Muuttuva EU-regulaatio koskee kaikkia

Muuttuva EU-regulaatio koskee kaikkia yrityksiä. Siinä on tiivistettynä iso kuva uudistuvasta eurooppalaisesta sääntelystä, jonka vaikutuksia valmistavalle teollisuudelle asiantuntijat esittelivät Tampereen kaupunkiseudun yrityksille SIX Valmistusklubilla 12. lokakuuta.

Uusiutuvasta sääntelyistä merkittävin valmistavalle teollisuudelle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on EU:n data-asetus. Se uudistaa sekä kuluttajien että yritysten mahdollisuudet hyödyntää tai jakaa omistamiensa tai vuokraamiensa laitteiden ja palveluiden käytöstä syntynyttä dataa, olipa kyseessä sykemittari tai teollisuusrobotti, kirjoittaa johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä artikkelissaan Euroopan data-asetuksesta.

Eurooppalaiseen data-asetukseen käytäntöjen arkeen ottamiseen yhtiöillä on aikaa noin kolme vuotta. Mikkilän mukaan aika kuluu nopeasti ja yhtiöiden on huomioitava tuleva regulaatio nyt ja aloitettava valmistautuminen säädöksiin.

EU:n Data Actin ohessa yritysten ja myös niiden hallitusten toimintaan vaikuttavat mm. kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) sekä näistä eniten keskeneräinen Euroopan komission tekoälyasetus.

Data-asetus ei koske pelkästään IoT:ta

Datasäädöksen tavoitteena on vauhdittaa EU:n datataloutta parantamalla erityisesti teollisen datan saatavuutta sekä edistää kilpailukykyisiä ja luotettavia eurooppalaisia pilvipalvelumarkkinoita.

Data-asetuksella Euroopan unioni pyrkii välttämään kehitystä, jossa data ja osaaminen keskittyisivät muutamalle Euroopan ulkopuoliselle globaalille toimijalle, kuten on käynyt digitaalisten alustapalveluiden markkinassa ja niissä käsiteltävän henkilötiedon ja muun datan kohdalla.

Data-asetuksessa on kyse verkkoon liitettyjen tuotteiden ja niiden liitännäispalveluiden omadata-laista. Verkkoon liitettyjä tuotteita eivät ole ainoastaan IoT-tuotteet, eikä laitteen tai palvelun tarvitse olla jatkuvasti kiinni internetissä. Laitteen tai palvelun käyttäjällä on oikeus saada itselleen data, joka syntyy laitteen käytössä ja on ”noudettavaksi suunniteltu”. Datan on asetuksen mukaan oltava käyttäjälle maksutonta jasiihen on päästävä pääsääntöisesti välittömästi.

Haasteena teollisuudessa on pelko yhtiöiden strategisten liikesalaisuuksien vuotamisesta kilpailijoille. Asetukseen liittyy kilpailevan tuotteen kehittämisen kielto: kolmas osapuoli ei saa käyttää tuotteen käytöstä syntyvää dataa vastaavan kilpailevan tuotteen kehittämiseen.

Kielto ei kuitenkaan koske kilpailevien liitännäispalvelujen synnyttämistä. Päinvastoin asetuksella pyritään myös vauhdittamaan liitännäispalvelujen kehittämistä.

Kestävyysraportointi taloudellisen raportoinnin rinnalle

Kestävyysraportointia koskevan direktiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa yritysten kestävyystietojen julkaisemista ja parantaa tietojen vertailtavuutta. Direktiivin avulla varmistetaan riittävien kestävyystietojen saatavuus ja palvellaan sidosryhmien tiedontarpeita, esimerkiksi kestävään rahoitukseen liittyen.

EU:n CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) hyväksyttiin marraskuussa 2022. Uudet raportointivaatimukset tulevat voimaan vaiheittain 1.1.2024 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa raportoivat suuryritykset. Tarkempi aikataulutus löytyy mm. ESRS-standardeista suomalaisyrityksiä neuvova Tofuture-yhtiön sivuilta.

Tofuturen toimitusjohtajan Riikka Karppisen mukaan EU:n kestävyysraportointidirektiivi tulee velvoittamaan yhtiöiden toimivan johdon rinnalla myös yhtiöiden hallituksia kestävyysraportoinnin rinnastuessa taloudelliseen raportointiin. Mitä yritysten tulee direktiivistä tietää, selviää Riikka Karppisen esityksestä Valmistusklubille.

Tekoälyn määrittely vielä viimeistelemättä

Yksi sääntelyn piiriin tulevista asioista on tekoäly. Eurooppa säätelee kattavasti tekoälyn käyttöä ensimmäisenä maailmassa. EU näkee tekoälyn hyödyntämisessä mahdollisuuksia mm. parempaan terveydenhuoltoon, turvallisempaan ja puhtaampaan liikenteeseen, tehokkaampaan hyödykkeiden tuotantoon sekä halvempaan ja kestävämpään energiaan. EU:n kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Euroopasta muodostuu tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö.

(Videolla Kristine Alanko kertoo tekoälyä koskevasta EU-regulaatiosta)

Euroopan komission tekoälyasetus (Artificial Intelligence Act) on asetus, joka on julkaistu 2021. Komission tavoitteena on tällä asetuksella turvata perusoikeuksia kunnioittava tekoälyn käyttö Euroopan alueella.

Asiantuntija Kristine Alanko Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (Sitra) uskoo suomalaisten olevan hyvässä asemassa tekoälyn vaikuttaessa jatkossa yhä usemman arkeen, vaikka tekoälyasetuksen käsittely on edelleen kesken.