Siirry sisältöön

Mitä saadaan, kun yhdistetään suosittu ketterä kehitystyö erilaisten asiantuntijapalvelujen tarjoamiseen yritykseltä yritykselle? Kasvun talkoot – ketterät palvelukokeilut on juuri tähän vastausta etsinyt projekti, jonka tulokset voivat auttaa niin isompia kuin pienempiäkin yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ilman valtavia ajallisia ja rahallisia panostuksia. Ymmärtämällä datan mahdollisuuksia yhdistettynä joustavaan kehitykseen, pystytään tukemaan yrityksen kasvupolkua oikeaan suuntaan. 

Otetaan tarkasteluun tamperelaisen Steamlane-yrityksen tarjoama Dataklinikka-palvelu. Sen avulla sisäilman tutkimiseen erikoistunut startup-yritys Loopshore pystyi palvelemaan asiakastaan tehokkaammin yhdistämällä mittaustietoon muuta käyttökohteessa syntynyttä dataa – alle neljässä viikossa, kolmella askeleella. Mitä kokeilun aikana oikein tapahtui?

Työpaja: mitä datalta halutaan kysyä?

Dataa syntyy lähes huomaamatta melkein kaikesta, mutta sen hyödyntämisen esteenä on usein osaamisen tai ajan puute. Dataklinikka-palvelun ideana on, että jo olemassa oleva data pystytään ottamaan töihin data-analyysin tai jopa tekoälyn avulla.

Toteutuneessa esimerkissä Loopshore oli mitannut jo jonkin aikaa sisäilman laatua kehittämillään IoT-sensoreilla tamperelaisessa koulussa. Miten mittausdataa voisi käyttää tilojen kunnon ja oppilaiden viihtyvyyden parantamiseksi? Projekti alkoi työpajalla, jossa selvitettiin mitä datalta halutaan kysyä.

Nopeasti löydettiin kymmenen mittaria, joista valittiin kaksi: mahdollisia homeongelmia ennustava ilman lämpötila ja kosteus, sekä suoraan oppilaiden vireyteen vaikuttava ilman hiilidioksidipitoisuus.

Business Tampere Ketterät Kokeilut -lopputapahtuma. Kuva: Mirella Mellonmaa
Business Tampere Ketterät Kokeilut -lopputapahtuma. Kuva: Mirella Mellonmaa

Data-analyysi: löytyvätkö vastaukset?

Kun tavoitteet oli selvitetty, oli aika tutkia, mitä sensoridata voi kertoa asiantuntijalle. Merkittävä oivallus saatiin, kun keksittiin yhdistää mittaustulokset tietoon koulun viikko-ohjelmista. Pelkkiä arvoja aika-akselilla esittävän käyrän sijasta ilman hiilidioksidipitoisuus yhdistyi nyt siihen, millaisessa käytössä tilat olivat, oliko paikalla koko ryhmä vai puolikas ja kuinka pitkiä välitunteja pidettiin. Datamassa oli muuttunut tiedoksi, joka kertoi ilmanlaadun yhteyden todelliseen koulutyöhön.

Proof-of-concept: data ohjaa toimintaa

Hyvinkin esitetty tieto jää viihdyttäväksi, ellei siitä seuraa toimenpiteitä. Kolmas askel olikin suunnitella kerätyn tiedon pohjalta toimenpiteitä ja suosituksia oppilaiden oppimistulosten parantamiseksi, tilojen kunnon edistämiseksi tai henkilökunnan terveysriskien vähentämiseksi. Näin toiminnasta syntynyt data on muuttunut tiedoksi, joka puolestaan ohjaa toimintaa – alle neljässä viikossa.

Mitä jäi käteen?

Ari Karppinen Steamlanelta on tyytyväinen kokeiluun.

”Onnistunut läpivienti osoitti, että mallimme oli sovitettavissa meille ennestään tuntemattomallekin alueelle, kuten sisäilman tutkimiseen”, Ari kertoo. ”Tämä ei ollut kalvoharjoitus vaan konkretiaa, jossa Loopshoren ymmärrys kentältä yhdistyi meidän data-analyysin tuntemukseemme.”

Arin mukaan kyse on verkostomaisesta yhteistyöstä, jossa asiakkaalla ja asiakkaan asiakkaalla on aina substanssiosaaminen. ”Meidän tehtävänämme on fasilitoida mukaan datalähtöinen kehittäminen ilman että asiakkaan tarvitsee tuntea data-analytiikka, koneoppimista ja tekoälyä”.

Ketteryys edellä

Arin mukaan kokeilu myös osoitti ketterien toimintamallien edut. ”Moni asiakas toimii jo ketterässä maailmassa”, hän huomauttaa. ”Datalähtöisen tekoälykehitystyön ei tarvitse olla sen monimutkaisempaa kuin muukaan kehittäminen.”

Ketterässä mallissa tavoitteet kirkastetaan alussa: mitä ollaan ja ei olla tekemässä. ”Kokeilukin jakaantui vaiheisiin, joista jokaisen jälkeen voi oikaista suuntaa tarpeen mukaan”, Ari kuvailee. ”Joskus hyvä tulos on sekin, joka osoittaa, että tarvitaan toinen menetelmä tai tavoite – mutta ei ole tuhlattu paljon rahaa tai aikaa sen selville saamiseksi.”

Asiakkaan näkökulma

Yrityksille ajankäyttö on tyypillisesti haaste, vaikka kiinnostusta ketteriin palvelukokeiluihin löytyisikin. Jos palvelun konsepti on selkeä ja ymmärrettävä, niin ajan ja tahdon löytäminenkin on usein helpompaa.

Loopshoren Janne Edgren näkee ketterän toimintatavan edut palvelun ostajalle.

”Ketteryydessä kaksi pääpointtia ovat ajankäyttö ja kustannukset”, hän linjaa. ”Talo ei vilise täynnä konsultteja, vaan normaalin liiketoiminnan ohessa päästään nopeasti ratkaistavaan ongelmaan ja saadaan tuloksia.”

Janne allekirjoittaa ajatuksen verkostoituvan toimintatavan tuomasta osaamisesta. ”Steamlanen puolelta annettu lisä analyysiin toi asiakkaallemme lisäarvoa”, hän kehuu.

”Ehdottomasti suosittelen osaamisen laajentamista, ja usutan isoja yrityksiä toimimaan pienten kanssa tuoreen osaamisen hyödyntämiseksi.”

Data käyttöön liiketoiminnan kehitykseen

Vaikka kokeilun esimerkki koskee sisäilman mittausta, on konsepti jalkautettavissa lähes alalle kuin alalle – tärkeintä on ajatus siitä, että dataa voisi hyödyntää liiketoiminnan kehittämiseen. Jos mietit, miten voisit ottaa datan tekemään itsellesi töitä, tutustu dataklinikka  palvelun malliin ja ota yhteyttä tarpeen vaatiessa Ari Karppiseen.

Kokeilut osana 6AIKA: Kasvun ekosysteemit -hanketta

”6Aika – Kasvun ekosysteemit: Yritysten kasvun mahdollistaminen kuutoskaupunkien yhteistyössä” -hankkeessa tuetaan kasvuhakuisia yrityksiä kiinnittymään niille sopiviin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tukeviin verkostoihin ja palveluihin. Hanketta toteuttavat kuusi Suomen suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu sekä Pirkanmaan liitto. Hanke perustuu ajatukseen kaupunkien aktiivisesta roolista yritysten innovaatiotoiminnan ja niitä edistävien verkostojen tukemisessa.

Logot FIN 6Aika Vipuvoimaa EU EU lippu Uudenmaan liitto

Lisätietoja

Sami Puttonen

Sami Puttonen

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, STARTUP TAMPERE

040 540 5717
Takaisin ylös