Blogi: Terveisiä turvallisuudesta — Meillä ja maailmalla - Business Tampere Magazine

Business Tampere palvelee koko kesän

Asiantuntijamme palvelevat maksutta Tampereen kaupunkiseudulla toimivia yrityksiä myös koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, esim. rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää palveluistamme ja ota rohkeasti yhteyttä!

Siirry sisältöön

Blogi: Terveisiä turvallisuudesta — Meillä ja maailmalla

Me pirkanmaalaiset olemme innovatiivisia uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäjiä, mutta myös nopeita soveltamaan muualla keksittyjä asioita käyttöömme. Siinä missä yritykset kilpailevat tuotteilla ja palveluilla, seudut kilpailevat myös toimintamalleilla. Siten onkin syytä selvittää mitkä ovat maailmalla parhaat toimintamallit ja ymmärtää miten niitä kannattaa meillä soveltaa.

Kuva: Mirella Mellonmaa

Osana Tampereen seudun älykkään turvallisuuden kehittämistä kartoitimme suomalaisia ja eurooppalaisia turvallisuuskeskittymiä. Tavoitteena oli hahmotella kärkiteemoja ja toimintamalleja benchmarkingia ja mahdollista yhteistoimintaa varten. Suomessa toimii useita erilaisia turvallisuuskeskittymiä, joista nostoina voidaan mainita kemikaali- ja ympäristöturvallisuuteen keskittyvä Safesaimaa (Mikkeli), kyberturvallisuuden ekosysteemi (Jyväskylä), inhimillisen turvallisuuden toimija Human Security Finland (Kuopio) sekä Lapin matkailun turvallisuusverkosto. Tunnistettuja eurooppalaisia turvallisuusklustereita puolestaan olivat The Hague Security Delta (Hollanti), Safe Cluster (Ranska), Leader in Security (Belgia), Security Network Munich (Saksa), Center for Defense, Space & Security (Tanska) ja Estonian Defence & Security Innovation Cluster (Viro).

Tyypillistä eurooppalaisille turvallisuusklustereille oli erillinen voittoa tavoittelematon organisaatio sekä jäsensopimuksen allekirjoittanut jäsenistö, joka maksaa vuosittaista jäsenmaksua. Klustereissa strategian määritys ja operatiivinen toiminta oli erotettu toisistaan. Klustereiden toimenpiteet liittyivät verkoston fasilitointiin ja yritysten tukemiseen aihealueissa kuten markkinoille pääsy ja kasvu, innovaatioiden tukeminen, yhteiset projektit, koulutus ja ajankohtainen toimialatieto sekä rahoitusmahdollisuudet ja tapahtumat.

Lataa eurooppalaisten turvallisuusklustereiden analyysi (englanniksi)

Jos näitä toimenpiteitä verrataan Tampereen kaupunkiseudun yritysten toiveisiin, voidaan todeta, että varsin samanlaisia tarpeita on havaittavissa:

 

Ketkä toimivat eurooppalaisissa turvallisuusprojekteissa?

Klustereiden lisäksi selvitimme eurooppalaiset suoraan turvallisuuteen liittyneet EU projektit (101 FP7 ja 55 Horizon 2020 -projektia). Projekteissa yleisimmin oli osallistujia väkirikkaista Euroopan maista (Saksa, Englanti, Italia, Ranska), mutta väkilukuun suhteutettuna aktiivisimmat hyväksyttyjen projektien lukumäärän valossa olivat Slovenia, Gibraltar, Luxemburg ja Viro. Väkilukuun suhteutettuna myös Pohjoismaat erottuivat positiivisesti.

EU-projektien analyysissa selvitettiin sekä eniten koordinaatio- ja vetovastuussa olevat organisaatiot Euroopan laajuisesti, että maakohtaisesti aktiivisimmin mukana olleet organisaatiot. Tämä tieto on erittäin käyttökelpoista jatkossa turvallisuuteen liittyvien H2020 ja tulevaisuuden puiteohjelman turvallisuushankkeisiin osallistumisessa.

Suomesta turvallisuushankkeisiin aktiivisin osallistuja on ollut VTT. Euroopan laajuisesti koordinaatiovastuussa olivat eniten olleet: AIT – Austrian Institute of Technology GMBH, Itävalta (4 vetovastuuta); Fraunhofer, Saksa (4 vetovastuuta); Technikon, Itävalta (3  vetovastuuta) ja Leonardo, Italia (3 vetovastuuta).

Lataa eurooppalaisten turvallisuusprojektien analyysi (englanniksi)

 

Miten turvallisuus näkyy eurooppalaisissa älykaupungeissa?

Euroopassa on lukuisia kaupunkeja, joilla on älykkään kaupungin strategia. Halusimme selvittää, miten turvallisuus on näissä strategioissa huomioitu.

Tutkituista 129 kaupungista vain 11 kaupunkia oli integroinut turvallisuuden osaksi älykkään kaupungin strategiaa. Nämä kaupungit olivat Berliini (Saksa), Bologna (Italia), Dortmund (Saksa), Glasgow (Englanti), Kiova (Ukraina), Lontoo (Englanti), Nizza (Ranska), Perth (Englanti), Praha (Tsekki), Strasbourg (Ranska), Turku (Suomi) ja vertailuna Tampere (Suomi). Mielenkiintoista oli, että analyysin perusteella vain Tampereella turvallisuutta käsiteltiin laajasti poikkileikkaavana teemana.

Lataa eurooppalaisten älykaupunkien analyysi (englanniksi)

Strategiatarkastelun lisäksi edellä selvitettyjen turvallisuusklusterien ja kaupunkien toimenpiteissä on tunnistettu mielenkiintoisia toimintamalleja, jotka voisivat soveltua myös Tampereen kaupunkiseudulla toteutettaviksi. Esimerkiksi:

  • Asukkaiden tuominen mukaan turvallisuuden rakentamiseen ja turvallisen toiminnan palkitseminen (vaikkapa uimahallien, museoiden tai huvipuiston pääsylipuilla)
  • Turvallisuuden tunteen kartoittaminen joukkoistettuna asukkaille – turvallisuuden kokemus yhdistettynä alueeseen, ajankohtaan ja tilanteeseen
  • Riskihallinnan koulutuksen tarjoaminen pelillisenä ratkaisuna kaupunkilaisille, samalla tietoisuuden lisääminen ja uusien näkökulmien tunnistaminen

Kansainväliset selvitykset meille tuotti Marion Chevalier, joka opintojensa kautta hakeutui Tampereelle harjoittelijaksi. Marion on erinomainen esimerkki kansainvälisestä osaajasta, joiden toivomme löytävän Tampereen kaupunkiseudun, ja kannustankin myös muita organisaatioita olemaan aktiivisia ja tarjoamaan harjoittelupaikkoja tulevaisuuden älykkäiden kaupunkien kehittäjille.

Terveisiä turvallisuudesta -blogitekstit kertovat Smart Tampere -ohjelman älykkään turvallisuuden teematekemisestä. Seuraavassa julkaisussa (26.9.) kerrotaan tarkemmin, mitä älykkään turvallisuuden toimialalla on Tampereen seudulla viime aikoina tapahtunut sekä miten Pirkanmaan turvallisuusklusterin toiminta on kehittynyt.

Takaisin ylös