Blogi: Konepajakoulu 2.0 – ratkaisuja teollisuuden osaajatarpeeseen

Kun jotain olemassa olevaa perusteellisemmin päivitetään, muuttuu versionumero isommaksi. Konepajakoulu 2.0 -työssä oli tavoitteena kuuden kuukauden aikana selvittää konepajojen koulutus- ja osaajatarpeiden status sekä hahmotella konsepti, jonka kautta teollisuus saa osaavaa työvoimaa.

Mexlinkin Pasi Julkusen kanssa yhdessä ja erikseen haastattelimme parisenkymmentä yritystä, kaikki paikalliset koulutustahot sekä useita sidosryhmän edustajia ja hankkeiden vetäjiä. Haastattelujen edetessä selvisi nopeasti, että ongelma on laaja ja se ei ratkea pelkällä hyvällä tahdolla eikä myöskään pelkästään rahalla, vaikka sitäkin tarvitaan. Kun puhutaan Konepajakoulua laajemmin oppimispolusta, löytyi ongelmakohtia, jotka ovat hyvin tunnistettavia. Koko oppimispolku pitää rakentaa uudelleen kestävälle pohjalle.

Haasteena on, että nuoret eivät tunne eivätkä tiedä, mitä teollisuuden työtehtävät pitävät sisällään. Toisaalta on myös niin, että fiksuista ja motivoituneista nuorista ja alanvaihtajista kilpailevat kaikki toimialat. Rennot rakentajat Tammelantorilla lounastauolla, rekkakuskit ajamassa auringonlaskuun, telakan hitsari kipinäsuihkussa tai valimossa sulaa muottiin kaatava avaruuspukuinen ammattilainen ovat tunnistettavia sankarihahmoja – ja tokihan on hienoa rakentaa Mersuja Uudessakaupungissa. Silti, teollisuuteen tarvitaan lisää konkreettisia tarttumapisteitä, joiden kautta syntyy positiivinen mielikuva tulevaisuuden työpaikasta. Mietittävää löytyy myös johtamisen puolella; millainen on nuoret huomioonottava tapa johtaa?

LUE MYÖS: Suositut tubettajat teollisuudessa: tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan

Konepajakoulu 2.0:n puitteissa jäi vielä selvittämättä millainen koulutus ja millainen teollisuuden työpaikka uraansa suunnitteleville olisi vetovoimainen.  Useimmissa teollisuuden ammateissa tarvitaan matemaattista osaamista, avaruudellista hahmotuskykyä, kädentaitoja, pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta sekä myös fyysistä kuntoa. Painotukset vaihtelevat tehtävän työn mukaan. Matkustusvalmius ja kielitaito ovat eduksi. Työ edellyttää myös kommunikointitaitoja sekä näiden lisäksi sitä tärkeintä, eli halua oppia uutta.

Samalla kun ympäristö uudistuu, myös työtehtävät uudistuvat. Vaikka automaatio näennäisesti vie työpaikkoja, on sen lisääminen välttämätöntä, jotta pysymme kilpailussa mukana. Lyhyet sarjat ja nopeat muutokset sekä isot suunnat vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen tarkoittavat osaamistarvetta sähköistymiseen ja käyttöikää lisääviin valmistusmenetelmiin.

Jos summataan muutamia faktoja ja oivalluksia teollisuuden työnantajille, niin nyt viimeistään on aika kartoittaa oman yrityksen osaajatilanne:

• Mikä on osaamispoistumamme lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä?
• Olemmeko ottaneet huomioon asiakkaalle rakentuvan kuvan lisäksi myös sen mielikuvan, mikä yrityksestä rakentuu lähiympäristöön ja nuoriin, jotka tekevät valintoja?
• Ovatko yhteytemme ammatillisiin oppilaitoksiin kunnossa? Olemmeko tarjonneet harjoittelupaikkoja sekä tutustumiskäyntejä?
• Olemmeko huolehtineet harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden perehdytyksestä ja tarjonneet heille monipuolisia työtehtäviä?

Onnistuminen näissä on omiaan lisäämään kiinnostusta alalle, kun nuoret tekevät uravalintojaan – ja viestivät kokemuksistaan myös kaveripiireissään.

Nyt on aika hetkeksi hengähtää. Toivotan kaikille aurinkoisia päiviä Suomen ja Tampereen seudun kesässä! Palaamme elokuussa uudella puhdilla takaisin näihin aiheisiin. Olethan yhteydessä, jos kirjoitus herätti ajatuksia tai ideoita, yhdessä hyvä tulee!

Faktoja Pirkanmaan teollisuudesta:

• Teknologiateollisuus työllistää Pirkanmaalla 34 000 työntekijää.
• Pirkanmaalla valmistavan teollisuuden työntekijöiden poistuma: 500 htv per vuosi.
• Kyselyn mukaan rekrytointitarve on työvoiman poistuman suuruinen.
• Teollisuuden ammatillisen koulutuksen vetovoima on heikko.
• Koulutuspaikat täyttyvät vaivoin ja ensisijaisia hakijoita on yksi kahta opiskelupaikkaa kohden.
• Pirkanmaalla ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat: 200 per vuosi.
• Esimerkiksi akkuteknologian ja hionnan koulutusta ei ole saatavilla.
• Opiskelijoilla on vaikeuksia saada harjoittelupaikkoja ja yrityksistä puuttuu nuorten sisäänottoväyliä tai niissä on puutteita.

Jatkotoimia suunnitteilla tai käynnistymässä:

1. Vetovoimaa koulutukseen! Yrityksiä tarvitaan mukaan opiskelijarekrytointiin.
2. Ammatillinen koulutus uuteen vauhtiin: yritysten ”kummiluokat” ja harjoitteluympäristöt sekä ”oppimiskonepaja” työssäoppimiseen.
3. Konepajakoulu 2.0 vastavalmistuneiden taitojen hiomiseen: myös pk-yritykset mukaan toimintaan. Lisäksi vireillä "Konepajakoulu goes to Africa".
4. Valmistuksen Akatemia yritysten ammattilaisten jatkuvaan oppimiseen sekä nopeita toimia mm. täsmä- ja rekrykoulutuksilla. Koulutusta tarvitaan esimerkiksi akkuteknologiasta ja hionnasta.
5. Toiminnan ylösajo voi tapahtua hankkeissa, mutta toiminnan vakiinnuttaminen on välttämätöntä.