Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    BearIT digitalisoi kokemuksella ja ketteryydellä


    Julkiset yrityspalvelut monipuolisesti tukena kasvun tiellä

    BearIT:n Teemu Karku pitää tärkeänä tavoitteena luoda uusia työpaikkoja ja kasvaa. Kuva: Tinnu Salonen

    Teemu Karhun luotsaama BearIT on digitaalinen ohjelmistotalo, joka on hurjassa kasvuvauhdissa. Yritys toteuttaa asiakkaidensa digitalisaatioon liittyviä projekteja toimialariippumattomasti. Iso osa asiakkaista on julkishallinnosta, finanssipuolelta ja perinteisestä teollisuudesta. Töitä on paljon tarjolla ja vahvuutena pienellä startup-yrityksellä on joustavuus, henkilöstön osaaminen ja kokemus projektityöstä. Yrityksellä on myös omaa ohjelmistotuotekehitystä, mutta tällä hetkellä yrityksessä keskitytään nimenomaan asiakasprojekteihin. Teemu Karhu pitää tärkeänä tavoitteena luoda uusia työpaikkoja ja kasvaa, samalla kuitenkin joustavuutta vaalien. Yritys itse toteuttaa omassa toiminnassaan vahvasti digitaalisia toimintatapoja. Esimerkiksi työsopimukset solmitaan sähköisesti.

    Kasvuvauhti asettaa myös haasteita yritykselle. Teemu Karhu kertoo, että vuosi sitten alkoi olla selkeitä kasvun merkkejä ilmassa nyt kohta kolme vuotta toimineessa yrityksessä. Teemulle oli tuttua aikaisemmista työpaikoista isoissa yrityksissä kasvun tilanteet, mutta omassa yrityksessä tukipalveluja kasvulle ei ollut. Yrittäjä oli tilanteessa yksin ja hän kaipasi ulkopuolista näkemystä suunnitelmalliseen kasvuun.

    Pirkanmaan ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalvelujen kautta löytyi sopiva asiantuntija ja yrityksessä toteutettiin Analyysi-palvelu, jonka aikana kartoitettiin liiketoiminnan nykytila ja tehtiin kehittämissuunnitelma. Samalla Teemu sai vahvistusta omille ajatuksilleen yrityksen eteenpäin viemiseksi. Varsinaista kehittämistyötä tehtiin Kasvu-konsultoinnin avulla. Teemu Karhu kehuu asiantuntijapalvelujen olleen hyödyllisiä ja erityisesti tuoneen itselle vahvempaa näkemystä siitä, miten asioita saadaan systemaattisesti eteenpäin. Aikataulullisesti kasvulle on ollut kovat tavoitteet, mutta aikatauluissa on pysytty. Yrityksessä on hyödynnetty myös Team Finland -verkoston palveluja kansainvälistymissuunnitelmien toteuttamiseksi, kuten Tekesin rahoitusta. Kehittäminen ei siis konsultointipäiviin päättynyt, tällä hetkellä tuotteistaminen, markkinointiviestintä ja työntekijöiden rekrytointi ovat ajankohtaisia.

    Yritykseen on palkattu keskimäärin henkilö kuukaudessa ja töitä olisi tarjolla useammallekin osaajalle. Teemu Karhu painottaa rekrytoinneissa kokemusta, uravuosia saisi olla takana reilut 15 vuotta ja projektityö tuttua. Hankaluutena omassa yrityksessä Karhu kokee olevan sen, että on uusi markkinoilla ja työnhakijat eivät ole vielä yritystä löytäneet. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti asiakasprojekteissa. Teemu kehottaakin työnhakijoita olemaan suoraan yhteydessä häneen, jos kiinnostava, vaihteleva ja vastuullinen työ kasvavassa ja työntekijöistään huolehtivassa yrityksessä kiinnostaa.

    BearIT:ssä halutaan olla mukana tukemassa myös muita yrityksiä rekrytointiasioissa

    Ongelmana toimialalla näyttää olevan, että työttömiä osaajia on paljon ja samaan aikaan avoimia työpaikkojakin löytyy. Karhun mukaan Suomessa on paljon ict-osaamista, mutta sitä ei osata välttämättä hyödyntää. Pirkanmaan TE-toimiston kanssa yhteistyössä toteutetaan LearnIT-valmennusmuotoinen koulutusohjelma kokeneille ohjelmistoalan ammattilaisille. Koulutus on suunnattu työttömänä tai työttömyysuhan alaisena oleville ict- ja ohjelmistoalan kokeneille konkareille, jotka haluavat päivittää osaamisensa nykyaikaisten ohjelmistoprojektien vaatimalle tasolle ja työllistyä alalla uusiin tehtäviin Pirkanmaalle. Teemu Karhu näkee, että Suomessa ohjelmistoalan työntekijät ovat usein erikoistuneet yhteen asiaan, yleinen osaaminen on vähentynyt. Valmennusohjelman kautta työntekijät ja työnantajat kohtaavat. Yritysten tarpeet kartoitetaan ja osallistujien osaaminen suunnataan tarpeeseen.

    bearit.fi

    Artikkeli julkaistiin Aamulehden Pirkanmaan parhaaksi -liitteessä 8.12.2015.

    Takaisin ylös