Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Punaisena lankana pirkanmaalaisuus


    Tampereen seutu elää mielenkiintoisia aikoja, ja sillä on mahdollisuus ottaa digitalisaation ajassa voittajan rooli. Näin arvioi Technopoliksen Tampereen johtaja Satu Eskelinen, vannoutunut Tampereen ja Pirkanmaan kehittäjä.

    Tampere Technopoliksen katolta.
    Technopolis Yliopistonrinteen kattoterassilta näkee kauas. Technopoliksen Tampereen yksikön johtaja Satu Eskelinen on alkujaan Tesoman likka, joka päätti, ettei lähde Helsinkiin töihin. Sen sijaan hän on työskennellyt eri yhteyksissä pirkanmaalaisten yritysten kanssa – pirkanmaalaisuudesta on tullut hänelle työelämän punainen lanka.

    Satu Eskelinen nauttii siitä, että on töissä kasvuyrityksessä. Hän aloitti kiinteistöyhtiö Technopoliksen Tampereen johtajana vuonna 2007, ja on ollut mukana tekemässä melkoista kasvua. Liiketoiminta on tähän mennessä jo seitsenkertaistunut, uusia taloja Technopolis Tampere on rakentanut tai ostanut keskimäärin yhden vuodessa.

    – Tampere on ihan omassa luokassaan, sillä ei tämä kehitys olisi edes mahdollista kovin monessa suomalaisessa kaupungissa. Kiirettä riittää, mutta se on positiivista vauhtia ja tekemisen meininkiä, Eskelinen toteaa.

    Technopolis vuokraa yrityksille toimitiloja ja luo samalla yhteisöjä, joihin sijoittuneet yritykset voivat saada nostetta toinen toisistaan. Technopoliksen asiakkaina on paljon kasvuyrityksiä, joille joustavuus on erityisen tärkeää.

    – Aina meillä on jossain päin menossa pieni muutto tai seinän siirto, kun tiloja muokataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, Eskelinen naurahtaa.

    Tampereen seudulla on eletty kiinnostavia aikoja, kun Nokialta ja Microsoftilta vapautunut osaaminen on saanut liikkeelle yrityksiä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Se on huomattu myös Technopoliksen taloissa, jonne on viime vuosina asettunut todella paljon uusia pieniä yrityksiä ja toisaalta kansainvälisiäkin tulokkaita.

    – Isosta ja vahvasta Nokiasta on lähtenyt liikkeelle ituja, jotka ovat leijuneet hyvään maaperään, uusiin ja jo olemassa oleviin yrityksiin. Tässä on seudulle tuhannen taalan paikka ottaa digitalisaatioajassa voittajan rooli, Eskelinen toteaa.

    Eskelinen muistuttaa, että Tampereen seutu ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa luomassa nahkaansa. Kokonaiset teollisuudenhaarat ovat kukoistaneet ja kuihtuneet, mutta aina on kasvatettu jotain uutta tilalle. Tampereen seutu on tällaiseen kehitystyöhön juuri sopivan kokoinen.

    – Riittävän iso ja kasvava, ja silti esimerkiksi jokaisesta yrityksestä löytyy helposti joku tuttu tai tutun tuttu. Kovin monen ihmisen kautta yhteyksiä ei koskaan joudu etsimään, Eskelinen kertoo.

    Hervannalla on aivan erityinen paikka Eskelisen ajatuksissa, vaikka hän onkin vannoutunut koko Pirkanmaan toimeliaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjä. Eskelinen oli mukana laittamassa liikkeelle Hervanta Works -yhteistyötä, jonka tarkoitus ei ole mikään sen vähäisempi kuin Hervannan nostaminen maailmankartalle. Ensimmäinen tehtävä oli saada alueen yritykset tutustumaan toisiinsa paremmin.

    – Helmikuussa järjestettyyn Lähtölaukaus-tapahtumaan osallistui yli sata yritystä, ja nyt olisi erittäin hyvä aika ryhtyä valmistelemaan sille jatkoa.

    Hervannan brändin kiillottaminen ei Eskelisen mukaan ole hankalaa, sillä alueella on jo kaikki, mitä tarvitaan: hienot yritykset, erinomainen yliopisto ja Suomen paras kasvuyrityskeskittymä Hermiankatu. Ympäröivältä seudulta löytyy lisäksi monenlaista toimintaa, jolla on yhtymäkohtia Hervantaan.

    – Ei siis tarvitse kuin saada viesti ulos, Eskelinen toteaa.

    Hervantaan rantautui taannoin muun muassa teknologiajätti Huawei. Sen uusi tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö sijoittui Kampusareenalle – ei siis Technopoliksen tiloihin, mikä olisi ollut Eskeliselle kaikkein mieluisin ratkaisu.

    – Pääasia kuitenkin on, että Huawei saatiin pitkän työn jälkeen tänne. Se vahvistaa mahtavalla tavalla Tampereen teknillistä yliopistoa, Hervantaa ja koko seudun ekosysteemiä.

    Ulospäin suunnatun viestinnän kehittymistä Eskelinen soisi näkevänsä myös koko seudun mittakaavassa. Jos kaikki – niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat – veisivät valtakunnan tasolla samansuuntaisia viestejä, niiden vaikuttavuus olisi parempi.

    Kärkiviesteiksi Eskelinen valitsisi omien asiakkaidensa näkökulmasta keskeisimmät, osaavien työntekijöiden saatavuuden ja seudun kansainvälisen saavutettavuuden. Ajankohtaisia käytännön asioita näiltä tiimoilta ovat yliopistojen yhdistyminen ja Tampere-Pirkkalan lentoliikenteen kehittäminen.

    – Meillä pitää olla suorat lennot ja oma kansainvälinen kenttä, jotta Tampereen seutu on maailmankartalla. Helsinki-Vantaan kenttä ja nopea junayhteys eivät siihen riitä.

    Satu Eskelinen Uma workspace Technopolis Tampereessa.
    Työnteon tavat muuttuvat. Technopolis Yliopistonrinteen UMA tarjoaa liikkuville ammattilaisille työtilaa joustavasti ja tarpeen mukaan. Pöytien, tuolien ja tietoliikenteen lisäksi käytettävissä on yhteisiä sohvaryhmiä, pieniä neuvotteluhuoneita ja puhelinkoppeja.

    Technopoliksella on Tampereella neljä kampusta. Suosittuun Yliopistonrinteeseen valmistui kesällä kaksi uutta taloa – ja kun Technopoliksessa puhutaan talosta, siihen sisältyy paljon muutakin kuin itse rakennus.

    – Paikan sydän ja sielu ovat sen aulapalvelu ja ravintola, Eskelinen paljastaa.

    Aulapalvelu on Technopoliksen omaa toimintaa, ja sen väki hoitaa suuren määrän talon käytännön asioita: ottaa vieraita vastaan, hoitaa huoltopyynnöt ja niiden seurannan, vastaa tuhansiin erilaisiin kysymyksiin… Ravintola taas pitää huolen siitä, että ruokahetket ovat herkullisia, viihtyisiä ja sujuvia. Eskelinen lisää listaan vielä siivouksen, kiinteistönhuollon, ylläpidon ja ulkoalueiden hoidon.

    – Kaikkia näitä tarvitaan, ja kaiken tämän pitää toimia niin ettei niitä oikeastaan huomaakaan. Nämä meidän talot kun ovat yli 200 yrityksen pää- tai sivukonttoreita ja osa näiden yritysten imagoa, Eskelinen sanoo.

    Työn tekemisen tapojen muutos on ilmiö, jota Eskelinen tarkkailee työnsä puolesta tiiviisti. Ihmiset liikkuvat työssään tuntuvasti enemmän kuin ennen, ja joillain työpaikoilla puolet pöydistä voi olla aina tyhjillään. Työntekijät ovat asiakkaiden luona, kokouksissa tai vaikkapa etätöissä. Tästä syystä yhä useampi työnantaja on kiinnostunut monitilatoimistosta, jossa ei ole nimettyjä istumapaikkoja työntekijöille.

    – Jokainen hakee työtilansa sen mukaan, mitä on tekemässä ja kuinka paljon hiljaisuutta tarvitsee.

    Trendi vie kohti monitilatoimistoa, mutta osa yrityksistä ui myös selkeästi vastavirtaan ja haluaa tekijöilleen työhuoneita, joskin yleensä aiempaa pienempiä. Pääasia onkin Eskelisen mukaan se, että työn tekemisen paikka mahdollistaa parhaan työtehon.

    – On helppo nähdä, että onnistunut toimitila lisää ihmisten viihtyvyyttä ja motivaatiota, ja parantaa samalla yrityksen imagoa ja työnantajamielikuvaa. Meillä on tästä paljon hyviä esimerkkejä.

    www.technopolis.fi

    Lue tämä artikkeli englanniksi >

    Takaisin ylös