There's Something In The Barn (linkki traileriin)
• Lynx Man (Ilveskuiskaaja)
• Sisu, tuotantokannustinpäätös erikoistehosteisiin vuodelta 2022, Suomen ensi-ilta keväällä 2023 (linkki traileriin).

Kotimaiset kohokohdat:

• Elämäni biisin katsojaennätys Nokia Arenan lähetyksellä 4.11.2023 oli 1,5 miljoonaa katsojaa
• paikalliseen alkuperäisideaan perustuva Mökkinaapurit.

Valtionpalkinto Pirkanmaan elokuvakeskukselle

Yksi loppuvuoden 2023 kohokohdista on Pirkanmaan elokuvakeskuksen (PEK) saama elokuvataiteen valtionpalkinto. Se myönnettiin merkittävästä työstä, jota keskus on tehnyt elokuvataiteen ja -kulttuurin edistämiseksi sekä Pirkanmaalla että valtakunnallisesti.

– Mukavaa, kun vihdoin huomataan, ettei elokuva-alan Suomi ole pelkästään Helsinki. Me teemme tätä rakkaudesta lajiin, vaalimme taidetta ja kulttuuria, tiivistää Pirkanmaan elokuvakeskuksen teatterinhoitaja Juha Elomäki. 

PEK on yksi vanhimmista elokuvakeskuksista. Toiminta alkoi vuonna 1982 ja kasvoi pienestä alusta, perustajajäsen Elomäen mukaan hiukan sattumienkin ansiosta. Nyt se kattaa käytännössä kaiken, mitä elokuva-alalla voi tehdä: elokuvateatteritoiminnasta työpajoihin, mediakasvatukseen ja valtakunnalliseen elokuvien levitykseen. 

PEK:n aktiivinen elokuvalevitys on jatkunut jo parikymmentä vuotta. PEK:n tarkoituksena on pitää valittuja elokuvia ja niiden esitysoikeuksia saatavilla.

– Meidän vanhemmatkin leffat liikkuvat tasaiseen tahtiin, niitä kysytään muun muassa festivaaleille, koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Elokuvat eivät siis ole mitään lyhytaikaista kulutustavaraa, Elomäki toteaa.

Teksti: Päivi Stenroos