Strategisten tavoitteiden perustaksi määritettiin neljä osa-aluetta, jotka kattavat elinkeinostrategian eri ulottuvuudet.
Osa-alueet ovat:
- toimintaympäristö & palvelut,
- kohderyhmät & verkostot,
- osaaminen & kyvykkyydet ja
- kasvu & investoinnit.
Yhdessä osa-alueet auttavat määrittämään tasapainoisen strategian.
Ryhmäkeskusteluiden, verkkokyselyn ja muun aineiston pohjalta määritettiin 4–6 tavoiteaihiota kuhunkin osa-alueeseen. Aihioista äänestettiin ja keskusteltiin 28.5.2019 järjestetyssä visiotyöpajassa (ks. Kuva 10), tuloksena strategiset tavoitteet, joita vielä validoitiin ja iteroitiin, vahvistettiin ja kirkastettiin prosessin seuraavissa toimenpiteissä.
Paras yrityskokemus
Toimintaympäristön ja palveluiden strategisena tavoitteena on paras yrityskokemus.
Tampereen kaupunkiseutu on hyvä paikka elää ja yrittää. Luonnonläheinen, kulttuuritarjonnaltaan rikas pieni, suuri kaupunki tekee arjesta sujuvaa. ”Matalan rotvallin” verkostoihin ja ekosysteemeihin on mutkatonta tulla. Seudulla arvostetaan suurten veturien rinnalla pienempiä arjen puurtajia, jotka pitävät talouden pyörät pyörimässä. Yhteisöllinen yrittämisen kulttuuri tekee Tampereesta hyvän paikan yrittää, ja myös epäonnistua. Elinkeinotoimijoiden seudullinen yhteistyö läpäisee siilot ja kuntarajat. Elinkeinotoimijoiden yhteisenä tavoitteena on Suomen paras yrityskokemus – yhdessä yritämme enemmän.
— Paljon yritystoimintaa tukevia toimijoita ja palveluita, kun tehdään yhdessä, niin ollaan vahvempia. Seudullinen yhteistyö on kansallisessa vertailussa selkeä vahvuus, myös elinkeinotoiminnassa, ja tätä vahvuutta kannattaa hyödyntää entistäkin enemmän.
Paras yrityskokemus luodaan hyvin hoidettujen perusasioiden ja palveluasenteen perustalle. Tämä edellyttää yrityspalveluissa ja elinkeinoyhteistyössä auttamisen asennetta, organisaatio- ja kuntarajat ylittäviä palveluja, jotka on muotoiltu yritysten tarpeita ja kokemusta ajatellen, key account -ajattelua sekä nopeaa reagointia yritysten tarpeisiin. Seudun elinkeinotoimijat luovat parasta yrityskokemusta keskittymällä yritysten kanssa tekemiseen, jalkautumalla yrityksiin ja edistämällä yritysten törmäyttämistä ja yritysyhteistyötä sekä tukemalla yritysekosysteemien kehittymistä. Käytännön tasolla tämä näkyy mm. kaavoituksen ja elinkeinoelämän yhteistyön parantamisena, luvituksen sujuvoittamisena, yhden luukun periaatteeseen pyrkivänä yrityspalveluiden koordinointina ja palvelumuotoiluna, asiakkuuksien parantuneena johtamisena ja kaupunkiseudun elinkeinotoimintojen yritysmyönteisenä asenteena. Paras yrityskokemus voi näkyä myös seudulle omaleimaisena innovaatioprosessina, jossa esimerkiksi hyödynnetään eri osaajia yhdistävää ”ryhmäkonsultointia” uusien ideoiden pölyttämisessä.
Vetovoimaisin teollinen kasvualusta
Kohderyhmien ja verkostojen strategisena tavoitteena on vetovoimaisimman teollisen kasvualustan rakentaminen ja ylläpitäminen.
— Teollisuuden perimä on vahva, ei pidä sitä hävetä, Tampereen seudun vientitulot ovat niiden alojen varassa. Tampere tunnetaan Euroopan ja maailman laajuisesti johtavana teollisuuskaupunkina. Perusta liikkuvien koneiden rakentamisessa, niiden päälle on rakennettu tekoälyä ja muuta. Pystytäänkö luomaan uutta osaamista teollisen osaamisen päälle?
Vahva teollisuus luo Tampereen kaupunkiseudulla jatkuvuutta ja perustan innovaatioille, startup-liiketoiminnalle sekä teknologisten kärkien ja kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen kehittämiselle. Tulevaisuuden teollisuuden eturintamassa pysyminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Yhteistyöllä oppilaitosten kanssa varmistetaan tulevaisuuden osaajien saatavuus ja lisätään teollisuuden vetovoimaa tulevaisuuden osaajien työpaikkana. Täydennyskoulutuksilla päivitetään yrityksiin relevanttia osaamista. TKI-panostukset ovat investointeja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Törmäyttämisellä ja eri alojen osaamisia yhdistämällä hyödynnetään luovuuden, designin ja radikaalimpien innovaatioiden mahdollisuuksia. Vetovoimainen teollinen kasvualusta luo pohjan kärkiosaamisten kehittämiselle.
Edelläkävijyyttä ja globaalia näkyvyyttä strategia tavoittelee valituissa, eri aloja läpileikkaavissa, tulevaisuuden kannalta keskeisissä kärkiteemoissa, joita voivat olla esimerkiksi signaalinkäsittely, mobiilihydrauliikka tai konenäkö. Vetovoimaisen kasvualustan rakentaminen on osaltaan osaamisen kärkien tunnistamista ja katalysoimista globaalisti merkittäviksi osaamiskeskittymiksi.
Uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksien vahvistaminen
Osaamisen ja kyvykkyyksien strategisena tavoitteena on uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksien vahvistaminen.
Uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksien vahvistaminen on sitä, että seudun toimijat kehittävät samanaikaisesti TKI-panostuksia, osaamista ja kyvykkyyksiä sekä niiden koordinoinnin ja johtamisen tapoja ja toimintamalleja. Vahvistaminen tapahtuu esimerkiksi lisäämällä yritysten innovaatio- ja uudistumishalukkuutta, tiivistämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, ”ristiinpölyttämällä” osaajia ja osaamista, kehittämällä uusia koordinointimalleja, parantamalla pitovoimaa ja turvaamalla siten yritysten ja osaajien pysyminen kaupunkiseudulla sekä varmistamalla kilpailukykyinen osuus TKI- ja riskirahoituksesta. TKI-rahoituksen hakemista tuetaan mm. selkeyttämällä yritysrahoituksen palvelupolkuja, tarjoamalla sparrausta ja helpottamalla asiantuntijapalveluiden ja kumppanien löytämistä.
Kilpailukykyä rakennetaan ja ylläpidetään kehittämällä kyvykkyyksiä kaikilla tasoilla. Kyvykkyyksien ytimessä ovat voimavarat eli resurssit ja osaaminen. Voimavarojen tehokas hyödyntäminen edellyttää tuloksellisia toimintamalleja ja kykyä koordinoida ja johtaa osaamisen ja resurssien nippuja. Ydinkyvykkyydet ovat kilpailukyvyn kannalta tärkeimpien kyvykkyyksien yhdistelmiä. Dynaaminen kyvykkyys on kykyä uudistaa osaamista ja resursseja muuttuvassa toimintaympäristössä; se on sekä uusien kyvykkyyksien rakentamista että toimintamallien kehittämistä niiden hyödyntämiseen.
Kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja kestävästi kasvava kaupunkiseutu
Kasvun ja investointien strategisena tavoitteena on kestävästi kasvava kaupunkiseutu ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä.
Kaupunkiseudun kilpailukyky varmistetaan investoinneilla tulevaisuuden kasvuun. Visio ja strategiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa seuraavilla rahoitukseen liittyvillä keinoilla: rahoittajien yhteiset linjaukset kansainvälisesti kilpailukyisten osaamiskärkien vahvistamiseksi esimerkiksi seuraavalle rakennerahastokaudelle, kansallisesti kilpailukykyinen osuus TKI-rahoituksesta, kasvuyritysten riskirahoituksen määrän kasvattaminen ja kaupunkiseudun strategiaa tukevan EU-hankesalkun kasvattaminen. Kilpailukykyisen kaupunkiseudun on niin ikään pystyttävä houkuttelemaan yksityisiä investointeja sekä kotimaasta että globaalisti. Innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyksien vahvistaminen edellyttää TKI-panostusten nostamista yrityksissä. Myös kaupunkiseudun omat investoinnit varmistavat kasvun jatkuvuutta ja luovat vasta-aaltoa suhdanteille. Tulevan viiden vuoden aikana on tärkeää hyödyntää infra-investointien momentum täysimääräisesti.
Kestävä kasvu edellyttää investointeja puhtaaseen teknologiaan ja kiertotalouteen sekä kestävää yhdyskuntasuunnittelua. Julkisessa hankinnan kautta pyritään helpottamaan kaupunkiseudulla syntyneiden kestävien ratkaisujen markkinoille pääsyä tarjoamalla mahdollisuus pilotteihin ja referenssikohteisiin. Kaupunki toimii alustana ja kiihdyttämönä kestävien ratkaisujen ja kestävän liiketoiminnan kehittymiselle. Kiertotalouspuistojen kehittymistä tuetaan, uuden liiketoiminnan versomista kiihdytetään ja luodaan perustaa ilmastofiksun arjen ekosysteemien rakentumiselle. Joukkoliikennettä tukevat palveluketjut ja esimerkiksi asemaseutujen ja keskustojen kehittäminen vahvistavat kestävän talouden kasvua. Kestävä yhdyskuntasuunnittelu sisältää myös kaavoituksen ja elinkeinoelämän dialogin vahvistamisen, ennakoivan maapolitiikan ja joustavammat lupaprosessit.