Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Asiakastarpeeseen vastaaminen toi myös Nordic Startup Schoolin voiton

    Business Tampere Slush Party 2019. Kuva Mirella Mellonmaa

    Nordic Startup Schoolin toinen erä huipentui Slush Partyssa, jossa ohjelman kolme parhaaksi valittua yritystä esittelivät liikeideansa. Pitchauskilpailun voittajaksi kohosi lopulta eeedo, jonka eeedo desk ratkaisee monikanavaisen asiakaspalvelun ongelmia.

    ”Eeedon nykyinen liikeidea syntyi oikeastaan pari vuotta sitten”, kertoo perustaja Arttu Kalli. ”Olimme tehneet eeedon nimissä jo muita tehtävänhallinnan ratkaisuita, mutta silloin huomasimme, että monikanavaisen asiakaspalvelun ongelmakenttä on suuri. Asiakaspalvelijat käyttivät eri kanaviin samanaikaisesti useita eri järjestelmiä, ja haasteet vaikuttivat olevan universaaleja.”

    Eeedo desk julkaistiin vuosi sitten, ja se herätti heti kiinnostusta. Kyseessä on monikanavainen asiakaspalvelujärjestelmä, joka yhdistää eri kanavista tulevat yhteydenotot, kommunikaation sekä jo olemassa olevan asiakastiedon 360-näkymäksi.

    ”Tuote syntyi puhtaasti asiakastarpeesta”, Kalli kuvailee. Haasteita ilmenee hänen mukaansa kaikenkokoisissa yrityksissä, mutta yritysten koon kasvaessa myös ongelmat lisääntyvät.

    ”Me tahdomme ratkaista ongelmia, joita monen eri asiakaspalvelukanavan käyttö aiheuttaa. Eri ongelmiin on käytössä erilaiset työkalut, mutta meidän avullamme asiakaspalvelijat voivat käsitellä kätevästi kaikkia kanavia.”

    Tuotteelle oli selvästi tilausta, sillä monet yritykset kaipasivat konkreettisia ratkaisuja asiakaspalvelun hallintaan.

    ”Esimerkiksi Veikkaus ja Olvi ottivat järjestelmän käyttöönsä jo heti alussa, ja siitä oli hyvä lähteä liikkeelle”, Kalli kertoo. ”Samassa yhteydessä saimme kumppaniksemme myös Elisan, jonka myötä löysimme lisää hyviä asiakkaita.” Eeedo desk on nyt myös osa Elisan omaa palveluvalikoimaa.

    Voitto oli merkki hyvästä työstä, ei itsetarkoitus

    Kallin mukaan suurin hyöty Nordic Startup Schoolista oli siinä, että ohjelma tavallaan pakotti ottamaan etäisyyttä päivittäiseen tekemiseen. Se vaati tarkastelemaan yrityksen nykytilaa sekä tulevaisuuden suunnitelmia.

    ”Kun vauhti on päällä ja projekteja viedään eteenpäin, päivät kuluvat helposti puhelimessa, tapaamisissa sekä uusien asiakkaiden hankkimisessa”, Kalli myöntää. ”Tämä oli erinomainen mahdollisuus ottaa aikaa myös yrityksen kehittämiselle. Jouduimme pohtimaan ja pukemaan sanoiksi mitä teemme, mitkä ovat vahvuutemme ja millaisia ovat visiomme. On tärkeää hahmottaa, mihin suuntaan tahtoo edetä.” Kallin mielestä oli erittäin arvokasta sparrata ideoitaan eri osaamisalueilta tulevien ihmisten kanssa, sillä asioista puhuminen kirkastutti myös omaa ajatusta ja näkemystä yrityksen toiminnasta.

     

    Business Tampere Slush Party 2019. Kuva Mirella Mellonmaa
    Business Tampere Slush Party 2019. Kuva Mirella Mellonmaa

    Kilpailun voitto tuntui Kallista toki mukavalta, mutta se ei ollut missään nimessä itsetarkoitus tai syy osallistua Nordic Startup Schooliin. Tärkeintä oli alusta asti hyöty, jota ohjelmasta oli skaalautumisstrategialle sekä yritysajatuksen kirkastamiselle.
    ”Voitto oli hyvä lisä”, Kalli naurahtaa. ”Tässä toteutui bisneksen perusajatus. Kun keskittyy tekemään asiat mahdollisimman hyvin, tulokset seuraavat perässä.”

    Kallin mukaan Business Tampereen kaltaiset yhteisöt ovat todella elävöittäneet paikallista startup-kulttuuria. Hän myöntää, että aiemmin Tampereen kasvuyrittäjien yhteisö on ollut hajanainen ja selvästi esimerkiksi Helsinkiä jäljessä. Monet eeedon asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulta, joten sikäläisetkin piirit ovat tuttuja.

    ”Viime aikoina on ollut selkeästi nähtävissä, että Tamperekin herää. Koulutuksia, sparrausohjelmia ja verkostoitumista tapahtuu koko ajan enemmän, ja niistä on hyötyä koko ekosysteemille”, Kalli kehuu.

    Hän muistuttaa, että kaupungista löytyy sekä jo menestyneitä yrityksiä että useita kasvun ensiaskelilla olevia startupeja.

    ”Varsinkin tuotepohjaiset ohjelmistopuolen startupit ovat kasvattaneet liikevaihtoaan jo toiselle kymmenennelle miljoonalle ja ovat matkalla kohti sataa”, Kalli toteaa. ”Aktivoituminen, verkostoituminen ja ajatusten vaihto ovat äärimmäisen tärkeitä, ja on hienoa, että kaikkia näistä ilmenee koko ajan enemmän.”

    Tähtäimessä kansainväliset markkinat

    Lähitulevaisuudessa eeedo keskittyy kehittämään tuotettaan vieläkin paremmaksi. Toimintaa skaalataan määrätietoisesti kohti laajempia markkinoita.

    ”Etsimme kumppaneita ja pyrimme monistamaan myös globaalisti sitä hienoa yhteistyötä, jota olemme saaneet jo toteuttaa Elisan kanssa Suomessa”, Kalli kertoo. ”Aiomme kansainvälisille kentille tulevan vuoden aikana.”

    Kaikille Nordic Startupiin osallistumista harkitseville Kalli suosittelee mahdollisuutta ottaa rohkeasti aikaa yrityksen kehittämiseen. Usein ajatusten kirkastaminen sekä tulevaisuuden visioiden pohtiminen mielletään hyödylliseksi vain niille yrityksille, joilla ei ole vielä tuotetta, tuloja tai asiakkaita. Kalli tahtoo kuitenkin muistuttaa, että se on aivan yhtä tärkeää myös pidemmällä oleville.

    ”Koskaan ei voi olla liian valmis miettiäkseen, missä ollaan menossa, kuinka hommaa skaalataan eteenpäin ja mitkä ovat juuri omalle toiminnalle oikeita etenemisväyliä”, Kalli korostaa lopuksi.

    Kehitys miellyttää kärkikolmikkoa sekä mentoreita

    Nordic Startup Schoolin kärkikolmikkoon nousivat myös AI-pohjaisia terveys- ja hyvinvointiratkaisuja urheiluun ja e-urheiluun tuottava Bono Health sekä Solfoil, jonka tuote mahdollistaa ruoan lämmittämisen retkeily- ja ulkoiluolosuhteissa auringon lämpöä hyödyntäen. Molempien yritysten perustajat ovat mielissään paitsi tunnustuksesta, myös ohjelmasta kokonaisuutena. Bono Healthin Timo Kettunen kertoo, että Nordic Startup School oli hieno kokemus, joka auttoi validoimaan yrityksen tilannetta.

    Nordic Startup School Autumn Batch 2019
    Nordic Startup School Autumn Batch 2019

    ”Olemme menossa oikeaan suuntaan ja teemme oikeita asioita”, Kettunen toteaa. ”Mentoreiden kautta saimme mahtavia kontakteja. Luennoiltakin jäi aina jotain uutta käteen, vaikka alammekin tavallaan olla jo konkareita startup-kuvioissa. Kannatti siis osallistua, ja kärkikolmikkoon pääseminen näytti myös sen, ettei se ollut turhaa.”

    Myös Solfoilin Nina Borger on erittäin tyytyväinen ohjelmaan sekä sen tuomiin hyötyihin.

    ”Kehityin Nordic Startup Schoolin aikana yrittäjänä, ja liiketoiminta sai uutta potkua”, Borger kertoo. ”Suosittelen ohjelmaa lämpimästi!”

    Ohjelman vetäjä Tomi Terentjeff paljastaa, että mentorit olivat yleisesti ottaen sitä mieltä, että tällä kertaa mukana oli huomattavasti ensimmäistä erää valmiimpia yrityksiä.

    ”Ne [startupit] olivat toiminnassaan pidemmällä, mikä johtuu varmasti osittain siitä, että tietoisuus ohjelmasta on levinnyt. Se on houkutellut mukaan valmiimpia hakijoita kaikkialta Suomesta. Olemme tietynlaisen murroksen edessä. Pirkanmaalaisille osallistuminen on toki hieman helpompaa, mutta tästä on tulossa koko Suomen juttu”, Terentjeff kertoo.

    Kahden ensimmäisen erän oppien pohjalta konseptia tullaan tulevaisuudessa hieman uudistamaan. Terentjeffin mukaan paikallisesta valmennuksesta siirrytään kansainvälisempään suuntaan. Kolmen kuukauden periodia kasvatetaan yhdeksään, ja mukaan valitaan aiempaa vähemmän yrityksiä, jotta jokaisen mukanaolijan saama hyöty korostuisi. Kahden ensimmäisen erän startupien kokemuksia tullaan hyödyntämään alumniverkoston aktivoinnilla sekä kehittämisellä.

    ”Pyrimme tekemään toiminnasta käytännössä ympärivuotista aktiviteettia kolmen kuukauden pätkien sijaan”, Terentjeff kertoo. ”Silloin voimme tarjota mukana oleville yrityksille enemmän laatua jo ohjelman aikana. Pyrimme myös tehostamaan ekosysteemiä Startup Schoolin ympärillä.”

    Tulevaisuudessa luvassa on enemmän suoraa bisnesvalidointia harjoittelun sijaan. Tähtäin on globaaleilla markkinoilla.
    ”Seuraava askel on rakentaa toimiva fast track kansainvälisiin ympyröihin. Se onnistuu, kun pudotetaan määrää ja satsataan laatuun”, kuvailee Terentjeff.

    ”Kaksi ensimmäistä ohjelmaa kehittivät näkemystämme. Nyt tiedämme paremmin, missä meistä on eniten hyötyä yrityksille, ja mitä kaikkea me pystymme tekemään heidän hyväkseen.”

    6Aika – Kasvun ekosysteemit: yritysten kasvun mahdollistaminen kuutoskaupunkien yhteistyössä

    Hankkeessa tuetaan kasvuhakuisia yrityksiä kiinnittymään niille sopiviin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tukeviin verkostoihin ja palveluihin. Hanketta toteuttavat kuusi Suomen suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu sekä Pirkanmaan liitto. Hanke perustuu ajatukseen kaupunkien aktiivisesta roolista yritysten innovaatiotoiminnan ja niitä edistävien verkostojen tukemisessa.

    Takaisin ylös