Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Ilo – uusin innovaatio Tampereella

    Tampereen kaupunkiseutu on näkyvästi maailmankartalla, kun puhutaan pienten lasten mielenterveydestä. Alueella tehdään pikkulapsipsykiatrian huippututkimusta, ja alan maailmanjärjestön päätoimisto sijaitsee Tampereella.

    Kuva: WAIMH

    The World Association for Infant Mental Health (WAIMH) on pienten lasten mielenterveyden maailmanjärjestö ja alan tutkimuksen, koulutuksen ja kliinisen työn verkosto. Järjestöön kuuluu sekä henkilöjäseniä että lähes 60 jäsenjärjestöä, joten se tavoittaa yhteensä ainakin 15 000 vauvojen ja lapsiperheiden kanssa työskentelevää eri puolilta maailmaa.

    – Henkilöjäseninä on tuhatkunta pienten lasten mielenterveyden asiantuntijaa noin 40 eri maasta, ja monet heistä tekevät alan huippututkimusta. Jäsenjärjestöissä on paljon esimerkiksi lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia, kätilöitä, sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja, kuvailee WAIMH:n toiminnanjohtaja Pälvi Kaukonen.

    Mahdollisimman laajan ammattilaisjoukon tavoittaminen on järjestölle tarpeen. Sen tavoitteena on edistää pienten lasten mielenterveyttä ja hyvinvointia maailmanlaajuisesti tutkimuksen, koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Järjestö haluaa saada aikaan muutoksia, jotka tuntuvat pikkulapsiperheiden arjessa.

    – Tarve muuttaa asioita on varmasti yksi tärkeimpiä syitä siihen, että me teemme tätä työtä ja käytämme tähän paljon aikaamme. Ihmiskunnalla ei olisi varaa traumatisoida lapsia nykyiseen tapaan, sanoo WAIMH:n varatoiminnanjohtaja Kaija Puura.

    Kun joku lähettää sähköpostia WAIMH:n päätoimistoon, viestin avaa ja siihen vastaa todennäköisimmin kehittämiskoordinaattori Minna Sorsa. Yhteydenottoja saapuu joka päivä kymmeniä: kysymyksiä esimerkiksi järjestön toiminnasta, tapahtumista ja yhteistyömahdollisuuksista. Kaikkiin vastataan.

    – Ystävällinen vuorovaikutus on tälle järjestölle muutenkin ominaista. Kun sitä kerran pidetään pikkulapsipsykiatriassa tärkeänä periaatteena, niin toki toteutamme samaa myös käytännössä yhdistyksemme toiminnassa, Sorsa sanoo.

    Vuonna 1980 perustetun WAIMH:n päätoimisto siirtyi Yhdysvalloista Suomeen vuonna 2008. Suomi tunnetaan maailmalla neutraalina, tutkimuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen vauvamyönteisenä maana, ja esimerkiksi suomalainen äitiyspakkaus ilmestyy otsikoihin säännöllisin väliajoin. Tampereen nosti päätoimiston sijoituspaikaksi se, että täällä on kehitetty pikkulapsipsykiatriaa erityisen aktiivisesti.

    – Henkilöillä on tietysti ollut myös iso merkitys. Tampereen yliopiston professori Tuula Tamminen on toiminut WAIMH:ssa pitkään, muun muassa maailmanjärjestön presidenttinä vuosina 2004–2008. Hänen johdollaan järjestettiin erittäin onnistunut WAIMH:n maailmankongressi Tampereella vuonna 1996, Kaukonen kertoo.

    WAIMH:n päätoimiston voimakolmikkoa yhdistää halu edistää pienten lasten mielenterveyttä maailmanlaajuisesti – ja lisäksi Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatriassa tehtävä työ. Kuvassa vasemmalta koordinaattori Minna Sorsa, toiminnanjohtaja Pälvi Kaukonen ja varatoiminnanjohtaja Kaija Puura.

    Lastenpsykiatrialla on kaupunkiseudulla pitkät perinteet. Pitkäniemen sairaalaan vuonna 1927 perustettu lastenpsykiatrian osasto on yksi Euroopan vanhimmista. Nykyään Tampereen kaupunkiseudulla toteutuvan huippututkimuksen edellytyksiä parantavat esimerkiksi kattava neuvolajärjestelmä, aktiivinen lastenpsykiatria sekä yliopistosairaalassa että yliopistossa, Tampereen yliopiston poikkitieteellinen Lasten terveyden tutkimuskeskus ja seudun terveysosaaminen kokonaisuudessaan.

    Niinpä, kun yhteen maailman luetuimmista lasten- ja nuortenpsykiatrian oppikirjoista lisättiin luku pikkulapsipsykiatriasta, tekstin kirjoittajiksi pyydettiin tamperelaisia. Rutter’s Child and Adolescent Psychiatry -kirjan artikkelin tekivät Tuula Tamminen ja Kaija Puura. Kirja on laajasti lastenpsykiatriaan erikoistuvien lääkärien käytössä, joten pikkulasten mielenterveyden edistäminen otti samalla aimo harppauksen eteenpäin.

    – Tutkijat siis tuottavat tietoa, jota yhteiskunta tarvitsee kehittyäkseen niin meillä kuin muuallakin. Lisäksi se, että maailmanjärjestön päätoimisto sijaitsee Suomessa, tuo hyötyä koko alueelle: tutkimusyhteistyö auttaa luomaan verkostoja ja koulutukset lisäävät osaamista, Sorsa huomauttaa.

    Tutkimus on tuottanut huimasti uutta tietoa pienten lasten mielenterveydestä. Psyykkisiä häiriöitä voidaan todeta jo vauvaiässä, ja 2–3-vuotiaan häiriö voidaan määrittää diagnostisesti. Varhainen hoito on sekä tehokasta että tärkeää – ja yhteiskunnalle kannattava investointi.

    – Lapsen vauvaikä on vaihe, jota pitää suojella erityisesti. Jos apua tarvitaan, sitä pitäisi antaa heti, ei vasta sitten kun ongelmat muuttuvat isommiksi ja selvemmin näkyviksi, Puura sanoo.

    – Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämmässä asemassa on vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Sitä tutkimalla ja tukemalla voidaan hoitaa pienenkin lapsen mielenterveyttä, Kaukonen sanoo.

    Jotta hoitoa voidaan tarjota, ongelmat pitää ensin pystyä havaitsemaan. Tamperelaisen lastenpsykiatrian tutkimustulosten perusteella on tarkoitus kehittää muun muassa yksinkertainen viiden kysymyksen seulontaväline havaitsemisen avuksi. Se ohjaa työntekijän esimerkiksi tarkkailemaan, onko vauvan ja vanhemman välillä katsekontaktia.

    Uusin huippututkimuksen kohde on ilo, shared pleasure. Kyse on siitä, näkyykö lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa jaettua iloa. On mahdollista, että jaettu ilo on lapsen mielenterveyttä suojaava tekijä ja riittävän hyvän varhaisen vuorovaikutuksen merkki. Löydös ja sen mahdollinen merkitys pitää vielä todentaa eri maista saatavien aineistojen avulla, mutta kenties juuri siitä kehittyy tamperelaisen pikkulapsipsykiatrian uusin innovaatio.

    – Näyttää siltä, että ilon puuttuminen on yksi näkyvä merkki varhaisen vuorovaikutuksen pulmista. Jos sen avulla pystytään helposti tunnistamaan esimerkiksi vanhemman masentuneisuus, se on käyttökelpoinen varhaislapsuuden vuorovaikutuksen pulmien seulontamenetelmä kaikkialla maailmassa. Tutkimme asiaa, Puura toteaa.

    Internet on tärkeä viestinnän väline kansainvälisessä järjestössä. Tamperelaisen Differo Oy:n Riikka Seppälä (pöydän päässä) on aloittamassa some-koulutusta. Apulaisylilääkäri Reija Latva, erityisasiantuntija Pälvi Kaukonen, kehittämiskoordinaattori Minna Sorsa, ylilääkäri Kaija Puura ja koordinaattori Leena Kiuru valmistautuvat syventymään aiheeseen.

    www.waimh.org

    Read this article in English >

    Takaisin ylös