Nyt on aika avata dataa

Data on raaka-aine, jonka avaaminen voi tuottaa uutta yritystoimintaa ja älykkäitä, arkielämää helpottavia palveluja. Suomen kuuden suurimman kaupungin avoimen datan kärkihanke edistää kaupunkien tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä. Kärkihankkeen valmistelijana on toiminut Tampere.

Kaupunki hoitaa monenlaisia tehtäviä, jotta sen asukkaat voivat asua, liikkua, hoitaa jokapäiväisiä toimiaan ja virkistäytyä. Samalla kaupungille kertyy suuri määrä dataa: paikkatietoa, ympäristötietoa, liikennetietoa, tilastoja ja taloustietoja. Avoimen datan kärkihankkeessa ns. kuutoskaupungit avaavat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti, sillä nykymaailmassa data on monipuolisten mahdollisuuksien raaka-aine.

– Esimerkiksi Tampere perustelee datan avaamista sillä, että siten kuka tahansa pääsee ideoimaan sen pohjalta uusia sovelluksia ja palveluja. Näin saadaan aikaan tarvelähtöisiä ja ketteriä ratkaisuja, joita ei pelkästään kaupungin organisaation sisällä välttämättä syntyisi, sanoo avoimen datan kehityspäällikkö Matti Saastamoinen Tredeasta.

Dataraaka-ainetta voivat hyödyntää yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset, yhteisöt ja yksittäiset sovelluskehittäjät. Kuntalaiset hyötyvät, kun saavat käyttöönsä arkielämäänsä helpottavia sovelluksia. Esimerkiksi pysäkille kiirehtivä kaupunkilainen voi tarkistaa kännykästään sen, milloin seuraava bussi on tulossa ja missä se parhaillaan ajaa.

– Joukkoliikenteen datan avaaminen on jo tuottanut kaikille mobiilialustoille paljon hyviä sovelluksia, Saastamoinen toteaa.

Avoimen datan kärkihanke kiihdyttää nyt toimintansa vauhtiin. Tavoitteena on synnyttää kuutoskaupunkeihin perustoiminnot, joiden avulla datan avaamisesta tulee osa kaupunkien normaalia toimintaa. Kohderyhmänä ovat yritykset, sillä hanke mielii avata ennen kaikea sellaista dataa, jota elinkeinoelämä kaipaa ja pystyy hyödyntämään.

– Pyrimme nyt aktiiviseen keskusteluun yritysten kanssa, jotta saamme tietoa yritysten datatoiveista ja ongelmista, joita dataa avaamalla voisi ratkoa. Toisaalta yrityksillä itsellään voi myös olla dataa, jonka avaamisesta olisi hyötyä.

Käytännössä yrityksiä tavoitellaan esimerkiksi kehittäjätapaamisiin, verkottumistilaisuuksiin ja kilpailuihin. Saastamoinen muistuttaa, että koska hanke on vasta alussa, yritysten kannattaa juuri nyt esittää toiveita myös toimintatavoista. Kärkihankkeen rinnalla syntyy myös ei-kaupallisten toimijoiden pilottihankkeita.

– Tavoitteena on löytää uusia yrityksiä ja muita toimijoita, jotka hyödyntävät dataa, saada aikaan uusia tutkimus- ja kehityshankkeita – ja yllätyksiä suorastaan toivomme, Saastamoinen sanoo.

Avoimen datan kärkihankkeen taustalla on 6Aika-kaupunkistrategia, jolla Suomen suurimmat kaupungit pyrkivät yhteisvoimin kohti avoimia ja älykkäitä palveluja. Niiden avulla kaupunki ja kaupunkilaiset pystyvät tekemään asioita nopeammin ja helpommin – siten että uuden palvelun käyttämisestä on muutakin etua kuin pelkkä uutuuden riemu.

– Tyhmä sähköinen palvelu on sellainen, jossa vain kopioidaan vanha palvelu sähköiseen työkaluun, älykkäässä palvelussa valjastetaan mukaan uusia mahdollisuuksia, Saastamoinen kertoo.

Esimerkiksi joukkoliikenteessä tämä näkyy niin, että verkkoon on luotu erilaisia aikataulu- ja reittihakuja sen sijaan, että sinne vain päivitettäisiin paperisen aikataulun pdf-versio. Jos haku osaa vielä ottaa huomioon käyttäjän sijainnin ja liikenteen reaaliaikaisen tilanteen tai vaikkapa säätilan, ollaan jo vahvasti älyn äärellä.

– Hyödyllisimmät sovellukset syntyvät usein siitä, että yhdistetään dataa eri lähteistä, Saastamoinen sanoo.

Saastamoinen toimii Tredeassa avoimesta datasta vastaavana kehityspäällikkönä ja johtaa Kuutoskaupunkien avoin data -hankkeen koordinaatiota. Tämänhetkiset näkymät tuntuvat innostavilta.

– Kaupungeissa saadaan nyt aidosti resursseja datan avaamiseen, ja lisäksi kaupungit vievät asiaa eteenpäin yhdessä. Kun siis yksi kuutoskaupungeista keksii jotain, se jakaa tietonsa muille. Odotankin hankkeelta oikein antoisaa yhteistyötä, Saastamoinen sanoo.

Esimerkkejä avoimen datan sovelluksista:

– Tamperelaisen paikkatilasto, jossa voi vertailla kahta tai useampaa paikkaa Tampereella, kummassa on esimerkiksi enemmän päiväkoteja, kouluja, puistoja tai vaikkapa roskiksia: http://paikkatilasto.herokuapp.com/

– Tampereen kaupungin talousarvio 2014: http://www.susten.fi/revontuli/tampere/

– Bussit reaaliajassa Tampereen kaduilla 3D-näkymässä: http://finland-3d.appspot.com/

– Joukkoliikennesovelluksia:

Nysse, http://nysse.mobi/, Windows Phone
Bussinavi, http://bussinavi.fi/, iOS
Depart, https://play.google.com/store/apps/details?id=com.sekakuoro.depart, Android

– Teollisuuden päästöt kartalla koko EU:n laajuisesti: http://paastot.fi

6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut

Kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

Strategiassa on kolme painopistettä

1. avoimet innovaatioalustat
2. avoin data ja rajapinnat
3. avoin osallisuus

Avoimen datan kärkihanke edistää kuutoskaupunkien tietovarantojen avaamista vuosina 2014–2017. Tampereen kaupunki on toiminut kärkihankkeen valmistelijana ja hakijana, Tredea Oy puolestaan koordinoi kärkihanketta.

6aika.fi

Lue tiedote "Suomen suurimmat kaupungit avaavat dataa yhteistyössä".

Kuvat: Sari Mäkelä/ Tredea Oy