Elinkeinostrategia - Toiminnan kärjet - Business Tampere
Siirry sisältöön Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Toiminnan kärjet

    Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoimintaa ohjaava visio vuoteen 2025 on ”Uudistumiskyvyltään ylivoimainen – kestävästi kasvava”.

    Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on valittu kahdeksan toiminnan kärkeä, jotka antavat riittävän tarkkuuden tunnistaa ja valita strategiaa edistävät toimenpiteet. Toiminnan kärkien toteuttaminen edellyttää useiden elinkeinotoimijoiden yhteistyötä.

    Strategia jalkautuu kaupunkiseudun elinkeino-organisaatioiden toimintaan, kun ne toteuttavat näitä kärkiä, ja ohjaa strategisten tavoitteiden toteuttamista. Organisaatioiden toimintaan vaikuttavat myös niiden omat strategiat, operatiiviset linjaukset ja resurssit. Elinkeino-organisaatiot toteuttavat strategiaa kukin oman vastuualueensa mukaisesti.

    business tampere toiminnankärjet
    Kuva 11. Toiminnan kärjet, niiden nykytila ja kehittämisen painoarvo

    Business Tampereen ulkoinen johtoryhmää määritti kärjet kesäkuussa 2019 strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Samalla arvioitiin niiden nykytilaa kilpailukykynäkökulmasta ja niiden keskinäistä painoarvoa (ks. Kuva 12). Seuraavassa vaiheessa 17 tarkemmalla tasolla kuvattua kärkeä nostettiin vision tasolle yhdistämällä ja karsimalla. Valitut 8 toiminnan kärkeä ovat vision ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävimpiä kehittämisen painopisteitä.

    Toiminnan kärjet ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä ja ne linkittyvät samanaikaisesti moniin tavoitteisiin (ks. Kuva 13). Ylivoimaisen uudistumiskyvyn saavuttamisen kannalta kriittiset toiminnan kärjet liittyvät uudistumiskyvyn ja -halun, innovaatiokyvykkyyksien, tulevaisuuden kannalta relevantin osaamispääoman, yliopiston ja yritysten yhteistyön, maailmanluokan innovaatioekosysteemien, uudistumista tukevien verkostojen ja monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämiseen.

    business tampere toiminnan karjet ja tavoitteet
    Kuva 12. Toiminnan kärjet ja strategiset tavoitteet

    Vastaavasti kestävään kasvuun liittyvät toiminnan kärjet liittyvät yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan kaikilla aloilla, uusiin puhtaan teknologian ja kiertotalouden innovaatioihin ja niiden käyttöönottoa edistävään julkiseen hankintaan, kestävän liiketoiminnan kasvuun, ilmastofiksua arkea ja liiketoimintaa tukevaan maapolitiikkaan sekä saavutettavuuden parantamiseen tavoilla, jotka kannustavat kestävämpiin ratkaisuihin kaupunkiseudun arjessa ja edistävät ilmastofiksun liiketoiminnan ekosysteemien kehittymistä.

    Toiminnan kahdeksan kärkeä:

    Monipuolinen elinkeinorakenne suojaa kaupunkiseudun kilpailukykyä maailmanmarkkinoiden muutoksilta.

    Sen ylläpitämiseksi on tärkeää kehittää uudistumiskykyä kaikilla aloilla, eri kokoluokkien ja eri elinkaaren vaiheiden liiketoiminnassa. Menetetyn kasvun vuosikymmenen jälkeen TKI-panostukset ovat kuitenkin alle tavoitellun 4 % BKT:sta.

    Samalla on otettava erityisesti huomioon teollisuus, josta kaupunkiseutu tunnetaan. Teollisuus on pystynyt uudistumaan ja sen nykyinen uudistumiskyky arvioidaan riittäväksi, mutta uudistumiskykyä on pidettävä yllä ja vahvistettava edelleen yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä ja kasvavin TKI-panostuksin. Uudistuva teollisuus muodostaa vahvan kasvualustan myös muiden alojen liiketoiminnalle.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Toimenpiteet TKI-panostusten nostamiseksi kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyiselle tasolle.
    • TKI-toiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa isojen yritysten, tutkimuslaitosten ja pienten yritysten yhteistyön edistäminen.
    • Toimenpiteiden kohdistaminen yrityksiin joissa TKI panos-hyöty -suhde on korkea.

    Relevanttien osaamisten ja kyvykkyyksien varmistaminen on kriittisen tärkeää uudistumiskyvyn kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta, ja sen tulee tapahtua yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä kaikilla koulutustasoilla.

    Kansainväliset osaajat ovat merkityksellinen osa yritysten tarvitsemaa osaamispoolia: sen laajuuden ja syvyyden tulee olla kattava, jotta se vastaa yritysten välittömiin osaamistarpeisiin, vahvistaa seudun uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksiä sekä toimijoiden kiinnittymistä globaaleihin verkostoihin eri tasoilla. Uusien investointien saamiseksi osaajatarjoaman pitää olla vahva ja selkeästi markkinoitu ja investoijien on voitava mieltää alueen kyky houkutella tarvittavia osaajia.

    Osaajien saatavuus on usein yritykselle yksi merkittävimpiä sijoittumiseen vaikuttavia asioita, joten seudulla on oltava potentiaalia osaajien houkutteluun ja lisäksi kyvykkyyttä saada olemassa oleva osaajaresurssi kohtaamaan yritysten tarpeet. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä tulee edistää sekä toisen asteen koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa ja tutkimuksessa. Oppilaitosten tulisi myös hyödyntää korkeatasoista ulkopuolista koulutustarjontaa ja pyrkiä näin vastaamaan kohdistetummin yritysten osaajatarpeisiin.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Ennakointi systemaattisesti datan perusteella.
    • Toimintamallien kehittäminen, esimerkiksi ”nopean toiminnan joukot” reagoimaan välittömiin osaajatarpeisiin, nivelvaiheiden muutosturvaprosessien systematisointi, jne.
    • Jatkuvan oppimisen edistäminen yksilötasolla.
    • Elinkeinojen monikulttuurinen kehittäminen ja osaajien saaminen jäämään kaupunkiseudulle.

    Tampereen kaupunkiseudun valmistava teollisuus on yksi Suomen ulkomaanviennin tärkeimmistä vetureista.

    Pirkanmaan teknologiateollisuuden osuus on 76 % alueen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista ja 54 % alueen koko tavaraviennistä. Työllisyysvaikutus on suoraan ja välillisesti 70 000 työpaikkaa ja liikevaihto 7,3 miljardia euroa. Yksittäisistä klustereista erityisen merkittävä on liikkuvien työkoneiden valmistus alihankintaketjuineen, se luo vuosittain miljardien eurojen liikevaihdon seudulle.

    Digitalisaatio avaa edelleen suuria mahdollisuuksia – ja toisinaan myös uhkia – yritysten liiketoiminnalle. Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn edesauttaminen digitalisaation kautta on mitä tärkein tehtävä kaupunkiseudun kunnille ja Business Tampereelle. Kilpailukyvyn ylläpitämisessä korostuu ekosysteemien strategisiin kyvykkyyksiin ja uusiin teknologia-avauksiin liittyvän alihankinta- ja kumppanuusverkoston tunnistaminen, hallinta ja kasvattaminen.

    Business Tampere on teollisuusyritysten aktiivinen kumppani tässä tehtävässä, joka edellyttää vahvaa tutkimuksen ja opetuksen tuntemusta ja vuorovaikutusta oppilaitosten kanssa, teknologiaekosysteemien tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtämistä ja niistä viestimistä sekä julkisten kehitysinstrumenttien tuomista lähelle yrityksiä.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Kohtaannon mahdollistaminen
    • Teolliset yhteistyökiihdyttämöt
    • Datan hyödyntäminen eri näkökulmista, teollisuuden oma kokemus uudistumisestaan vs. alueelliset kyvykkyysanalyysit

    Maailmanluokan yritys- ja innovaatioekosysteemien kehittäminen ja verkostojen vahvistaminen ovat kriittisiä menestystekijöitä vetovoimaiselle, investointeja, yrityksiä ja osaamista houkuttelevalle kaupunkiseudulle.

    Yritysekosysteemien kehittäminen on vaikuttava toimintamalli, ja sen toimenpiteitä on jo aloitettu. Tähän liittyvät kohtaamisten mahdollistaminen, jossa digitaalisten ratkaisujen rinnalla on ehdottoman tärkeää mahdollistaa tapaamiset kasvokkain, verkostoituminen ja joskus yllättävätkin kohtaamiset. Yritysten, osaajien ja ekosysteemin eri toimijoiden saattaminen yhteen ja matchmakingin edistäminen tukevat ekosysteemien kehittymistä ja samalla palvelukokemuksen parantamista.

    Ekosysteemien toimivuuden kannalta oleellisia kysymyksiä ovat erityisesti korkean osaamistason työntekijöiden saatavuuden varmistaminen ja uudenlaisen osaamispääoman kanavointi alueelle. Ekosysteemien tulee olla avoimia ja kykeneviä integroimaan uudenlaista osaamista alustoille ja verkostoihin myös kansainvälisten startup-yrittäjien houkuttelemiseksi ja Tampereen korkeakouluyhteisöstä valmistuvien kansainvälisten osaajien kiinnittämiseksi elinkeinoelämään.

    Pienten ja suurempien yritysten yhteistyön edistäminen on osa ekosysteemitoimintaa ja mahdollistaa uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Se tarjoaa myös pienille yrityksille kasvun ja kansainvälistymisen väylän veturiyritysyhteistyön tuella. Seuraavassa on kuvattu muutamia kaupunkiseudun elinvoimaisia liiketoimintaekosysteemeitä.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Ekosysteemien kehittämisessä tulee olla tavoite globaalilla tasolla, verkostojen merkitys korkea.
    • Luodaan yhdessä skaalautuvia ratkaisuja, mutta myös suojataan immateriaalioikeudet. Toimintamalleina nopeat kokeilut, avoimuus verkostoitumisessa, ratkaisujen suojaaminen kansainvälistyttäessä sekä julkisen ja yksityisen yhteistyö ekosysteemeissä (public-private-partnerships).
    • Kansallisen rahoituksen, erityisesti Business Finland -rahoituksen saatavuus ja pitkäjänteisyys. Huomioitava myös apu immateriaalioikeuksien suojaamisessa.
    • Yritysten ja koulujen yhteistyö, erityisesti ammattitason koulutuksessa jotta tulevaisuuden tarpeisiin voidaan vastata.
    • Muodostetaan Creative Business Tampere -kokonaisuus, joka kokoaa osaamisen läpileikkaavasti eri toimialoilla ja huolehtii kulttuuripääkaupunkihaun yhteydessä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittymisestä. Tämä mahdollistaa edelleen kulttuuripääkaupunkihankkeen AR/VR, peliteollisuus ja digitaaliset alustat-kokonaisuuden edistämisestä osana Creative Business Tampere-kokonaisuutta.

    Ennakoiva maapolitiikka, sijoittumisen vetovoima ja sijoittumispalvelut yrityksille sekä seudun saavutettavuus ja logistinen toimivuus ovat painoarvoltaan suuria elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn kokonaisuuksia.

    Ennakoivaa maapolitiikkaa voidaan pitää jopa muiden menestystekijöiden edellytyksenä. Onnistuessaan se luo tukevan perustan seudun kasvulle ja kilpailukyvylle. Yritysten, elinkeinoelämän, maankäytön ja kaavoituksen yhteistyön on oltava kitkatonta ja tavoitteiden keskenään yhdensuuntaisia.

    Seudun vetovoima muodostuu monien tekijöiden summana ja niiden painoarvo yritykselle vaihtelee tapauskohtaisesti. Sijoittumispalveluiden merkitys korostuu viimeistään vaiheessa, jossa alustava kiinnostus sijoittumiseen ja kontakti seudulle ovat jo olemassa ja yritys tarvitsee tarkempaa tietoa itselleen oleellisista asioista. Seudun saavutettavuus, sijainti ja yhteydet ovat kokonaisuutena erittäin kriittinen ja perustavanlaatuinen menestystekijä, ja ennakoivan maapolitiikan tavoin edellytys monen muun asian onnistumiselle.

    Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ylivoimaisesti paras alue saavutettavuudeltaan sekä rautateitse että maanteitse. Hyvä saavutettavuus ja nopeat yhteydet kansainvälisiin kohteisiin ovat elinehto vahvalle elinkeinoelämälle ja sen lisääntyvälle kansainvälistymiselle. Osaamispääoma, mm. yliopistotoiminta ja kansainvälisen koulutusyhteistyön säilyminen ja edelleen kehittyminen alueella voidaan jatkossa taata vain luomalla alueelle toimivat kansainväliset liikenneyhteydet.

    Vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän kasvu mahdollistuu vain toimivien lentokentän ja lentoyhteyksien avulla. Tampere-Pirkkalan keskeinen sijainti luo lentokentälle erinomaisen saavutettavuusvyöhykkeen.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Ennakoivaa maapolitiikkaa tukemaan säännöllinen vuoropuhelu ja konkreettinen yhteistyöfoorumi, jossa voidaan tuoda esille esimerkiksi elinkeinoelämän tarpeita kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen. Tavoitteena joustavuus ja mahdollistavuus.
    • Yhteinen kokonaisnäkemys saavutettavuuden pitkän tähtäimen tavoitteista ja määritellyt painoarvot eri hankkeille, ymmärtäen että hankkeet eivät sulje toisiaan pois, esimerkkinä tunnin junayhteys ja Tampere-Pirkkalan suorien yhteyksien lisääminen.
    • Kehitetään tehokkaat lähiliikenteen matkaketjut toimiviksi, ennen kaikkea työpaikan ja kodin välillä.

    Yhteiskuntavastuullisuuden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen liiketoiminnan kilpailukykytekijöinä on kriittinen toiminnan kärki sekä nykyisessä että kokonaan uudessa liiketoiminnassa. Kestävän kehityksen vaatimukset ja mahdollisuudet läpäisevät kaikki alat.

    Kaikilla aloilla on tarve siirtyä yhä puhtaampiin ja kestävämpiin ratkaisuihin, vastuullisempaan hankintaan ja läpinäkyviin toimitusketjuihin sekä tuotteiden koko elinkaaren huomioivaan, ympäristövaikutukset minimoivaan suunnitteluun ja tuotantoon.

    Kestävän kehityksen tarpeiden ottaminen huomioon on enenevästi itsestäänselvyys nykyisessä liiketoiminnassa, mutta samalla se tarjoaa aivan uusia liiketoiminnan ja erilaistumisen mahdollisuuksia markkinoilla. Uusien, kestävämpien ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton edistämisessä merkittävä rooli on TKI-rahoituksen ohella julkisella hankinnalla, jolla voidaan tukea kansallisten referenssikohteiden saamista uusille ilmastofiksuille innovaatioille. Kehittyvät ECO3:n ja Tarasten kiertotalousalueet ja rakentuva Sulkavuoren keskuspuhdistamo sekä kaupunkien ja kuntien omat ilmastotavoitteet korostavat osaltaan kestävän kasvun merkitystä kaupunkiseudulla.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Maakunnallisen kompensaatiomallin kehittäminen ja sen mahdollisuudet kaupunkiseudun kilpailukykytekijänä, hiilinielut yhtenä ratkaisuna.
    • Innovatiivisten hankintojen ja kokeilujen edistäminen ja regulaatioon vaikuttaminen.
    • Ekosysteemikehittäminen kaupunkiseudulla ja sen yritysalueilla läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa (esim. Eco3, Taraste, hiedanranta, LEMENE, jne.)
    • Kestävän kehityksen huomioiminen näkökulmana kaikissa toiminnan kärjissä.
    • Uudet toimintaympäristöt joissa yhdistyy innovaatiot, kestävä kehitys ja elinkaariajattelu.

    Yritysten tarpeiden mukaiset palvelut elinkaaren eri vaiheissa, organisaatiorajat ylittävien palvelupolkujen kehittäminen ja yritysten palvelukokemuksen parantaminen ovat kriittinen kehittämisen kärki niin uudistumiskyvyn kuin kestävän kasvunkin edistämiselle.

    Yrityskokemuksen parantaminen on monitahoinen ilmiö, jonka tulee läpäistä horisontaalisesti kaikki toiminnan osa-alueet. Yrityskokemuksen parantaminen edellyttää, että asiakas kohdataan yrityksenä ja ihmisenä, asiakasta kuunnellaan ja asiakkaalle tuotetaan palvelu, joka lisää arvoa asiakkaan liiketoiminnan kehitykseen.

    Yrityskokemuksen parantaminen arjen palvelutilanteissa edellyttää, että yritys kokee tulleensa kuulluksi, mikä käytännössä näkyy esimerkiksi siinä, että yritys saa yhteydenottoonsa aina vastauksen. Tämä menestystekijä liittyy laajasti seudun yritysmyönteisyyteen ja yritysvaikutusten arviointiin, mutta myös yksittäisen yrityspalvelun tuottamiseen ja yleiseen asenneilmapiiriin yrittäjyyttä kohtaan.

    Kuulluksi tulemisen mahdollistaminen on keskeinen osa palvelujen kehittämistä ja jatkuvaa parantamista ja edellyttää myös toimivia asiointi- ja palautekanavia. Tärkeää on tunnistaa ne tekijät ja kohtaamisen paikat, joissa yrityskokemus syntyy ja joissa voidaan vaikuttaa oikeanlaisilla toimenpiteillä myönteisen kokemuksen aikaansaamiseen.

    Yritysten perustamisen ja kasvun tukeminen edellyttää kykyä rakentaa ja tuottaa yrityksen palvelutarpeen mukaan räätälöity palvelupolku, joka palvelee yrityksen erilaisissa elinkaaren vaiheissa ja tilanteissa. Yrityskehitykseen liittyvät palvelut ovat laaja kokonaisuus seudullisia, maakunnallisia ja kansallisia palveluja; yhä enemmän myös suoraan kansainvälisiä palveluita. Tiivis yhteistyö, tiedonvaihto ja jopa eri yrityspalveluiden tuottajien yhteinen asiakashallinta parantavat yritysasiakkaan kokemusta ja varmistavat, että yritys saa palveluntarpeensa mukaisen palvelun oikea-aikaisesti.

    Kun digitaalisia ratkaisuja ja erityisesti tekoälyn mahdollisuuksia hyödynnetään yhä monipuolisemmin, voidaan räätälöidä entistä paremmin tarpeisiin osuvia kokonaisratkaisuja ja palvelupolkuja. Julkisen toimijan tehtävänä on toimia aktiivisesti palvelun tuottajana tilanteissa, joissa voidaan nähdä markkinapuutosta ja yritysten kannattava ja kasvua tavoitteleva liiketoiminnan kehitys vaatii uudenlaista palvelutuotantoa, joka reagoi nopeasti maailman muutoksiin. Yrityspalveluiden tulee kattaa yrityksen elinkaaren erilaisia tilanteita ja erityinen painoarvo tulee asettaa toisaalta uuden yritystoiminnan ja startup-toiminnan synnyttämiselle, toisaalta yritysten kasvun mahdollistamiselle.

    Digitaalisuus ja tekoälyn hyödyntäminen liittyvät myös elinvoimadataan ja data-analytiikan käyttämiseen tiedolla johtamisessa ja ennakoinnissa. Ajantasainen tietopohja, siihen perustuva analytiikka ja tiedon hyödyntämiseen tähtäävät tiedolla johtamisen käytännöt ovat keinoja varmistaa, että toiminta perustuu mahdollisimman kattavaan ymmärrykseen ajankohtaisista muutosilmiöistä.

    Verkostoissa ja ekosysteemeissä toimiminen sekä edellyttää että synnyttää jaettua tietopohjaa. Data ja tieto ovat myös raaka-aineita mm. uusien palvelujen kehittämiselle, potentiaalisten asiakkaiden löytämiselle ja toiminnan tehostamiselle.

    Elinkeinokehittämisen kenttä ilmiöineen on muuttunut entistä kompleksisemmaksi muun yhteiskunnan mukana. Elinvoimaisuus, kilpailukyky, uudistumis- ja innovaatiokyvykkyys sekä ekosysteemien uudenlaiset lainalaisuudet edellyttävät moniulotteista ymmärrystä siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Tiedon arvo on tunnistettu korkeaksi, vaikka sen rahallisen arvon määritteleminen onkin hankalaa ja tuottavuutta lisäävät vaikutukset usein välillisiä.

    Toimijoiden jano luotettavaan tietoon korostuu samalla, kun tiedon etsimisen resurssit ovat niukat ja ajan käyttäminen tiedonhakuun kilpailee muiden työtehtävien kanssa. Yksittäin tehtyjen aineistotilausten ja tietohakujen sijaan on tehokkaampaa tuottaa keskeisimpiä tietosisältöjä keskitetysti ja jakaa tietoa modernien työkalujen ja avoimen datan periaatteiden mukaisesti yhteistä kehittämistyötä edistämään.

    Digitaalisuus ja rajapinnat ovat kenties puheen tasolla jo vakiintunut osa kielenkäyttöämme, mutta käytännössä ne vaativat edelleen aktiivista edistämistä. Aineistoja avataan, mutta huomattava osa datasta on edelleen maksullista, piilotettua tai liian heikkolaatuista sellaisenaan hyödynnettäväksi. Analytiikan työvälineet kehittyvät huimin loikkauksin. Edelläkävijän rooliin kuuluu myös maltillisen riskin hyväksyminen parhaiten toimivien ratkaisujen löytämiseksi.

    Jotta yrityksille voidaan tuottaa yhä paremmin kohdentuva ja personoitu palvelukokemus, tarvitaan jatkuvaa palveluiden kehittämistä, nopeaa reagointia ja ajantasaista tietoa. Tämän toteuttamiseen tarvitaan monipuolisia – sekä ketteriä että pitkän tähtäimen – toimia.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Monipuolisen elinkeinorakenteen tukemiseksi yrityspalveluita myös ”aluskasvillisuudelle” ja ”väliinputoajille”. Löytyykö palveluita myös yrityksille start-upien ja vakiintuneiden kasvuyritysten välissä?
    • Asiakkaiden ymmärtäminen kokonaisuutena – vrt. sote-kentän moniongelmaiset asiakkaat, ei yrityspalveluissakaan osa-ongelmien ratkomista, vaan juurisyiden tuntemista kokonaisuutta ymmärtämällä.
    • Löyhän ”luukulta toiselle” ohjaamisen sijasta aidosti saumattomampia palveluketjuja.
    • Älykkäiden palvelupolkujen kehittäminen.

    Viestintä on tärkeä toiminnan kärki uudistumiskyvyltään ylivoimaisen ja kestävästi kasvavan kaupunkiseudun saavuttamiseksi.

    Vision saavuttaminen edellyttää menestystarinoiden kokoamista ja yhdenmukaisen, vetovoimaisen tarinan kertomista Tampereen seudusta, joka on kestävästi kasvava, uudistuva ja turvallinen.

    Tarinallistaminen on tärkeä työkalu eri tasoilla, kaupunkiseudun tasolta aina yksittäisiin yrityksiin ja koulutusta tarjoaviin organisaatioihin. Sillä viestitään seudun uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksistä.

    Yhdenmukainen kerronta nostaa esille koko kaupunkiseutua vetovoimaisten tarinoiden kautta. Tämä profiloi kaikkia kaupunkiseudun kuntia tiivisti osaksi Tampereen kaupunkiseutua ja auttaa kuntia hyötymään Tampereen ja kaupunkiseudun vetovoimasta.

    Esille nostettuja ajatuksia toimenpiteiden kohdentamisesta:

    • Tarinan kertomisen tavoitteiden kirkastaminen ja näistä johtaen teot, tarinallistaminen ja viestintä esimerkiksi yhteisten kampanjoiden kautta.
    • Visuaalisuus on merkittävä osa tarinan kerrontaa.
    Takaisin ylös