Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    TreLab – tie teolliseen internetiin


    Tamperelainen TreLab Oy on yksi niistä teknologiayrityksistä, joissa pääsee päivittäin näkemään, mihin maailma on menossa. TreLabin kehittämä langaton, älykäs mittajärjestelmä kertoo, miten koneet todella käyvät tai miten olosuhteet esimerkiksi rakennuksissa muuttuvat.

    Nokia-taustainen TreLab tarjoaa tien teolliseen internetiin.
    TreLab perustettiin joulukuussa 2011 Nokia-taustaisena spin-offina. Koneen äärellä perustajista markkinointijohtaja Harri Koskinen ja teknologiajohtaja Tero Kärkkäinen sekä toimitusjohtaja Mika Parikka, jonka kiinnostus yrityksen toimintaa kohtaan veti mukaan pari vuotta myöhemmin.

    Yksinkertaista esimerkkiä ei tarvitse etsiä neuvotteluhuoneen pöytää kauempaa, kun TreLab Oy:n toimitusjohtaja Mika Parikka haluaa kertoa yrityksen kehittämästä mittajärjestelmästä. TreLabin tägi kiinni pöydän pohjaan, tukiasema virtaan, järjestelmä pyörimään ja dataa alkaa kertyä: pöydän äärellä kokoustavat ihmiset aiheuttavat sen verran liikettä, että järjestelmä pystyy tarkkailemaan, milloin neuvotteluhuone on käytössä.

    Jo muutaman päivän kuluttua voidaan verrata, miten hyvin tilan varauskalenteri ja todellinen käyttö osuvat yksiin – ja yhtä hyvin tarkkailtavana voisivat olla vaikkapa tehtaan lattialla käyvä kone, kokonainen tuotantolinja tai rakennuksen olosuhteet, esimerkiksi lämpötila tai ilman kosteus.

    – Meillä on alusta, jonka päälle voi rakentaa ilman raskaita investointeja hyvin erilaisia ratkaisuja ihan sen mukaan, mitä asiakas tarvitsee, Parikka sanoo.

    TreLabin perustajat kehittivät tägin alkujaan hoiva-alaa varten. Suunnitelmia piti kuitenkin muuttaa, kun alkoi näyttää siltä, että sote-uudistus lykkää mahdolliset investoinnit TreLabin tarjoamaan uuteen teknologiaan liian kauas tulevaisuuteen. Uusi suunta löytyi varsin sujuvasti teollisuudesta.

    – Kun TreLab oli jo oppinut seuraamaan ihmisen toimintaa, joka ei ole yleensä lainkaan suoraviivaista, koneiden ja laitteiden seuranta oli siihen verrattuna helppoa, Parikka sanoo.

    Nyt erilaisten ratkaisujen ja kerätyn datan määrät kasvavat kovaa vauhtia. TreLab on keskittynyt palvelumalliin, ja sen rakentaminen on yhä enemmän kumppanuuspeliä, jossa eri lähteistä kerättyä dataa pitää osata hallita ja yhdistellä muiden tietolähteiden kanssa.

    – Toteutuksia on nyt yli 30. Aloitimme teollisuudesta ja olemme laajentaneet muille alueille. Esimerkiksi Tampereen Smart City -kuvioissa olemme mukana kaupungin pilottiympäristössä, jossa meidän ratkaisullamme seurataan valotolppien asentoa ja heiluntaa.

    TreLab lähti kaupallistamaan teknologiaansa teollisuudessa vuonna 2014, ja nyt on jo aika katsella myös kansainvälisiä markkinoita. Parikan mukaan käynnissä on ensimmäinen toimitus, joka otetaan käyttöön useammassa Euroopan maassa.

    TreLabin legorobotti toimii testipenkkinä.
    Legorobotti saattaa hyvinkin olla TreLabin toimitilojen kuvatuin kohde. Se on testipenkki, jolla testataan tägien mittausarvojen säilymistä pitkän aikavälin käytössä. Väsymätön robotti on pyörittänyt tägejä jo yli vuoden.

    Esmerkkinä kerrottu neuvotteluhuoneen käyttötilanne ei välttämättä ole monenkaan yrityksen toiminnan kannalta kriittinen tieto, mutta vaihdetaanpa tilalle tuotantolaitoksen koneet. Myynti myisi, asiakas ostaisi, mutta laitoksen tietojärjestelmä sanoo, että konekanta on kokonaan käytössä. TreLabin kokemuksen mukaan käynti tuotantotiloissa kertoo yllättävän usein, että itse asiassa kone kuitenkin seisoo.

    – Me autamme keräämään tietoa siitä, miten se kone todella tekee työtä. Kun toimintatapoja muutetaan todellisen tilanteen mukaan ja lakataan menemästä keskiarvoilla, tuotannon tehoa pystytään kasvattamaan 10–20 prosenttia, Parikka sanoo.

    Parikan mukaan yksi työn hienoista puolista onkin se, kun pääsee näkemään, miten asiakkaat oppivat ymmärtämään omaa toimintaansa uudesta näkökulmasta. Toisinaan tieto tietysti lisää myös tuskaa, kun tutut käytännöt täytyy asettaa ankaralle koetukselle.

    – Esimerkiksi kone- ja laitevalmistajat voisivat lisätä palvelun osuutta tarjonnassaan, mutta tällainen uudistuminen näyttää tapahtuvan kovin hitaasti. Toisaalta on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat valmiita miettimään omaa tekemistään hyvinkin uusin tavoin. Kansainvälinen kilpailu lisää kehityshaluja.

    TreLab itse tarjoaa asiakkailleen tietoa laitteiden toiminnasta kuukausimaksua vastaan. Joillakin aloilla asiakkaat olisivat valmiimpia maksamaan laitteista ja halukkaita pitämään kerätyt tiedot tehtaan seinien sisällä. Teollisen internetin maailmassa trendi vie kuitenkin toiseen suuntaan, tiedon jakamiseen.

    – Esimerkiksi tuotantolaitoksen koneesta kerätystä datasta on hyötyä kaikille: niin konetta käyttävälle, huoltavalle kuin valmistavallekin yritykselle, Parikka sanoo.

    TreLabin perustajatiimi on jo Nokian aikanaan tehnyt töitä edistyksellisten, maailmaa muuttavien asioiden parissa, ja näkemykset on kiteytetty TreLabin toiminnassa. Se tekee Parikan mukaan yrityksestä työpaikkana erityisen kiinnostavan, sillä TreLabissa voi olla mukana näkemässä, mihin maailma on menossa.

    McKinseyn raportin mukaan IoT:n hyötyjen nähdään olevan pelkästään teollisuussektorilla seuraavan 10 vuoden aikana yli triljoona dollaria. Tämä kuitenkin vaatii hyödyntäjäyrityksiltä nykytoiminnan kyseenalaistamista ja rohkeita muutoksia. TreLabin asiakkaat ovat eturintamassa, ja on hienoa olla mukana rakentamassa uusia toimintamalleja edelläkävijöiden kanssa, Parikka toteaa.

    TreLabin toimitusjohtaja Mika Parikka Tampereen kattojen yllä.
    Ylimmän kerroksen toimitilojen bonuksena on ollut näkymä Tampereen ylle. Seutu on yksi parhaista teknologiayritykselle muun muassa monipuolisen osaamistarjonnan takia, arvioi TreLabin toimitusjohtaja Mika Parikka.

    www.trelab.fi

    Takaisin ylös