Siirry sisältöön

(Päivi Myllykankaan ja Kaija Pöystin kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 4.7.2014)

Kuva: Susanna Myllylä​
Kuva: Susanna Myllylä​

Aamulehdessä 29.6.2014 ollut laaja artikkeli (V@ll@nkumous) avasi digitalisaation merkitystä ympärillämme. Toiminta muuttuu biteiksi niin teollisuudessa kuin yksityisissä ja julkisissa palveluissakin. Liiketoiminnan logiikka muuttuu ja entistä tärkeämmäksi nousevat toimivat alueelliset liiketoimintaympäristöt ja -verkostot.

Teollisuuttakin eniten mullistava asia on teollinen internet ja kokonaan uudet valmistustekniikat, kuten 3D-tulostus. Teollisen internetin merkityksestä esitetään jättimäisiä lukuja: sen talousvaikutuksen arvioidaan koko maailmassa olevan 15,3 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 mennessä, ja pelkästään Euroopassa 2.800 miljardia dollaria. Tuonkokoisesta talouskasvusta kannattaa olla kiinnostunut. Mutta mistä teollisessa internetissä oikein on kyse?

Tiivistetysti: ihmisten internetissä on yli miljardi ihmistä, ja se on muuttanut maailmaa valtavasti. Teollisessa, laitteiden internetissä on kohta 50 miljardia laitetta, joista voidaan kerätä tietoa, joita voidaan ohjata verkon yli ja jotka voivat kommunikoida keskenään. Sen muutosvaikutukset maailmaan tulevat olemaan vastaavasti suuremmat. Älykkäät koneet ja laitteet tuottavat meille tietoa ja ohjautuvat automaattisesti. Ne kasvattavat taloutta kahdella tavalla: toisaalta ne vähentävät materiaalien, energian ja ajan hukkaa ja toisaalta antavat mahdollisuuden tuottaa aivan uudenlaisia tuotteita ja palveluita.

Teollisessa internetissä älykkyys tulee sekä tehtaiden tuotantolaitteisiin että tehtaassa tuotettaviin tuotteisiin. Kun tuotantolinjan koneessa olevan sensorin avulla nähdään suoraan, milloin kone tarvitsee huoltoa, pystytään vähentämään ennakoimattomien huoltokatkosten määrää ja samalla saamaan merkittäviä säästöjä paitsi huoltokäynneissä, myös koko tehtaan toiminnassa. Älykkäät tuotteet puolestaan keräävät tehtaalle dataa, jonka avulla tuotekehitys pystyy parantamaan tuotteita edelleen – mutta myös itse datasta voi tulla liiketoimintaa, koska sillä voi olla arvoa myös tehtaan asiakkaille tai muille toimijoille.

Mahdollisuuksia on kaikenkokoisille yrityksille. Suuret suomalaisyritykset, kuten Konecranes, Metso ja Cargotec ovat jo vahvasti teollisen internetin maailmassa. Tilaa on myös pienille ja ketterille sensoreita, dataa ja analytiikkaa osaaville yrityksille sekä perinteisille teollisuuden alihankkijoille ja omaa tuotantoaan tekeville pk-yrityksille. Nekin voivat tehostaa tuotantoaan, verkottua entistä tehokkaammin asiakkaidensa kanssa, innovoida yhdessä ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja asiakkaidensa tarpeisiin saamansa datan pohjalta.

Suomalaisesta teollisuudesta on viime vuosina kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja, ja teollinen internet tulee osaltaan vaikuttamaan tähän trendiin. Mutta se mahdollistaa myös uusien, korkeaa lisäarvoa tuottavien työpaikkojen syntymisen. Eikä tämä tarkoita ainoastaan IT-työpaikkoja; esimerkiksi teollisten laitteiden ja huollon osaamiselle avautuu uusia mahdollisuuksia, joissa perinteinen kone- ja valmistusosaaminen nousee uuteen arvoonsa. Kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä rajana taas on vain mielikuvitus – ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen.

Oppilaitostemme on seurattava tätä muutosta, nopeasti. Uusissa työpaikoissa tarvitaan uusia taitoja, lattiatason työstä ylimpään johtoon. Kaikki tulevat tarvitsemaan entistä enemmän sekä vuorovaikutustaitoja että kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä laitteiden ja ihmisten tuottaman tosiaikaisen tiedon pohjalta. Toisaalta 3D-valmistus antaa mahdollisuuden muuttaa koko teollisuustuotannon käsite, niin että suurten teollisuuslaitosten ja massatuotannon sijasta voimme hyödyntää paikallista mikrovalmistusta, jossa yksi ihminen voi hoitaa koko tuotannon alusta loppuun.

Teollisessa internetissä on vielä useita haasteita ratkaistavana. Teollisuuden muutos ei tule olemaan leppeä vaan raju myllerrys. Voimme kuitenkin hyötyä tästä muutoksesta, niin että tuotanto säilyy Suomessa ja yrityksemme ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Se edellyttää alueellamme pitkäjänteistä sitoutumista yhteiseen strategiaan. Tällainen mahdollisuus on Tampereen kaupunkiseudun vastuulla oleva Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kokonaisuus ”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus”. Ohjelma vauhdittaa kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita, joissa teollisella internetillä on merkittävä rooli.

Panostus yhteisöllisiin toimintatapoihin, toimialarajat ylittävään yhteistyöhön ja uuden osaamisen edistäminen ovat nekin keskeisiä muutoksen onnistumiselle. Pirkanmaalla on edelleen merkittävä valmistavan teollisuuden osaamiskeskittymä. Uuden liiketoiminnan mahdollistaa yhteistyö mm. vahvan ICT-klusterimme kanssa. Teollisuuden uusi elämä alkaa nyt!

Teksti:
Päivi Myllykangas, toimitusjohtaja, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
Kaija Pöysti, DI, partneri, Intosome Oy 

Päivi Myllykangas ja Kaija Pöysti​
Päivi Myllykangas ja Kaija Pöysti​

Katso Aamulehden juttu täältä >>

Takaisin ylös