AI Finland 2020: Tekoälyn tulevaisuus voi olla Suomen Piilaaksossa

Suomi on jatkossakin yksi tekoälyn kärkimaista, jos kehitämme erikoisosaamistamme ja keskitymme aloihin, joilla olemme hyviä. Menestykseen tarvitaan myös laajaa yhteistyötä, totesivat kaikkien aikojen ensimmäisen AI Finland -tapahtuman puhujat.

Business Finlandin, Business Tampereen sekä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä AI Finland 2020 -virtuaalikonferenssi kokosi yritysten ja tutkimuskentän edustajat yhteen 30.9. Tapahtuma oli menestys, sillä päivän aikana puheenvuoroja kuunteli 800 osallistujaa yli 50 maasta. Ensi vuonna vetovuoron ottaa Espoo.

Esimerkkien avulla tekoälyn hyödyntäminen helpottuu

Suomen Tekoälykiihdyttämön (FAIA) vetäjä Alexander Törnroth esitteli tuoretta State of AI in Finland -raporttia, jonka mukaan monissa yrityksissä ei tiedetä, mitä tekoälyn avulla voi tehdä. AI Finland 2020:n kaltaiset tapahtumat ovatkin erityisen tärkeitä konkreettisten esimerkkien ja verkostoitumisen kannalta.

Instan CDO Juha Latvala neuvoi AI Finland 2020:n osallistujia siinä, miten datan hyödyntämisessä pääsee alkuun. Hän muistutti, että kehityskaari on maraton, ei pikajuoksu. Matkalla on edettävä systemaattisesti: villien visioiden sijaan kannattaa keskittyä konkreettisiin askeleisiin.

Tekoäly-yhtiö Silo.AI:n hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä esitteli keynote-puheenvuorossaan lukuisia esimerkkejä siitä, miksi tekoälyä kannattaa hyödyntää ja miten se parantaa ihmisten arkea. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi etsiä potilaalle oikea lääke yksilöllisesti, ennustaa energiankulutuksen huippuja, pienentää hiilidioksidipäästöjä sekä tehostaa vedenpuhdistuksen prosesseja.

– Parissa vuodessa on tapahtunut aikamoinen harppaus, jossa suomalaiset suuryritykset ovat lähteneet vahvasti soveltamaan teknologiaa ja tekoälyä. Myös pk-sektorissa on paljon mahdollisuuksia, mutta olen hieman huolissani, etenevätkö pk-yritykset riittävän nopeasti, kommentoi Ojanperä.

Hän myös kannusti yrityksiä alusta-ajatteluun liiketoimintamielessä. Alusta auttaa erilaisia toimijoita vuorovaikuttamaan keskenään, ja samalla yritykselle itselleen kertyy paljon hyödyllistä dataa.

– Kuluttajapuolella kysyntä ja tarjonta on osattu kytkeä yhteen uusilla, järkevillä tavoilla monilla aloilla – hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Amazon ja Airbnb. B2B-maailmassa vauhti on vasta kiihtymässä. Yritysten olisi hyvä yhdistää huomattavasti aktiivisemmin alustatalouden toimintamalleja ja tekoälyä.

Tekoälyn vaikutukset kasvavat opiskelijoiden ansiosta

AI Finland 2020:n paneelikeskustelu keskittyi yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön, jossa Tampereen seutu on vahva. Osaamisen on siirryttävä nopeasti tiedemaailmasta yrityksiin.

– Euroopassa tehtävä tekoälytutkimus on laadukasta, mutta moni osaaja lähtee töihin yhdysvaltalaisiin yrityksiin. Yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuskentän vuorovaikutuksen lisääminen voisi olla ässä, jonka vedämme hihasta tässä pelissä. Voisimme olla uudenlainen Piilaakso. Ajatus on rohkea, mutta meidän on tähdättävä korkealle, pohti professori Petri Myllymäki Helsingin yliopistosta.

– Paras tapa siirtää tietoa tutkimuskentältä yrityksiin, ja toisin päin, on ihmisten kautta. Jopa professoreitakin tärkeämpiä ovat tuhannet opiskelijat, jotka valmistuttuaan vievät yrityksiin uusinta tietoa alalta, kommentoi Tampereen yliopiston apulaisprofessori Heikki Huttunen.