Päästölaskenta auttaa tekemään ympäristötoimia, joilla on vaikutusta
1.10.2021
Päästölaskenta on yksi tärkeä työkalu hiilijalanjäljen pienentämisessä. Se tarkoittaa tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren aikana syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen laskemista eri menetelmien avulla, aina raaka-aineista ja alkutuotannosta kuljetukseen, käyttöön ja kierrätykseen tai hävittämiseen asti.
Laskennan avulla yritys tai organisaatio tunnistaa tärkeimmät päästölähteensä ja voi kohdistaa vähennystoimensa niin, että vaikutus hiilijalanjälkeen on mahdollisimman suuri, kertoo Tampereen kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen. Hän vastaa Tampereen päästölaskennan kehittämisestä.
Tampereen kaupungin päästölähteistä suurimpia ovat rakennusten lämmitys, liikenne ja kuluttajien sähkönkulutus. Lämmityksen päästövähennyksiin kohdistuvat toimet ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka kapealtakin sektorilta voi kertyä merkittäviä vähennyksiä silloin kun ne on kohdistettu oikein.
”Tampereella on hyvin laaja kaukolämpöverkko, ja öljylämmityksellä lämmitetään lähinnä pientaloja. Öljylämmityksestä tulee silti 8 prosenttia kaupungin päästöistä. Kaupunki on päättänyt luopua öljylämmityksestä vuoteen 2025 mennessä.”
Päästölaskenta tuottaa toisinaan myös yllättäviä tuloksia.
”Eräs ulkona tapahtumatuotantoa harjoittava yritys havaitsi, että jäätelönmyynnillä on merkittävä osuus heidän hiilijalanjäljessään. Kyseessä oli kuitenkin yksi yrityksen ydintoiminnoista, joista se ei halunnut luopua. Näin voi joskus käydä. Jos päästölähdettä ei voi poistaa, tehostaa voi onneksi aina, esimerkiksi energiankäyttöä sekä raaka-aineisiin ja kuljetuksiin liittyviä valintoja.”
Karsi, kutista ja korvaa uusiutuvilla – sitten vasta kompensoi
Tarve päästölaskennalle, josta käytetään yleisesti myös nimitystä hiilijalanjälkilaskenta, kasvaa koko ajan. Ala on nuori ja kasvava, ja uusia mittareita ja menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Päästölaskennan tueksi on käytössä jo vakiintuneita standardeja, joita Seppänen suosittelee yrityksiä hyödyntämään. Tällaisia ovat ISO 14069, PAS 2050 ja GHG Protocol.
Alalla toimii eri kokoisia konsultti- ja asiantuntijayrityksiä, jotka tekevät hiilijalanjälkilaskentaa. Yhteistyökumppaneiden käyttö on suositeltavaa.
”Laskentaa on hyvä alussa rajata, ja siihen kannattaa käyttää asiantuntijaa. Päästölaskija osaa asiantuntijana helposti sanoa, mikä on merkittävää ja mikä ei. Itse rajaamalla voi jäädä olennaisia asioita pois”, Seppänen ohjeistaa.
Päästölaskenta on ensimmäinen askel hiilijalanjäljen pienentämisessä. Laskennan jälkeen tehtävien toimenpiteiden hierarkia on Seppäsen mukaan tärkeä. Yritykset päätyvät usein kompensoimaan päästöjään esimerkiksi metsää istuttamalla tai soita ennallistamalla. Tämän tulisi kuitenkin olla keinovalikoimassa vasta viimeisenä, Seppänen muistuttaa.
”Tarpeettomien päästölähteiden karsiminen pitää tehdä ensin. Tämän jälkeen välttämättömien, keskeisimpien toimintojen päästölähteet on kutistettava minimiin. Seuraava askel on jäljelle jäävien polttoaineiden ja energiankulutuksen korvaaminen uusiutuvilla vaihtoehdoilla”, Seppänen kertoo.
”Päästöjen vähentäminen sataprosenttisesti on lähes mahdotonta. Hillintätoimien jälkeen jäljelle jäävät päästöt voidaan kompensoida.”
Tärkeintä on päästä liikkeelle
Tampereen kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää toimenpiteitä niin kaupunkiorganisaatiolta, yrityksiltä kuin kuluttajiltakin. Tampereen suurimpia käynnissä olevia ilmastohankkeita ovat Naistenlahden voimalan uudistaminen sekä raitiotien rakentaminen.
Osa ilmastotyötä on myös Tampereen seudun ilmastokumppanuusmalli, jonka tavoitteena on saada alueen yritykset ja yhteisöt mukaan tavoittelemaan hiilineutraalia Tamperetta. Mukana on yli 80 yritystä, jotka tekevät toimenpiteitä hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.
Päästölaskenta on osa ilmastotyötä Tampere-talossa, Pirkanmaan Jätehuollossa ja NRC Groupissa, jotka kaikki lukeutuvat Tampereen ilmastokumppaneihin. Laskenta ja sen hyödyntäminen vaativat jatkuvaa kehittämistä sekä nöyrää ja rehellistä oman toiminnan tarkastelua, yritykset kertovat.
Päästölaskennan aloittamista harkitseville yrityksille viesti on kaikilta sama: tärkeintä on päästä liikkeelle. Ymmärrys sekä oman toiminnan ympäristövaikutuksista että laskennan tavoista karttuu matkan varrella. Vain mittaamalla yritys pääsee vaikuttavien ympäristötoimien polulle.
”Kun ymmärryksemme lisääntyy, pystymme asettamaan tavoitteita paremmin ja suuntaamaan toimenpiteet sinne, missä saavutetaan suurin ympäristöhyöty”, kiteyttää Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela.
Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii 17 kunnan lakisääteisistä jätehuoltopalveluista. Yhtiö on tehnyt töitä päästölaskennan parissa jo useamman vuoden.
”Päästöjen ja hiilijalanjäljen laskeminen tuo yrityksille uusia tiedonhallintatarpeita sekä haastaa toiminnan kehittämiseen ja valintoihin. Toisaalta nämä tarpeet eivät eroa talouden tietotarpeista: molemmissa resursseja kohdistetaan paremmin. Päästölaskenta ja talousvaikutusten arviointi kulkevat käsi kädessä”, Nummela kuvaa.
Jos kuluttaisimme energiaa vuoden 1992 tahtiin, lämmitykseen menisi valtaisa määrä rahaa
Tampere-talon ensimmäinen ympäristöraportti valmistui jo vuonna 1992, ja hiilineutraaliuden talo saavutti vuonna 2020, juuri ennen koronaa. Merkittävässä roolia hiilineutraaliudessa näyttelee energiansäästö talotekniikassa, jossa Tampere-talo on tehnyt pitkäjänteistä teknologista kehitystyötä, sekä energian toimitusratkaisut.
Ympäristötoimien tuoma merkittävä taloudellinen hyöty on vuosien varrella kannustanut Tampere-taloa kehittymään ympäristöpioneeriksi.
”Jos kuluttaisimme energiaa samaa tahtia kuin vuonna 1992, olisi lämmitykseen käytettävä rahamäärä tänä päivänä valtaisa. Pinta-alaa on tullut noin 4 500 neliömetriä lisää vuodesta 1992, ja energiankulutus on puolittunut”, kertoo kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto.
Tampereen ratikkahankkeessa hiilijalanjäljellä on suora linkki talouteen
Infrarakentamiseen keskittynyt NRC Group, joka on myös yksi Tampereen raitiotien rakentajista, teki ensimmäisen koko konsernin kattavan hiilijalanjälkilaskennan vuonna 2020. Sen pohjalta yritys kehittää parhaillaan muun muassa työkoneidensa energiatehokkuutta. Hiilijalanjäljen laskenta ulottuu myös kaikkien tamperelaisten tuntemaan ratikkahankkeeseen, jossa hiilijalanjälki on vahvasti sidottu hankkeen talouteen.
“Päästölaskenta on iso mutta silmiä avaava urakka”, kertoo NRC Groupin vastuullisuusjohtaja Jukka Viitanen.
Lue lisää:
