Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Muutos vaatii aina enterin


    Kuva: Opa Latvala​
    Kuva: Opa Latvala​

    Kuinka usein yrittäjäkursseilla keskitytään liiketoimintasuunnitelmiin, laskelmiin, markkinointiin ja kaikkeen muuhun tiedolliseen pääomaan, jota yrittäjällä tulisi olla? Vastaus on tietysti – lähes aina ja eikö niin tulisi ollakin?

    Niin minäkin ajattelin, mutta kuunneltuani Outi Häggin (KT, Aalto yliopiston pienyrityskeskus) luentoa yrittäjäksi ryhtyvän valmennusprosessista ajattelen asiasta jo eri tavalla. Yrittäjäksi ryhtyminen on mitä suuremmassa määrin prosessi, jossa henkilön tulisi rakentaa itselleen yrittäjän identiteetti, prosessi, jossa minuuden ja yrittäjyyden pitäisi lyödä kättä toistensa kanssa. Liiketoimintaosaaminen on pitkälti subjektiivinen ominaisuus, jota ei kirjoista opita.

    Kuka minä olen, mitä minä osaan, mistä saan voimavaroja, keitä tunnen? Nämä kysymykset johdattelevat kohti yrittäjäidentiteettiä ja jokaisen omaa persoonallista tapaa toimia yrittäjänä. Jokaisella meillä on oma temperamenttimme, joka löytyy geeneistämme. Tärkeintä on hyväksyä se, että olemme erilaisia ja jokaisen yrittäjäksi aikovan on löydettävä omaan temperamenttiinsa sopiva tapa yrittää.

    Kun yrittäjä tekee töitä itsensä kanssa, tunnistaa oman temperamenttinsa ja emootionsa, on mahdollista löytää tasapaino oman itsensä ja yrittäjäidentiteetin välillä. Tasapainosta kasvaa motivaatio oppia uutta, halu tietää lisää ja kykyä omaksua kaikkea uutta. Outi Häggin mukaan, jos yrittäjäksi aikova ei ole käynyt itsensä kanssa identiteettineuvottelua ja siihen liittyviä erottautumis- ja siirtymävaiheita, on yrittäjätietojen ja taitojen opiskelu turhaa. Motivaatio usein puuttuu ja palavaa halua oppia ei ole. Prosessi siis tulee käynnistää tietoisesti, vaikka sitten painamalla enteriä omassa mielessään.  

    Identiteettineuvottelu

    Häggin mukaan jokainen yrittäjäkurssi tulisi siis aloittaa sen työstämisellä, mikä on jokaisen persoonallinen tyyli ja tapa toimia yrittäjänä. Identiteettineuvottelun jälkeen erottaudutaan entisestä elämästä ja siirrytään ns. rajavyöhykkeelle, jossa ei vielä olla maalissa, mutta joka on ehdottoman tärkeä osa prosessia. Tähän siirtymävaiheeseen voidaan liittää erilaisia siirtymäriittejä ja juhlamenoja – kuka soittaa ensimmäisen kylmän puhelun asiakkaalle jne. Tämän jälkeen alkaa liittymävaihe kohti uutta ja tähän liittyy vahvasti mm. kielen hallinta ja ymmärrys. Vasta tässä vaiheessa yrittäjyyteen liittyvät termit alkavat kiinnostaa ja niitä alkaa ymmärtää. Lopputulos valmennuksessa on vaihe, jossa ihminen ottaa itsestään aktiivisen vastuun ja johtaa omaa elämäänsä, vaikka sitten yrittäjänä. Häggin kuvaamassa prosessissa perinteisen yrittäjäkurssin tiedollinen sisältö limittyy edellä kuvattuihin vaiheisiin, mutta mukana ovat siis kaikki kolme osa-aluetta; tieto, temperamentti ja motivaatio.

    Kohti yrittäjän valmennusta

    Minuun Häggin ajattelumalli upposi täysin. Olen monta kertaa miettinyt, miksi tuntuu siltä, että moni alkava yrittäjä on yrityksen perustamisen jälkeen enemmän tai vähemmän tuuliajolla. Tukea yritetään hakea eri kanavia pitkin, mutta jokin juttu ei kokonaiskuvassa täsmää. Yrittäjältä voi puuttua edelleen ymmärrys monista yrittäjältä vaadittavista taidoista ja ulkopuolisen silmään yrittäjä on edelleen tilassa, jossa identiteettineuvottelu on kokonaan käymättä. Monen yritystoiminta loppuu, kun starttirahat on käytetty.

    Häggin ajatuksissa täytyy olla totuuden siemen. Omaan temperamenttiin sopiva tapa yrittää tulee jokaisen löytää. Meillä ei ole yrittäjän prototyyppiä, sillä jokaisen meistä temperamentti ja emootiot ovat erilaisia. Tätä ajatusta vasten myös erilaisten yrittämisen tapojen mahdollistaminen olisi keskeistä yrittäjyyden edistämisessä. Meidän tulee myös kehittää yrittäjävalmennuksia kohti edellä kuvattua kokonaisvaltaisen identiteettiprosessin suuntaa, jossa tiedollinen sisältö limitetään mukaan oman yrittäjäidentiteetin rakennukseen.

    Yritystoiminta intohimona

    Lopuksi vielä muutama sana intohimosta. Intohimoinen työ rakentuu kolmesta elementistä; vapaudesta valita ja tehdä, vastuusta tehdä toisille hyvää ja virtauksesta (flow), joka syntyy kun kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuvat. Katsopa youtubesta Guy Kawasakin video; The art of the start

    Kirjoittaja toimii Tredeassa ymmärrettävien yrityspalveluiden unilukkarina

    Ps. Yrityspalveluiden infotilaisuudet yrittäjille kiertävät Tampereen kaupunkiseudun kunnissa maalis-toukokuussa. Ilmoittaudu mukaan täällä >>

    Takaisin ylös