Siirry sisältöön

Kun nuorena, epävarmana opiskelijana astelin Linkosuon ovesta sisään, vakaana aikomuksenani oli saada aihe gradulleni. Enpä arvannut, että saisin vuosikymmeniä myöhemmin edelleen tehdä töitä maailman parhaan kaupunkiseudun yritysten eteen.

Kuunneltuani vuosikymmenien aikana yritysten arvioita taloudesta ja suhdanteista minulle on selvää, että aiempi suhteellisen tasainen kierto noususuhdanteesta korkeasuhdanteen kautta lasku- ja matalasuhdanteeseen on muuttunut ennalta arvaamattomaksi. Työtehtävät ja liiketoiminta muuttuvat elinkeinoelämän rakenteiden murroksessa entistä nopeammin mm. digitalisoinnin seurauksena biteiksi niin teollisuudessa kuin yksityisissä ja julkisissa palveluissakin.

Valtakunnallisesti yritysten verotus ja kustannuskilpailukyky mainitaan tekijöinä, jotka vaikuttavat erityisesti yritysten menestykseen. Yritysten taakka on mainittujen asioiden osalta liian suuri. Verotuksesta ja kustannuksista huolimatta meillä on kannattavia ja hyvin menestyviä yrityksiä, vaikka valmistuksen ja tuotannon siirtyminen pois Suomesta on nähty vääjäämättömänä kehityksenä.

Kun alue menettää tuotantokyvykkyytensä, myös innovointikyvykkyys menee mukana ja uudistuminen hiipuu. USA menetti tuotannollisen toiminnan ja samalla osaamisen, jota valmistuksessa tarvitaan. Tilanne on saatu kääntymään selkeillä strategisilla valinnoilla, esimerkkeinä 3D-tulostus, johon uskotaan paikallisen valmistuksen uutena tukijalkana, tai vaikka Apple, joka rakentaa tehtaan USAan. Silti robotisaatio ja 3D-tulostus ovat asioita, joiden vaikutuksia paikalliseen valmistukseen vasta aavistellaan.

Miksi tuotanto menetettiin? Syynä ei näytä olevan pelkästään epäilty kustannuskilpailukyvyn menetys vaan teollisuuden liiketoimintaympäristön ja verkostojen rapautuminen. Osaava työvoima, laadukas tutkimus, hyvät oppilaitokset, yritysten verkostot, uusi liiketoiminta, yritysalueet jne. eivät enää tukeneet yritysten kehitystä, kun niihin ei investoitu tarpeeksi.

Näkemystä tukevat myös syyt, joiden perusteella Suomi juuri valittiin Euroopan kilpailukykyisimmäksi maaksi. Alueiden omilla päätöksillä on entistä enemmän merkitystä yritystoiminnan säilymiselle ja uudistumiselle. Alueelle voi tulla uusiakin investointeja, mutta vain jos sen toimintaympäristö ja -verkostot ovat kunnossa.

Tampereen kaupunkiseudun Innovatiiviset kaupungit –ohjelma (INKA) ja sen Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemat ovat tuoreimpia avauksia, joissa rakennetaan alueen yritysten kansainvälisen osaamisen pohjalle ja haetaan uusia ratkaisuja julkisen ja yksityisen yhteistyöllä. Kunnat voivat tarjota referenssimarkkinoita ja pilotteja sekä kilpailuttaa innovatiivisesti, jotta yritykset saavat mahdollisuuden näyttää osaamisensa kansainvälisillä markkinoilla ja menestyä.

Kaipuu entisiin aikoihin ja ratkaisuihin on ymmärrettävää, mutta uuden ajan ongelmista niillä ei selvitä. Jos tuotantoa palaa, takaisin ei silti tule nykyistä osaamista vaativia töitä, vaan valmistusta tukevaa toimintaa ja palveluliiketoimintaa, jotka molemmat vaativat työntekijöiltä muuttuvaa osaamista.

Leivokseksi valitsin rohkeasti perunaleivoksen, koska sellaista en ollut koskaan maistanut. Leivoksen toi vuonna 1989 mukanaan Olavi Niemi, Takoteoksen omistaja. Istuimme alas, ja aloin kerätä materiaalia Pirkanmaan metalli- ja elektroniikkateollisuuden historiikkia varten; aluksi sotavuosista vuoteen 1990 ja uudemman kerran 10 vuotta myöhemmin vuoteen 2000. Kertomuksia hyvistä yrityksistä, hämmästyttävästä osaamisesta ja hienoista ihmisistä, jotka keskenään rakensivat yritysverkostoja.

Tämä ei ole muuttunut. Ollin ja monen muun hänen jälkeensä seuranneen intohimo ja sitoutuminen alueen ja oman toimialan kehittämiseen antaa energiaa ja voimaa tehdä töitä Tampereen kaupunkiseudun eteen. Alueet menestyvät ja kilpailevat kansainvälisesti kyvyllään verkostoitua, tehdä, kokeilla, onnistua ja myös erehtyä rohkeasti – yhdessä!

Kirjoittaja on Tampereen kaupunkiseudun vetovoiman pääkonsulentti.

Lue lisää INKA-ohjelmasta myös tampereenseudunvetovoima.fi:stä.

 

Takaisin ylös