Kolme näkökulmaa kestävään asumiseen ja rakentamiseen
2.7.2022
Resurssitehokkaat pohjatyöt, kestävät kulutustottumukset vai laajennettu kiertotalous? Tampereen seudun ilmastokumppanit Ramboll, VTS-Kodit ja CirEco tarjoavat kolme näkökulmaa kestävään asumiseen ja rakentamiseen.
Kestävä asuminen alkaa perustuksista
Kun vanhaa rakennuskantaa puretaan ja uudisrakennus tai vaikkapa puistoalue laitetaan alulle, useimmiten vanha maapohja saa lähteä, samoin kuin alueelta purettavien rakennusten materiaalit.
Näin ei kuitenkaan kannattaisi tehdä, sanoo rakentamisen konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy:n asiantuntija Jukka Huppunen.
”Jos on mahdollista hyödyntää vanhaa maa-ainesta, rakennusjätteitä ja purkumateriaaleja, kyseessä on varsinainen kiertotalouden win-win-win-tilanne. Raaka-aineiden uusiokäyttö on resurssitehokasta toimintaa, samalla kun edistetään hiilineutraalisuustavoitteita ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta sekä säästetään rakentamiskustannuksia.”
Huppunen tarjoilee esimerkin: kun Tampereen Härmälässä alun perin Valmetin lentokonetehtaana toiminutta teollisuuskiinteistöä aloitettiin muuttamaan asuinkäyttöön vuonna 2013, alueen infran muutostöissä ja maarakentamisessa käytettiin purkubetonia ja ylijäämämaa-ainesta, joka muutoin olisi kuljetettu alueelta pois kierrätettäväksi ja jatkokäsittelyyn tai pahimmillaan loppusijoitettavaksi.
”Tätä kautta saavutettiin kaikille tahoille merkittäviä ilmastopäästövähennyksiä kustannuksia leikaten. Kaikki voittivat”, Huppunen sanoo.
Perusparannukset, toimintatavat ja valveutuminen ohjaavat kestävämpään asumiseen
Entäpä jo olemassa olevan asuntokannan kestävyys? Vuokra-asuntoja Tampereen alueella rakennuttava ja vuokraava VTS-Kodit on tehnyt vuosien ajan töitä hartiavoimin, jotta vuokra-asumisesta tulisi kestävämpää: on siirrytty uusiutuvaan sähköön, neuvoteltu kaukolämmön tuotantotavoista, vaihdettu uudiskohteissa mahdollisuuksien mukaan maalämpöön, otettu käyttöön poistoilmalämpöpumppuja.
Kysymys ei ole pienistä parannuksista: noin seitsemän prosenttia tamperelaisista asuu VTS-Kotien asunnoissa. Tampereen suurin vuokranantaja hallinnoi yhteensä noin 9 300 vuokra-asuntoa 180 kiinteistössä. Asuinneliötä on noin 540 000 ja asukkaita yli 17 000.
”Olemassa olevan rakennuskannan parantaminen on keino kaventaa asumisen ilmastokuormaa, mutta niin on myös asumis- ja kulutustottumusten ohjaaminen kohti kiertotalouden ja energiansäästön periaatteita”, kiinteistöjohtaja Jaana Ojares sanoo.
Talousjätteiden kierrätys on asukasvetoista kiertotaloutta parhaimmillaan. VTS-Kotien kohteissa jätteiden kierrätys on järjestetty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan: muovijätteet, pienmetallit, lasinkeräys, biojätteet, kartongit, kaikki otetaan tarkasti talteen.
”Jäteastiat eivät auta mitään, jos asukkaat eivät aktivoidu kierrättämään. Tästäkin syystä keskitymme asukasviestinnässämme asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseen.”
Nokian Tehdassaari on tulevaisuuden kestävän kehityksen showroom
”Kiertotalous tarkoittaa paitsi sitä, että pyritään päästöttömyyteen myös sitä, että rakennetaan parempaa elämänlaatua”, linjaa rakennusliike Cireco Finland Oy:n toimitusjohtaja Perttu Ketola.
Tämä on tavoitteena Cirecon luotsaamassa aluekehityshankkeessa Nokian Tehdassaaressa. Historialliselta perimältään rikas saari tunnetaan Nokia-yhtiön syntypaikkana. Nyt Tehdassaareen teollisuusmiljööseen rakennetaan Cirecon johdolla uudenlaista kestävän toimintaympäristön keskittymää. Kehityshanke käsittää 17 000m2 saneerattavia tiloja ja mahdollisesti uudisrakennuksineen yli 30 000 kerrosneliötä ja 4,3 hehtaaria maa-alaa. Hanke on omarahoitteinen.
”Tehdassaari on kokeilualusta, jossa kestävän kehityksen eri tavoitteita pyritään edistämään”, Ketola sanoo.
Cireco saneeraa alueen historiallista rakennuskantaa energiatehokkaammaksi sekä rakentaa vähäpäästöisiä uudisrakennuksia, joissa yhdistyy uusiutuvien energialähteiden käyttö ja tuorein talotekniikka. Samalla saaren palveluille sekä työskentely- ja harrastusmahdollisuuksille luodaan kattavat puitteet.
”Rakennamme saaresta vähäpäästöiseen kiinteistökantaan ankkuroituvan toiminnallisen keskuksen, jossa palvelut, kulttuuri ja harrastusmahdollisuudet kohtaavat. Ideana on tuoda ihmiset aidosti yhteen ja näyttää mitä kestävä asuminen voi kokonaisuutena olla”, Ketola visioi.
