Siirry sisältöön

Hae sivustolta

Kirjoita hakusana ja valitse ehdotuksista tai paina hakupainiketta päästäksesi hakutulossivulle.

    Tarjouspyyntö: Älykäs palveluohjausratkaisu

    Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut sekä osatoteuttaja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere ovat tunnistaneet tarpeen älykkään palveluohjauksen kehittämiselle. Älykkään palveluohjausratkaisun tarkoituksena on tuottaa kohdistettuja, oikea-aikaisia ja tarveperusteisia yrityspalvelusuosituksia Tampereen alueen ekosysteemeissä toimivien yritysten tarpeisiin.

    Hankinnan avulla pyritään vastaamaan Tampereen kaupungin strategisiin päämääriin tehostamalla yrityksille suunnattujen palvelujen tarjoamista. Tavoitteena on lisätä Tampereen alueella toimivien yritysten elinvoimaisuutta tarjoamalla nykyistä kohdistetumpia palvelusuosituksia.

    Tässä hankkeessa toteutetaan palvelukokonaisuuden ensimmäinen versio, joka mahdollistaa perustason lähtövalmiuden palvelukehitystyölle. Palvelukokonaisuutta tullaan kehittämään eri käyttäjäosapuolilta saatavan palautteen perusteella. Tulevaisuudessa kokonaisuutta on tarkoitus täydentää uusilla ominaisuuksilla. Ensimmäinen versio toteutetaan vuoden 2024 aikana.

    Hanke: Kasvuekosysteemien poikkileikkaavat kärjet 2

    Hankinnan arvo
    : 200.000 EUR

    Tarkemmat tiedot tarjouspyynnöstä ja hankinnan kohteesta on kuvattu Hilmassa.

    Tarjouspyynnöstä voi tiedustella myös: jukka.reunavuori@businesstampere.com

    Puolet pienistä vihreistä kuormaajista sähköisiä viidessä vuodessa – Avant valmistaa omat akkunsa Ylöjärven-tehtaan naapurissa

    Hintataso ja käyttöaika olivat pitkään diesel-kuormaajien valtteja verrattuna sähköisiin. Uudenlaisella akkuteknologialla ylöjärveläinen Avant Tecno vastaa fossiilisen polttoaineen ylivaltaan. Viiden vuoden päästä puolet Avantin myymistä laitteista on sähköisiä, yritys arvioi uuden E-sarjan laitteen lanseeraustilaisuudessa maaliskuun alussa. Samalla Avant asetti näytille uudet itse tekemänsä kuormaajien akustot.

    Pienkuormaajia valmistavan ylöjärveläisen Avant Tecnon seuraava aluevaltaus on sen itse suunnittelemat ja valmistamat akut.

    – Moni hymähteli, että olemmeko tosissamme, mutta ensimmäisen prototyypin jälkeen vaikuttikin siltä, että tästä selvitään, muistelee Avantin toimitusjohtaja Jani Käkelä akkujen ideoinnin alkutaivalta keskiviikkona 6.3. lanseeraustilaisuudessa.

    Keksintöjen taustalla on usein ongelmanratkaisua, kuten Avantin akkujenkin kohdalla. Yrityksen mielestä markkinoilla tarjolla olleet akut eivät täysin vastanneet pienkuormaajien tarpeisiin esimerkiksi käyttöajan osalta.

    Pienkuormaajilla työskennellään usein tiukoissa paikoissa, kuten purkukohteissa, kauppakeskuksissa tai navetoissa. Sisätiloissa työskennellessä työ on parasta tehdä päästöttömästi. Työkoneissa ja muissakin kulkuneuvoissa nollapäästöisyys on trendi. Monessa kohteessa äänettömyys on tärkeää.

    – Oma akkutuotantomme antaa meille etumatkan sähkökuormaajamarkkinoilla. Nopeimman skenaarion mukaan jopa puolet myymistämme kuormaajista voi olla sähköisiä jo viiden vuoden päästä. Diesel-kuormaajiakin tarvitaan silti edelleen pitkään, sanoo niin ikään uuden akkuja valmistavan sisaryrityksen Avant Powerin toimitusjohtaja Käkelä.

    IMG20240306140300
    Avant Tecno aikoo kasvattaa sähkökäyttöisten pienkuormaajien tuotantoa voimakkaasti tulevina vuosina. Kuvaaja: Petri Kangas

    Tuplakesto tuli tarpeeseen

    Avantin piti ratkaista, miten akustojen kesto ja hinta saataisiin kilpailukykyisiksi fossiilisilla käyvien kuormaajien kanssa. E-sarjalaisiin on tarjolla kahta tuotannossa olevaa akkukapasiteettia: 13 kWh ja 27 kWh. Näille yritys lupailee keskiraskaassa työssä kolmen ja kuuden tunnin käyttöaikoja. Avant Powerin suunnittelujohtaja Santtu Tyynelä arvioi, että ensi vuonna tehdasalueella sijaitsevalta tuotantolinjalta valmistuu 700–800 akkua. Nyt akkuja tulee yhdeltä tuotantolinjalta, mutta toinen on jo tilauksessa.

    – Itse suunniteltu ja toteutettu tuotantolinja mahdollistaa ketteryyden ja skaalattavuuden. Samalla koko akkuihin ja kuormaajiin liittyvä osaaminen on saman katon alla, Tyynelä sanoo Avantin tiedotteessa.

    Yhdessä akkukokonaisuudessa on puolentoistatuhatta yksittäistä hieman sormiparistoa suurempaa akkusolua. Toimitusjohtajan mukaan nimenomaan akkukokonaisuus on uuden koneen hinnakkaimpia yksittäisiä osia.

    Laitteissa on eroja

    Koneviesti-lehden päätoimittaja Eemeli Linna pitää erittäin tervetulleena, että Avant on rohkaistunut tekemään omat akkunsa.

    – Kilpailun lisääminen laskee hintaa, ja kaikki akkuteollisuuteen liittyvä osaaminen on pelkkää hyvää. Toimialoja leikkaava yleispiirre on se, että kaikki sähköistetään, mikä voidaan, Linna sanoo Business Tampereelle.

    Linna kertoo, että taannoisessa lehden toteuttamassa pienkuormaajien testissä huomattiin, että sähkökoneissa kiehtoo vähäinen huoltotarve, äänettömyys ja päästöttömyys. Viime kesän testissä neljä kymmenestä oli akkukäyttöisiä. Sähkö-Avantilla Linna ei ole ajellut. Hän on tutustunut sähkö- ja dieselkoneiden eroihin yleisellä tasolla.

    – Jos sen saa järkevällä hinnalla, kynnys kyllä ylittyy, ja alamme olla tasolla, jossa sähkölaite on perusteltavissa. Kokemukseni mukaan ajotuntuma ei ole niin tarkka ja voimansiirron kontrollissa on kehittämistä, Linna analysoi.

    Jos sen saa järkevällä hinnalla, kynnys ylittyy.

    Pirkanmaa edelläkävijänä

    Business Tampereen asiakkuusvastaava Heini Wallander on perehtynyt teollisuuden tutkimukseen ja kehitykseen. Hänen mukaansa Avant Tecno on seudulle erittäin tärkeä yritys.

    – He työllistävät suoraan lähes 400 henkeä ja hyödyntävät paikallista osaamista alihankkijoiden ja kumppanien kautta. Meillä on seudulla yhdeksän globaalia markkinajohtajaa koneenrakennuksessa, joka tuo kriittistä massaa. Tampereen seutu on Suomen ehdoton huippukeskittymä ja maailman kärkipaikkoja kehittää liikkuvia työkoneita, Wallander sanoo.

     

    Katso videot!

    Business Tampereessa lisätietoa antaa:

     

    Haastekilpailu: Käytetyn hiekoitussepelin uusiokäyttö

    KIERTOTRE-yhteistyön tavoitteena on löytää ratkaisuja Tampereen kiertotaloussuunnitelman teemoihin liittyvään haastekenttään kiertotalouden edistämiseksi ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäämme julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä vähähiilisten arvo- ja palveluketjujen kehittämiseksi yhdessä kiertotalouteen sitoutuneiden toimijoiden kanssa.

    Avaamme KIERTOTRE-hankkeen kautta haastekilpailuja, joista voi saada pilotointiin liittyvää tukea (á 10 000 euroa / haaste).

    Haastekilpailu: Käytetyn hiekoitussepelin uusiokäyttö

    Tämä kilpailu on suunnattu yrityksille, jotka haluavat löytää innovatiivisia ratkaisuja käytetyn hiekoitussepelin kiertotalouden parantamiseen Tampereen seudun yritysten arvo- ja palveluketjuissa (teollisuudessa, rakentamisessa, kunnossapito jne.). Tavoitteenamme on löytää kestävämpiä ja tehokkaampia tapoja käsitellä, kierrättää, uusiokäyttää tai muuten hyödyntää käytettyä hiekoitussepeliä, vähentäen neitseellisen kiviaineksen käyttöä, pienentäen haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistäen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

    Haasteen fokus: Haasteen painopiste on ratkaisuissa, jotka vähentävät käytetyn hiekoitussepelin päätymistä loppusijoitukseen, ovat taloudellisesti järkeviä toteuttaa ja ovat paikallisesti toteutettavissa ja edelleen hyödynnettävissä. Tässä muutamia alueita, joihin voitte ratkaisuehdotuksissa keskittyä:

    1. Uudelleenkäyttö: Ehdottakaa tapoja tai menetelmiä, joilla käytetty hiekoitussepeli voitaisiin uudelleen käyttää.
    2. Uusiokäyttö: Kehittäkää uusia menetelmiä, käyttötarkoituksia tai -kohteita, joilla käytetyn hiekoitussepelin hyödyntäminen jollakin innovatiivisella tavalla lisää sepelin uusiokäyttöä.
    3. Kiertotalousverkostot: Kartoittakaa mahdollisuuksia luoda kiertotalousverkostoja, joissa yritykset sidosryhmineen voivat jakaa tietoa, resursseja ja parhaita käytäntöjä käytetyn hiekoitussepelin käsittelyyn liittyen.

    Haastekilpailun tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään luovia, kustannustehokkaita ja käytännöllisiä ratkaisuja käytetyn hiekoitussepelin kiertotalouden tehostamiseksi. Odotamme innovatiivisia ehdotuksia ja toivomme, että tämä haastekilpailu edistää käytetyn hiekoitussepelin kestävämpää käyttöä ja kiertotaloutta Tampereen seudulla. Ratkaisuehdotuksenne voi käsittää useampia yllä mainittuja alueita tai osia niistä.

    Onko yritykselläsi ratkaisuehdotus, joka vastaa tähän haasteeseen? Jos on, lähetä meille lyhyt kuvaus tästä ratkaisusta ja suunnitelma pilotoinnin toteutuksesta. Voit jättää ehdotuksen myös yhdessä jonkun toisen yrityksen kanssa. Lähetä se viimeistään 29.3.2024 mennessä osoitteisiin pirkko.etelaaho@businesstampere.com ja mika.kolari@businesstampere.com  

    Mahdolliset kysymykset haasteeseen liittyen voit lähettää samoille henkilöille  22.3.2024 asti. Vastaukset julkaisemme tällä sivulla.

    Kilpailun arviointiperusteet:

    1. Innovatiivisuus: Arvioidaan ehdotusten innovatiivisuutta ja luovuutta käytetyn hiekoitussepelin kiertotalouden tehostamisessa. Otetaan huomioon uudenlaiset ratkaisut, lähestymistavat ja teknologiat.
    2. Vaikutus: Arvioidaan ehdotusten potentiaalista vaikutusta käytetyn hiekoitussepelin kiertotalouden tehostamisessa. Kiinnitetään huomiota hyödyntämispotentiaaliin, ympäristövaikutusten vähentämiseen ja resurssien säästöön.
    3. Käytännöllisyys: Arvioidaan ehdotusten käytännöllisyyttä ja soveltuvuutta. Tarkastellaan toteutettavuutta, tehokkuutta ja taloudellista kannattavuutta.
    4. Sovellettavuus: Arvioidaan ehdotusten soveltuvuutta ja käytännön potentiaalia.
    5. Toteutettavuus: Arvioidaan ehdotusten toteutettavuutta ja mahdollisuutta käyttää olemassa olevia resursseja ja infrastruktuuria.
    6. Valmius pilotin toteuttamiseen Q2/2024.
    7. Valmius saada raportti valmiiksi Q3/2024 aikana

    Ratkaisuehdotuksissa kannattaa tuoda selkeästi esiin yllä mainitut asiat. Tuomaristo arvioi ehdotukset yllä mainituin arviointiperustein ja valitsee voittajat niiden perusteella.

    Saavutettujen tulosten tulee olla myös yleisesti hyödynnettäviä.

    Kuvaa siis yllä mainittujen asioiden lisäksi myös millaisen julkisen raportin tehdystä työstä voit antaa. Mikäli kaikki tulokset ovat salaisia, emme voi tukea pilotointia. Pilotointi voi sisältää teknologia- tai laitehankintoja, mutta niistä aiheutuviin kustannuksiin ei voi käyttää saatua pilotointitukea. Pidätämme itsellämme oikeuden olla suorittamatta hankintaa.

     

    Uudistuva teollisuus tuo hyvää Tampereen seudulle

    Tampereen seutu on uudistuvan teollisuuden edelläkävijä. Alueen vahva teollisuuden perintö ja digitaalisen ajan osaaminen näkyvät kestävänä ja älykkäänä teollisuutena. Kehityksen tulee olla jatkuvaa, että voimme säilyttää alueen kilpailukykyisenä ja kasvattaa alueen hyvinvointia. 

    Tampereen seutu on perinteisesti nähty Suomen teollisuuden keskittymänä. Se ei ole harhaa sillä teollisuus tuo edelleenkin meille yli puolet seudun viennistä ja työpaikoista suoraan 35 000 ja välillisesti 2–5 kertaa tuota enemmän. Suomen teollisuudesta 80 prosenttia sijaitsee kahden tunnin etäisyydellä Tampereesta.  

    Tampereen sijainti on keskeinen myös siksi että meillä on toimivat logistiset yhteydet tärkeisiin vientisatamiin kuten Helsinkiin, Raumalle ja Poriin. Myös sähköverkko on meillä rakennettu raskaan teollisuuden tarpeiden mukaisesti alkujaan paperitehtaille vakaaksi ja luotettavaksi. Tämän vuoksi olemme nyt ja tulevaisuudessa mielenkiintoinen kohde myös uusille energiaintensiivisille investoinneille, kuten hiilijalanjälkeämme alentavien polttoaineiden tuotantolaitoksille. 

    Digitalisaatio, energiatehokkaammat ja vihreät energiaratkaisut eivät ole pelkkää puhetta, vaan ne näkyvät joka päivä myös teollisuuden tuotantolinjoilla.

    Teollisuus tuo seudulle suoraan ja välillisesti hyvinvointia sekä mahdollistaa vihreämpää tulevaisuutta parhaimmillaan käynnissä olevassa murroksessa. Digitalisaatio, energiatehokkaammat ja vihreät energiaratkaisut eivät ole pelkkää puhetta, vaan ne näkyvät joka päivä myös teollisuuden tuotantolinjoilla. Vaikka teollisuuden tuotteesta entistä merkittävämpi osa on digitaalista taloutta, tarvitaan edelleen myös fyysinen alusta, kuten pienoistraktori tai kaivoskone, jolla itse työ toteutetaan. Älykkyys on siinä, että laitteen valmistus on logistiikkaa myöden toteutettu entistä pienemmällä hiilijalanjäljellä.

    Osaamiskeskittymä

    Tampereen seudulle on keskittynyt osaamista ja yrityksiä, jotka tukevat teollisuutemme toimintaa, kuten investointeja, jotka ovat rakentamistoimen lisäksi teollisuuden automaatio ja tuotannonsuunnittelu. Merkittäviä uutisia seudun investoinneista on viime vuonnakin epävarmoista ajoista huolimatta ollut useita esimerkiksi puolustusteollisuuteen, energiatoimialaan sekä työkoneiden valmistukseen liittyen. Helmikuun lopussa varmistui uusien F-35-hävittäjälentokoneiden moottoreiden kokoonpanolinjojen ja huollon alkaminen Nokian Siuron Linnavuoressa. 

    Tuotekehityksen ja tutkimuksen osalta meillä on teollisuuden digivihreää siirtymää tukemassa kattavasti insinööritoimistoja, jotka ovat erikoistuneet vahvasti suunnittelu- ja palveluliiketoimintaan sekä Tampereen yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Myös Tampereen ammattikorkeakoulu tekee vahvalla otteella yhdessä yritysten kanssa teollisuuden soveltavaa tutkimusta ja palvelutoimintaa. Tärkeässä roolissa on toki myös koulutus- ja jatkokoulutustoiminta sekä kansainvälinen verkostoituminen eurooppalaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Ammatillinen koulutus sekä täydennyskoulutus on saanut uutta vauhtia Konepajakoulun uudesta toimintakonseptista. Sen tehtävä on tukea työvoiman saatavuutta ja jatkokouluttaa tekijöitä.

    Kuva1

    Kuva: Skyfox, Marko Kallio

    Teollisuus ja yhteiskunta kehittyvät rinnakkain

    Tampere kasvaa seutuna vuosittain 10 000 asukaan verran. Tämä johtuu seudun jo vuosia jatkuneesta vahvasta vetovoimasta myös muilla aloilla ja elämän osa-alueilla. Seudun palvelut, kulttuuritarjonta sekä niihin vuosien varrella tehdyt investoinnit houkuttelevat uusia asukkaita samoin kuin matkailijoitakin. Teattereiden laaja tarjonta, monet museot, uudet Tammelan stadion ja Nokia Arena houkuttelevat tarjonnallaan.  

    Hyvät yhteydet ympäröivään maailmaan houkuttelevat seudulle ammattitapahtumia, joista teollisuuden osalta suurimpia ovat Alihankintamessut, Manufacturing Performance Days, Glass Performance Days, Future Mobile Work Machine sekä lukuisat seudun yritysten asiakkailleen ja sidosryhmilleen järjestämät B2B-tilaisuudet.  

    Business Tampereen roolissa teollisuus näkyy myös tärkeissä liikkuvien työkoneiden, valmistavan teollisuuden sekä autoklusterin ekosysteemeinä. Näiden ekosysteemien yritykset ovat tyypillisesti vientiorientoituneita, verkottuneita ja kansainvälisiä niin toimintansa kuin omistuksensakin osalta. Tuemme osaltamme yritysten toimintaa järjestämällä vierailuja, infotilaisuuksia, verkottavia tilaisuuksia, vientimatkoja, rahoitusmahdollisuuksien avaamisella sekä kontaktien ja yhteyksien muodostamisella. Myös ekosysteemien välisien tilaisuuksien järjestäminen on yksi uusista avauksistamme, jonka yritykset ovat kokeneet hyödylliseksi. 

    Teksti: Jouni Myllymäki

    Asiantuntijapalveluja koskeva tarjouspyyntö: Liikkuvien työkoneiden Academic Fellows -yliopistoverkoston asiantuntemuksen viestinnän rakentaminen

    Hankinta liittyy Business Tampere Oy:n ja Tampereen yliopiston kansalliseen EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen ”Suomalainen osaaminen globaalina suunnannäyttäjänä ja johtavana toteuttajana liikkuvien työkoneiden kaksoissiirtymässä (SIX-PoE)” (1.11.2022-31.10.2024). Hanke on osa kansallista ekosysteemisopimuskokonaisuutta, josta lisätietoa löytyy osoitteesta https://www.innokaupungit.fi/

    Hankintamenettely

    Kyseessä on EU-kynnysarvon ja kansallisen kynnysarvon alittavan palvelun hankinta eli ns. pienhankinta, johon ei sovelleta voimassa olevan hankintalain (1397/2016) säännöksiä.

    Hankinnan kokonaishinta on enimmillään 10 000 (+ alv). Tämän ylittäviä tarjouksia ei oteta huomioon.

    Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei oteta huomioon.

    Tilaaja valitsee yhden kohdassa 4 asetetut soveltuvuusvaatimukset täyttävän tarjoajan (jatkossa Palveluntuottaja) tuottamaan hankinnan kohteena olevaa palvelua perustuen kohdan 6 Valinta- ja vertailuperusteet mukaisesti.

    Hankinnan kohde

    Hankinnan kohteena on löytää palveluntuottaja Liikkuvien työkoneiden huippuosaamisen Platform of Excellence (PoE) -alustan Academic Fellows verkoston viestinnän toimintamallin rakentajaksi ja kehittämään verkoston ajatusjohtajuutta.

    Tarjouspyyntöön liittyvät tarkemmat kysymykset ja vastaukset

    Mahdollisia tarjouksen laadintaan liittyviä kysymyksiä voi esittää ajalla 6.3. klo 9:00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen jouni.myllymaki@businesstampere.com. Sähköpostin otsikkona tulee olla ”Lisätietopyyntö: Tarjous: PoE -viestintä”.

    Vastaukset julkaistaan Business Tampere Oy:n internetsivustolla https://businesstampere.com/fi/tietoa-meista/tarjouspyynnot/.

    Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi vastaamme tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin ainoastaan kootusti edellä mainitulla tavalla.

    Tutustu tarkemmin tarjouspyyntöön ja sen liitteisiin:

    Tarjouspyyntö Platform of Excellence -Academi Fellows yhteistyön viestintä 28.2.2024

    Liite 1. Sopimusluonnos

    Liite 2. Vastuullisuuslomake

    Liite 3. SIX graafinen ohjeisto

    Autoala ja sen liitännäiset alkavat kääntyä vihreälle kaistalle – Nykyaikainen autopesuri pyrkii säästämään vettä ja luontoa. Katso video!

     

    Autoteollisuus, Euroopan unioni, muut liitot, kuluttajat, kansalaisjärjestöt ja valtiot ajavat liikenteen vihreää siirtymää. Ympäristövastuullisiin toimiin on ryhtynyt myös toimialaan kiinteästi kuuluvia yrityksiä, kuten pirkkalainen Tammermatic, joka valmistaa autojen pesulaitteita. Asiantuntijan mukaan kotipihassaan menopeliään jynssäävä autoilija voi mokata ympäristön kannalta pahemman kerran.

    Autoilussa ja sen liitännäisaloissa välttämättömyydestä alkaa muodostua hyve: yritykset pyrkivät vihreämpään teknologiaan. Autoalan ympäristörasituksia voi koettaa ratkaista monin keinoin. Pirkanmaalla Pirkkalassa toimiva Tammermatic Oy on lähestynyt ekologisuutta tänä kevättalvena lanseeraamassaan pesulaitteessaan esimerkiksi mekaanisilla ratkaisuilla ja ohjelmoinnilla.

    – Nopeammat pesut ja pienemmät liikkeet, hukka pois, tiivistää Tammermaticin toimitusjohtaja Pekka Komulainen.

    Komulainen kertoo, että uuden koneen taajuusmuuttajaohjatut moottorikäytöt ovat tarkkoja ja täsmällisiä, osien määrää on pyritty vähentämään. Materiaalivalinnoissa tuotekehitysosasto on pyrkinyt siihen, että laitteen osien elinkaari pitenisi. Kokonaisuudesta muodostuu hyviä pieniä puroja, jotka auttavat siinä, että auton pesettäminen voi kehittyä ympäristöystävällisemmäksi. Uuden tuotteen kehittämisen yhteistyöketjussa on ollut mukana toistakymmentä paikallista yritystä.

    20240214 Tammermatic 00068
    Tammermaticin toimitusjohtaja Pekka Komulainen ja uuden sukupolven autonpesulaite. Kuvaaja: Petri Kangas

    Perinteikkäitä pesureita

    Tammermaticin uutuuttaan kiiltelevän laitteen nimi on FENiX. Sen julkaisu oli helmikuussa 2024.

    Autoilijat pesevät autonsa Tammermaticin laitteilla energiayhtiöiden liikennepalveluasemilla, yksityisissä autopesuloissa ja automarkettien pihoissa, kertoo myyntijohtaja Jatta Lampinen, ja jatkaa:

    – Pesulaitteitamme käyttävät myös autoliikkeet ja autokorjaamot, Lampinen kertoo.

    Perinteikäs  yritys aloitti vuonna 1966. Ensimmäiset täysautomaattiset pesulaitteet se rakensi 1970-luvulla.

    Valmistamme automaattipesulaitteistoja myös rekoille, busseille ja kiskokalustolle

    Toiminta jakaantunut neljään osa-alueeseen, Lampinen listaa. Ne ovat konetuotanto, pesuainevalmistus sekä huolto- ja muut palvelut. Reilu puolet tuotannosta menee vientiin, mikä on ollut yritykselle luontevaa alusta saakka. Maailmanlaajuisesti toimivan yrityksen markkina-alueina näyttäytyvät korostuneesti Pohjoismaat, Kanada sekä Itä- ja Keski-Eurooppa. Työntekijöitä talossa on noin 50.

    – Valmistamme automaattipesulaitteistoja myös rekoille, busseille ja kiskokalustolle, Lampinen sanoo.

    Tamperelaisille tärkeä ratikka puhdistetaan Tammermaticin pesukoneella. Samoin Helsingin uusi viime vuoden lokakuussa aloittanut Raide-Jokeri, Helsingin metro ja Tukholman lentokentän Arlanda Express-juna käyttävät Tammermaticin laitteita.

    Oikeanlaista kemiaa

    Pirkkalassa Tammermatic tuottaa laitteistojen lisäksi niissä käytetyt pesuaineet. FENiX-laitteilla on Avainlippu. Se kertoo, että tuotteesta vähintään 50 prosenttia on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Valtaosalla pesukemikaaleista on Joutsenmerkki, joka kertoo tuotteen tai palvelun noudattavan ympäristökriteereitä.

    Jo pelkästään se, että pesettää autonsa muualla kuin kotipihassa tai mökillä voi olla ympäristöteko. Tammermaticin laitteisiin on mahdollista liittää vedenkierrätysjärjestelmä, joka puhdistaa käytetyn veden biologisesti. Esimerkiksi Tampereella autoaan ei saisi pestä kadulla, eivätkä pesuvedet saa päätyä sadevesiviemäreihin.

    – Pohjavesialueella autoa ei saisi pestä pihassaan ollenkaan, vaan pitäisi käyttää pesupaikkaa, josta lika ja raskasmetallit päätyvät asianmukaisesti käsiteltäviksi, sanoo Lampinen.

    Katso video!

    Business Tampere – yritys ensin

    Vuonna 2023 Business Tampere palveli yritysasiakkaitaan, tarjosi tietoa päätöksenteon tueksi ja kertoi onnistumisista:

    • Kasvu ja kansainvälistyminen: 658
    • Investointiasiakkaat: 136
    • Vientiasiakkaat: 108
    • Ekosysteemit: 1205
    • Tunnistetut palvelutarpeet: 1227

    Business Tampere on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, jonka tehtävä on edistää investointeja ja houkutella osaavaa työvoimaa sekä luoda paras ympäristö yritystoiminnalle.

    Vastuullisuus, suhdannevaihtelut ja Ukrainan jälleenrakennus puhalsivat uusia tuulia – Katso video!

     

    "Vuosi 2024 on taloudessa epävarmuuden aikaa ja julkisissa yrityspalveluissa muutoksen aikaa." Katso videoreportaasin revolverihaastattelusta jäsenorganisaatioiden tuoreimmat näkemykset täksi vuodeksi ja kauemmaksi tulevaisuuteen. Business Tampereen Yrityksen kasvun sparraus -tapahtumasarja kokosi yhteen Team Finland -verkoston tiistaina 20.2. Tampereelle.

    – Finnvera on avannut rahoituksen Ukrainaan. Ukraina on kaikkein suurimmalla riskillä, 7/7, mutta silti olemme avanneet sinne rahoitusratkaisut, sanoi Juha Ketola tiistaina 20.2. Business Tampereen ja Team Finlandin tapahtumassa. Ketola on Finnveran Sisä-Suomen aluejohtaja. Teemana oli verkoston ajankohtaiset nostot kevääseen. Tapahtuma järjestettiin Finlaysonilla Tampereella.

    Tapahtumassa kuultiin jäsenorganisaatioiden tuoreimmat kuulumiset, jotka toivat Ketolan lisäksi: Niina Immonen Business Tampereesta, Elina Purho Pirkanmaan yrittäjistä, Marko Kotonen Business Finlandista, Pirkanmaan TE-palveluista Tuuli Humina ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Jukka Kohonen.

    20240220 Team Finland 00105
    Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden asiantuntija Elina Purho kertoi, että he järjestävät pk-yrityksille vastuullisuuskoulutusta. Kuvaaja: Petri Kangas.

    Muutoksen aikaa

    – Vuosi 2024 on taloudessa epävarmuuden aikaa ja julkisissa yrityspalveluissa muutoksen aikaa, sanoo Tuuli Humina, ja jatkaa:

    – TE-toimistot lakkaavat olemasta ja palvelut siirtyvät työllisyysalueille. Muutoksen ajan olemme kaikkien asikkaidemme käytettävissä ja palvelut jatkuvat, hän Humina sanoo.

    20240220 Team Finland 00015
    Kuvaaja: Petri Kangas

    Mitä uutta?

    Business Tampereen kehitysjohtaja Niina Immonen tiivistää tapahtuman tarkoituksen: Mitä uutta eri organisaatioilla on tänä vuonna tarjota.

    – Meidän osaltamme voisin nostaa vastuullisuusteeman ja tapahtumasarjan, yrityksille suunnatut maksuttomat neuvontapalvelut ja monipuoliset ekosysteemit, Immonen sanoo.

     

    Tarjouspyyntö: Tarinavetoisen koulutus-workshopin tai koulutuspilotin kehittäminen ja toteuttaminen AV-alan koulutuksen kehittäminen ja tulevaisuusratkaisut -hankkeeseen

    Avoin tarjouspyyntö on päättynyt. Kiitos tarjouksen jättäneille.

    Valinnasta ilmoitetaan pääsiäiseen mennessä tällä sivulla ja hakijoille henkilökohtaisesti. Yhteistyö valitun toimittajan kanssa aloitetaan heti huhtikuun aikana. Kirjallisia lisätietopyyntöjä ei toimitettu määräaikaan mennessä. Myöhässä saapuneisiin lisätietoihin palataan kirjallisesti mahdollisuuksien mukaan.

     

    Tarjouspyyntö on osa Business Tampereen Film Tampere -ekosysteemin vetämän AV-alan koulutuksen kehittäminen ja tulevaisuusratkaisut -hanketta, missä valmistellaan uusi koulutuskonsepti Tampereen seudun ainutlaatuista AV-keskittymää hyödyntäen.

    Hankkeessa valmisteltava uusi koulutuskonsepti hyödyntää Tampereen seudun ainutlaatuista AV-keskittymää, joka perustuu digiajan yhteiselle nimittäjälle: tarinalle. Tarinaan pohjautuvien skaalautuvien AV-sisältöjen kehittäminen, tuottaminen ja jakelu on perusta, jolle rakennetaan AV-alan elinkelpoisuus ja kasvu tulevaisuudessa. Työ alkaa nykytilan kartoituksella ja päättyy konkreettisiin ehdotuksiin koulutuskokonaisuudesta, joka yhdistäisi oppilaitokset ja AV-yrityselämän uudella tavalla.

    Hankinnan kohde

    Tällä tarjouspyynnöllä pyydämme tarjousta tarinavetoisen koulutus-workshopin tai koulutuspilotin suunnittelusta ja toteutuksesta/pilotoinnista yhdessä Business Tampereen kanssa. Workshop toteutetaan esimerkiksi kolmessa erillisessä osassa lokakuuhun 2024 mennessä. Lopputuloksena toivomme workshop-mallin sekä dataa ja näkemyksiä siitä, millä tavalla suomalaista AV-koulutusta voitaisiin kehittää erityisesti elinkeinoelämän tarpeet huomioiden sekä tekijöitä ja yrityksiä kohtauttaen. Miten alueen potentiaaliset osaajat tunnistetaan? Miten ja milloin he voivat sitoutua? Miten kansainväliset verkostot vahvistuvat aidosti ja miten tunnistetuista, potentiaalisista alueen luovan työn tekijöistä kasvatetaan liiketoiminnan ja luovan alan sijoittajia? Näihin kysymyksiin toivomme konkreettisia työkaluja koulutus-workshopien päätteeksi.

    Hankintamenettely

    Kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat (pienhankinnat), joihin ei sovelleta hankintalain velvoitteita. Tampereen kaupungin pienhankintoihin sovelletaan Tampereen kaupungin hankintaohjetta.

    Tarjouspyynnöllä pyydetään tarjouksia, joiden hinta on arvoltaan alle 20 000 € + alv. Tarjouksessa arviomme kokonaiskustannuksia, workshopien toteutuskelpoisuutta, tarjouspyynnön jättäjän aiempaa kokemusta ja tarjouksen innovatiivista lähestymistapaa.

    Tilaaja pidättää itsellään oikeuden olla suorittamatta hankintaa. Tilaaja voi myös jatkaa tarjousaikaa tai avata tarjouskilpailun kokonaan uudelleen. Tarjouspyyntö on julkaistu Business Tampereen verkkosivuilla.

    Tarjouspyyntöön liittyvät tarkemmat kysymykset ja vastaukset

    Mahdollisia tarjoukseen liittyviä kysymyksiä voi esittää 29.2.2024 mennessä sähköpostitse Film Tampereen ohjelmajohtaja Fanny Heinoselle osoitteeseen fanny.heinonen@businesstampere.com

    Sähköpostin otsikko tulee olla: ”Lisätietopyyntö: Tarjous: AV-alan koulutuksen kehittäminen ja tulevaisuusratkaisut”

    Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi vastaamme tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin ainoastaan kootusti edellä mainitulla tavalla.

    Lue lisää hankkeesta täältä.

    Finavian kestävän kehityksen johtaja: ”Valmistaudumme tulevaisuuteen” – Katso videohaastattelu!

    Suomen ilmatila on erittäin tehokas, sanoo Finavian Mikko Viinikainen. Se on eduksi, kun pyrkimyksenä on vähentää lentoliikenteen ilmastopäästöjä. Suomen lentokentistä ja -palveluista vastaavan lentoasemayhtiön kestävän kehityksen johtaja kertoo videohaastattelussa ilmailualan tulevaisuuden suunnitelmista EU:ssa ja Suomessa.

    Suomalainen ilmailuala valmistautuu tulevaisuuteen yhtä jalkaa kansainvälisten organisaatioiden ja toimijoiden kanssa, kertoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen. Varautumista tarvitaan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Nykyiselläänkin tilanne lupaa hyvää, ja kentät toimivat tehokkaasti.

    – Suomen ilmatila on erittäin tehokas. Suomalaisten kenttien kiitotiet tai ilmatila eivät jonoudu, sanoo Viinikainen.

    Hän lisää, että Suomessa on SAF-polttoaineen tuotantoa, mikä on houkuttelevaa lentoyhtiöille. SAF-lyhenne tulee englannin sanoista "sustainable aviation fuel". Polttoaineen kemiallista olemusta tai valmistusprosessia muokkaamalla on mahdollista vähentää palamisreaktiossa syntyviä haitallisia päästöjä.

    – Lisäksi lentokenttiä operoiva Finavia valmistautuu sähkökäyttöisten lentokoneiden yleistymiseen, Viinikainen sanoo.

    Suomalaisten kenttien kiitotiet tai ilmatila eivät jonoudu.

    Kansainvälistä yhteistyötä

    Euroopan lentoliikenneala eli lentoyhtiöt, lentokentät, ilmailuteollisuuden valmistajat ja ilmaliikennepalvelujen tarjoajat ovat yhdessä laatineet pitkän aikavälin suunnitelman ja käytännön ratkaisuja saavuttaakseen nollapäästöt kaikista EU:sta, Isosta-Britanniasta ja EFTA-alueelta lähtevistä lennoista.

    – Kaksi vuotta sitten eurooppalainen ilmailuala laati yhdessä suunnitelman päästöjen vähentämiseksi. Sen nimi on Destination 2050, kertoo Viinikainen. Suomeksi se tarkoittaa: "Päämäärä 2025".

    Viinikainen kertoo, että se heijastelee niitä ilmailualan toiveita, joita uusille teknologioille on asetettu seuraavaksi noin 30 vuodeksi.

    Pyrkimyksenä on yhdistää innovatiivisia teknologioita, kuten sähkö- ja hybridikäyttöisiä lentokoneita sekä vety- ja biopolttoaineita, kertoo hanke internetsivuillaan. Tavoitteena on tehdä ilmailualasta vähemmän riippuvainen perinteisistä fossiilisista polttoaineista. Lentoreittien optimointi ja hiilidioksidin kompensointi kuuluvat strategiaohjelmaan, ja se korostaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

    D2050 All Flights 2050
    Destination 2050 -ilmailustrategian tiekartta. Lähde: www.destination2050.eu

     

     

    Droonikaupungin digikaksonen: taivaalla on tilaa, mutta sen turvallinen käyttäminen vaatii järjestelyjä

    Droonikaupungin digikaksonen -kokeilussa Sitowise, Hydetek ja Business Tampere hahmottelivat yhteisiä sääntöjä ja rakenteita droonien lennättämiseen alailmatilassa. Hankkeessa oli kyse nimenomaan drooneista, joita lennätettäisiin automaattisesti, näköyhteyden ulkopuolella. Tulokset visualisoitiin Sitowisen AURA 3D -virtuaaliympäristöön.

    Kokeilua varten virtuaalisesta alailmatilasta varattiin droonien lennättämiseen alue, joka sijaitsee 50:n ja 120 metrin välissä. Dynaamiseen 3D-virtuaaliympäristöön sijoitettiin drooneja varten esimerkiksi lentoputkia ja niiden risteysalueita, vertiportteja eli lähtö- ja laskeutumispaikkoja, drooneilla kuljetettavien tavaroiden noutopaikkoja sekä droonien turvalaskeutumispaikkoja.

    – Mallimme lentoputket ovat yhteisesti sovittuja väyliä, joilla voi lentää ilman että täytyy tehdä lentosuunnitelmia, tarkistaa rajoituksia tai maariskejä, kertoo kokeilussa asiantuntijana toiminut Hydetekin yrittäjä Mika Hyytiäinen.

    Lentoputkien ideana onkin, että niiden suhteen riskienarviointi ja lentosäännöt on jo mietitty valmiiksi. Jos siis suunnittelualueella sijaitsee vaikkapa päiväkoti pihoineen, lentoputki ohjaa drooniliikenteen kulkemaan turvallisesti kohteen ohi. Samaan tapaan lentoputkien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon mitkä tahansa kohteet, joissa droonien lennätys on rajoitettua tai kokonaan kiellettyä.

    – Lentoputket näyttävät rajoituksilta, mutta ne ovat oikeasti automaattisen drooniliikenteen mahdollistajia. Muuallakin saa lentää, mutta putkissa se on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi, Hyytiäinen huomauttaa.

    3D-kuva droonikaupungista
    Ilmatila on mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa entistä tärkeämpi osa kaupunkitilaa. Tulevaisuuden ilmatilassa liikkuvat sertifioidut viranomais- ja kuljetusdroonit, jotka lentävät automaattisesti, lennonjohdon valvonnassa. Kuva: Sitowise

    Aivan kuten tieliikenne, myös drooniliikenne vaatii risteyksensä, jotta laite pääsee siirtymään lentoputkesta toiseen. Ihmisen silmissä drooniristeys näyttää monimutkaiselta ja vie paljon tilaa: lentoputkia on mallissa paljon ja kaikki liitynnät eri putkien välillä pitää mahdollistaa.

    Droonia sen sijaan ei monimutkaisuus haittaa, sillä lentoreitti annetaan laitteelle koordinaattipisteinä, joita se sitten seuraa.

    Vertiport, noutopiste, turvalaskupaikka

    Vertiport eli droonien maakytkentäpiste on yksi drooniliikenteen edellytys – paikka josta droonit lähtevät lentoon, johon ne käytön jälkeen laskeutuvat, ja jossa niitä huolletaan ja kuormataan.

    Tampereen kaupungin tulisikin varautua vertiporttien kaavoittamiseen ja rakentamiseen. Logistiikkayrityksillä voisi olla myös yksityisiä vertiportteja, mutta nekin vaativat kaupungin käsittelyn.

    – Julkishallinnon pitäisi perustaa tietty määrä maakytkentäpisteitä heti, kun drooniliikenteessä alkaa tapahtua. Näin erilaiset yritykset, myös pienemmät, pääsisivät hyödyntämään tätä liiketoiminnassaan, Hyytiäinen sanoo.

    Lisäksi tarvitaan noutopisteitä, joista asiakkaat voisivat hakea droonikuljetuksilla tilaamansa tavarat. Malliin niitä sijoitettiin kaksi kappaletta, mutta esimerkiksi Hervannan kokoisella alueella voisi olla vaikka sata noutopistettä. Myös niiden sijoittelu vaatii kaupungilta suunnittelua ja osallisten kuulemista. Droonikuljetusten noutopaikka lähellä kotia olisi nimittäin toisaalta kätevä, mutta toisaalta voisi lisätä lähialueen liikennettä.

    Malliin kuuluvat myös droonien turvalaskupaikat. Niitä tarvitaan siltä varalta, että esimerkiksi ohjausyhteys drooniin katkeaa. Silloin laite hakeutuu ennalta ohjelmoidusti lähimpään turvalaskupaikkaan, osaa välttää lentokieltoalueet ja onnistuu todennäköisesti laskeutumaan hallitusti, vaikka kukaan ei ohjaa sitä.

    Droonikaupungin digikaksonen -kokeilussa päädyttiin suosittelemaan, että kaupungin kannattaisi tehdä ns. ilmakaavoitus eli lentoputkien ja muiden rakenteiden suunnittelu hyvissä ajoin.

    – Taivaalla on kyllä tilaa, mutta pitää nähdä aika paljon vaivaa, jotta sen käyttäminen on turvallista, Hyytiäinen tiivistää.

    Droonit viranomaisten käytössä

    Poliisille droonit ovat jo nyt arjen työväline. Niitä käytetään esimerkiksi etsintöihin, onnettomuus- ja rikospaikkojen dokumentointiin ja tilannekuvan tuottamiseen. Vielä nykyisin laite kulkee auton takakontissa sinne missä sitä tarvitaan. 

    Droonikaupungin digikaksonen -kokeilussa viranomaisliikenteelle varattiin omat lentoputkensa, sillä viranomaisetkin haluavat välttää maariskialueita ja käyttää tarvittaessa turvalaskupaikkoja.

    – Näin saataisiin heti hälytyksen tullessa liikkeelle täysin automatisoitu lento. Drooni olisi paikalla todennäköisesti nopeammin kuin ensimmäinenkään poliisi- tai paloauto, ja tuottaisi lisätietoa onnettomuudesta tai tulipalosta, Hyytiäinen kertoo. 

    Hyytiäinen arvioi, ettei edellä kuvatun kaltaisen tilanteen toteutumista tarvitse odottaa kovin montaa vuotta.  Lisäksi mallissa on viranomaiskäyttöön pikateitä, joita pitkin esimerkiksi kudosnäyte voidaan siirtää sairaalasta laboratorioon leikkauksen aikana. 

    Virtuaaliympäristö helpottaa suunnittelua

    Tampere on yksi Suomen edelläkävijöistä kaupunkitietomallien kehittämisessä ja tekee yhteistyötä muun muassa Sitowisen kanssa. Sitowisen AURA on dynaaminen pelimoottoripohjainen 3D-virtuaaliympäristö, joka sopii hyvin esimerkiksi juuri drooneihin liittyvien suunnitelmien kokeilemiseen ja kehittelyyn.

    – Ilmatilaa ei olisi kovin helppo tutkia ilman 3D-alustaa, jossa pystytään nopeasti tekemään skenaarioita, kertoo palvelupäällikkö Jarkko Männistö Sitowiselta.

    Yksi visualisoinnin käyttötarkoitus on päätöksenteon helpottaminen ja nopeuttaminen. 3D-virtuaaliympäristössä niin ammattilaisten kuin tavallisten kaupunkilaistenkin on helppo hahmottaa, miten esimerkiksi drooneille suunnitellut toiminnot vaikuttaisivat kaupunkiympäristöön. Asukas voi siirtää tarkastelupisteen vaikka omalle pihalleen.

    – Mallissa pystyy liikkumaan valitsemiinsa kuvakulmiin ja tutkimaan niitä virtuaalisesti. Se on yleensä ketterämpää ja edullisempaa kuin tutkimusten tekeminen reaalimaailmassa. Visuaalisen esityksen taustalla on kuitenkin aina ammattilaisten käyttämä kivenkova data, Männistö kertoo.

    Kun droonit lähtevät tulevaisuudessa lentämään vaikkapa tässä kokeilussa kaavailtuja lentoputkia pitkin, jokaisen laitteen kyydissä on paikannussensori. Kaikkien droonien sijainti on siis tiedossa, ja tiedot pystytään palauttamaan kaupunkitietomalliin. Siitä taas nähdään, miten liikenneverkko kehittyy. 

    – Kun tulee aika tehdä drooniliikenteeseen muutoksia, niitä voidaan kokeilla turvallisesti virtuaalimaailmassa ja varmistaa esimerkiksi droonien ohjausyhteyden kannalta tärkeän 5G-verkon kuuluvuus, Hyytiäinen sanoo.

    Tulevaisuudessa alailmatilan lentokäytävät muodostavat oman liikenneverkkonsa, jota suunnitellaan tietomallipohjaisesti. Käytävät tulevat myös osaksi kaupunkien paikkatietojärjestelmiä ja kaupunkimalleja.

    Teksti: Päivi Stenroos

     

    Automaattisen moniasiakasdronepalvelun mahdollistamat uudet liiketoimintamuodot 

    • Business Tampereen 1.1.2022–31.10.2023 toteuttama kehittämishanke.
    • Pirkanmaan liitto on myöntänyt hankkeeseen AKKE-rahoitusta ja Tampereen kaupunki osallistuu osarahoituksella. 
    • Kaupunki hakee yrityksiltä digitaalisia ratkaisuja ennalta määriteltyjen tarpeidensa ratkaisemiseksi. 
    • Yrityksille hankkeen kokeilut ovat helppo ja nopea tapa testata ja kehittää ratkaisuja aidossa ympäristössä

    Haluatko lisätietoa? He ovat Business Tampereen asiantuntijat:

    Takaisin ylös