Siirry sisältöön

Pienet ja keskisuuret teknologiayritykset pitävät Tampereen seutua hyvänä paikkana kasvaa ja kansainvälistyä, kertoo tuore kyselytutkimus. Parannettavaakin on: yritykset kokevat, että kansainvälisten liiketoimintaosaajien ja sopivan rahoituksen puute ovat kasvun esteinä. Hankerahoituksen taas toivotaan lähtevän enemmän yritysten tarpeista.

Tutkimuksen tuloksissa kuuluu noin 40 teknologia-alan pk-yrityksen ääni. Kyselyssä kartoitettiin yritysten näkemyksiä siitä, mikä luo kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä, ja mikä taas jarruttaa niitä. Kysetutkimus tehtiin osana Tredean Pirkanmaan innovaatioista bisnestä -hanketta.

– Haastateltaviksi etsittiin erityisesti kasvukykyisiä ja -haluisia yrityksiä, kertoo tutkimuksen toteuttaneen Swot Consultingin toimitusjohtaja Tommi Salonen.

Suomen markkinatilanne vaikuttaa yritysten tulevaisuudennäkymiin kaksijakoisesti: se haittaa kasvua, mutta kannustaa samalla kansainvälistymään aktiivisesti. Osaamisen ja rahoituksen saatavuus nousivat yritysten haastatteluissa keskeisiksi tekijöiksi niin kasvun, kilpailukyvyn kuin kansainvälistymisenkin suhteen.

– Kyselyn kohderyhmässä ja etenkin tuoreemmissa yrityksissä isoin haaste näyttää olevan kansainvälistä liiketoimintaa tehneiden osaajien puute, Salonen sanoo. 

Kansainvälisen myynti- ja markkinointiosaamisen tarve tulee esille käytännön kysymyksissä yrityksen kansainvälistymisen alkutaipaleella: miten kohdealue valitaan, miten lähdetään liikkeelle, mistä löydetään sopivat kumppanit? Suurista ulkomaankauppaa tehneistä yrityksistä on viime aikoina vapautunut osaavaa työvoimaa, ja tämä voi osaltaan helpottaa tilannetta. Lisäksi kansainvälisille markkinoille suuntaavat yritykset kaipaavat Salosen mukaan konkretiaa.

– Sitä voisivat tuoda vaikkapa tilaisuudet, joissa jo vientimarkkinoille päässeet yritykset kertovat muille käytännön kokemuksistaan: missä onnistuttiin ja mikä meni pieleen, Salonen sanoo.

Rahoituksen saatavuus nousi esille kyselyssä kasvun ja kansainvälistymisen esteenä. Vastauksissa näkyy pankkien tiukka linja: käyttöpääoman saaminen ei ole nykyään helppoa. Tekes tukee kyllä tuotekehitystä, mutta sen jälkeen rahoituksessa on katkoskohta, joka vaikeuttaa kansainvälistymistä.

– Kun innovaatio pitäisi tuotteistaa ja mennä sen kanssa markkinoille, rahoituksen löytäminen on yritysten kokemusten mukaan huomattavasti hankalampaa, Salonen kertoo.

Kyselytutkimuksen mukaan yritykset pitävät julkisten tahojen rahoittamia hankkeita toisaalta hyödyllisinä, toisaalta toiveena on, että niissä toimittaisiin nykyistä enemmän yritysten tarpeiden pohjalta.

– Täsmähankkeiden luominen vaatii tietysti paljon pöyhimistä ja selvitystyötä, mutta voi mahdollistaa sen, että käytettävissä olevista hankerahoista saadaan paras hyöty irti, Salonen sanoo.

Pääosa haastatelluista yrityksistä piti Tampereen seutua hyvänä paikkana toimia. Laaja koulutus- ja tutkimustarjonta sekä monipuolinen yrityselämä olivat tässäkin tutkimuksessa seudun ehdottomia vahvuuksia. Myös seudun liikenneyhteydet saivat kiitosta ja herättivät edelleen kehitysideoita.

Yksi kansainvälistymisen edellytyksistä on, että alkavilla yrityksillä on toimivia referenssejä. Tässä esimerkiksi kaupunkiseudulla olisi mahdollisuus profiloitua innovatiivisten hankintojen tekijänä ja innovaatioiden testiympäristönä. Tällaisia hankkeita on odotettavissakin, sillä innovatiiviset testiympäristöt ovat keskeinen osa INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutusta.

Takaisin ylös